Introvertti - miten olet pärjännyt koronasulussa?
Olen introvertti ja nyt koen sen uudella tavalla. Ekstrovertteja tuttaviani ahdistaa koronasulut. Minua ei ollenkaan. Varmaan evoluution kautta hyöty näistä kahden tyyppisistä ihmisistä on näkynyt juuri tällaisina kriisiaikoina. Minä voisin porskuttaa pidempääkin näin ja introvertit vuorostaan rulettaa maailmaa, kun ekstrovertit lepuuttaa hermojaan.
Kommentit (42)
Olen pärjännyt loistavasti. Olen saanut ladata akkujani ja koko korona-aika on ollut ihanaa juuri sen takia, että nyt tuntuu siltä, että alan toipua kroonisesta väsymystilastani. Alkaa olla pitkästä aikaa energiaa ja ideoita pulppuilee uusien projektien toteuttamiseksi kotona. Toivottavasti tämä jatkuisi vielä pitkään, niin saan kaikki paikat kuntoon viimeinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen että he ovat rauhoittuneet ja nauttivat siitä. Tämä aika on tehnyt monelle hyvää, toivon että jatkossa ymmärtävät, että "kotihissukan kotielämä", jollaiseksi he minua ovat sanoneet, ei ehkä olekaan niin kauheaa.
Itse salaa toivon, että karanteeneja ei pureta vielä pitkään aikaan :)
Samaistun! :D Joo, karanteeneja ei todellakaan tarttis purkaa. Ehkä joskus on olemassa introverttien maa jossa on just tällaista, ah!
AP
Aika kapea käsitys introverttiydestä.
Ei minulla mitään varsinaisia ongelmia ole, koska tylsyyttä en ongelmaksi laske (olen etätöissä, joten kaikki luonnollinen vaihtelu pitää kehittä itse), Vaikka olenkin introvertti, tapaan silti ihan mielelläni ihmisiä, harvemmin tosin vain kuin ekstrovertit ja mieluusti haliittavina määrinä.
Erityisesti harmittaa se, että kirjastoihin, tilaisuuksiin ja museoihin ei pääse, niissä käyn paljon, ja yleensä ihan yksikseen - välillä tekisi mieli myös kahvia tai cocktaileja lähisukuliasten/ystävien kanssa. Pitkiä kävelyitä olen tehnyt paljon enmmän kuin aikaisemmin (uiminen ja kuntosali ovat tavallisesti liikuntaharratuksiani), mutta taidanpa pitää niitä jatkossakin ohjelmassa, jo lähiseuduilta löytyy kaikkea kiinnostavaa ja kaunista.
Oon ollu vaan iloinen kun ei tarttee juosta kokoajan jossain luennoilla ja kokouksissa. Ja harrastuksissa. Energiaa ei mene ihmisten kohtaamiseen vaan sitä jää omiin puuhailuihin. Tämä on elämää jota haluaisin elää. Haluaisin järjestellä oman elämäni aikataulut joten ehkä alan yrittäjäksi.
Nyt kun mietin että mistä olen tykännyt, niin siitä että moni asia hoidetaan etänä tai ilman kontakteja. Esimerkiksi asunnossani piti tulla jotain tarkastamaan, niin vuokraisäntä kovasti pahoitellen sanoi, että hänen täytyisi olla yksin. Se sopi minulle vallan hyvin. Jännitän jonkun verran sosiaalisia tilanteita, aikataulutusta, small talkia...niin tämä sopii tosi hyvin. Myös se, että ei olla koko ajan mainostamassa jotain, tyrkyttämässä flyereita, kysymässä galluppia. Mun mielestä moni asia myös hoituu tehokkaammin etänä, niin olen nauttinut siitä, että asioita on siirtynyt etänä tehtäviksi.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen että he ovat rauhoittuneet ja nauttivat siitä. Tämä aika on tehnyt monelle hyvää, toivon että jatkossa ymmärtävät, että "kotihissukan kotielämä", jollaiseksi he minua ovat sanoneet, ei ehkä olekaan niin kauheaa.
Itse salaa toivon, että karanteeneja ei pureta vielä pitkään aikaan :)
Samaistun! :D Joo, karanteeneja ei todellakaan tarttis purkaa. Ehkä joskus on olemassa introverttien maa jossa on just tällaista, ah!
AP
Aika kapea käsitys introverttiydestä.
Hmmm..onkohan sinulla kapea käsitys huumorista? En kai ole oikeasti mitään lippua salkoon vetämässä. Tämä maailma pyörii tutkitusti ekstroverttien pillin mukaan, niin eikö tällaista saa edes vitsinä heittää ilmoille? Pah! Sitä paitsi minä olen testatusti siitä väliltä. En ole ihan introvertti enkä ekstrovertti. Itse koen olevani introvertimpi kuin läheiseni ja myös muuten hakeudun hyvinkin ekstroverttien seuraan. Ihailen heidän ulkoista energisyyttään ja sosiaalisia taitoja. Oli siis huumorilla heitetty tuo mun edellinen kommentti.
AP
Oikein hyvin. Normaalia elämää. Tein ennen pandemiaakin etätöitä ja tilasin tarvitsemani tavarat verkkokaupoista kotiinkuljetuksella. Ulkoilen kuten ennenkin eli koiran kanssa. Nyt, kun kesä tulee, vietän aikaani omalla pihallani. Niin olen viettänyt muutkin kesät.
Nautin! Ihanaa kun saa olla rauhassa ja töissäkin vähemmän sakkia.
Suurimmaksi osaksi "elämä" on mennyt tietokoneen äärellä, menee jatkossakin...
Ennen jouduin kehittelemään ties mitä tekosyitä sille kun en halunnut lähteä ystävien kanssa bailaamaan, syömään tai lasilliselle viiniä. En kehdannut suoraan sanoa, että ei mua huvita ja minulla olisi (omasta mielestäni) mielekkäämpää tekemistä. Kuinka monta "flunssainen olo" "ylityöt" "sukulaisen synttärit" ym ym syytä olenkaan joutunut kehittämään. Nyt sitten voin (salaa hekotellen) yhtyä heidän päivittelyynsä siitä, kuinka ketään ei voi tavata tai mihinkään mennä.
Seinät meinaa kaatua päälle. Se on varmaan seurausta pitkäaikaisesta stressi-, ahdistus- ja väsymystilasta. Lepo ja töistä pois oleminen ei olekaan auttanut vaan nyt tuntuu, että kaikki on romahtanut päälle yhdellä kertaa. Hyvinä päivinä saan pidettyä jonkunlaisen rutiinin elämässäni, huonoina en pääse sängystä ylös. En taida selvitä tästä ikinä. Tuntuu kuin syksyynkin olisi monta vuotta.
Vaikka olen introvertti, tapaan mielelläni ihmisiä ja kaipaan töitäkin. Olen käynyt kävelyillä ja pyöräilemässä, mutta välillä tekisi mieli nähdä ihmisiä. Käyn harvoin kahvilassa, mutta nyt olisi ihanaa mennä istumaan kahvilaan ja katsomaan ikkunasta kadulla kulkevia ihmisiä.
Nautin kyllä lyhyemmillä lomilla kotona olemisesta, mutta en vain saa samaa tunnelmaa tähän hetkeen.
Thl:n uusien tietojen mukaan kuolleisuus on alkuvuonna ollut tavanomaista pienempi. Osasyynä on olleet koronarajoitukset jotka ovat vähentäneet myös kausi-influenssaa. Jälleen yksi hyvä puoli nykyisessä tilanteessa.
AP
Oikein hyvin. Voisin jatkaa tätä loputtomiin. Tosin ekstroverttimies ja -lapset hyppivät jo seinille.
Mainiosti!
Olen nauttinut, kun saa ihan luvan kanssa olla kotona. Kukaan ei ole pyytelemässä kahville eikä tulossa kylään, ihanaa! Olen siivoillut kotini ja laittanut kaapit ojennukseen, kierrättänyt vaatteita ja pessyt ikkunat. Sitten olen tehnyt taidetta ja lueskellut rästissä olleita kirjoja, neulonut villasäärystimiä ja katsellut telkusta hyviä sarjoja.
Nyt olisi viikonloppuna vuorossa kehon kevätkunnostus. Hiukset ja kroppa kuntoon, manikyyri, pedikyyri ja karvojen katkonta :-D
Hyvää toukokuista viikonloppua kaikille ihanille AV:laisille!
Todella hyvin. Nautin kun kaikki ylimääräinen sosiaalinen kohtaaminenon minimissä. On ihanaa kun ei ole velvoitteita nähdä ketään. Perheen (erityisesti pitkästyvien lasten) jatkuva läsnäolo kuitenkin välillä tuntuu raskaalta, mutta ei liian. Mulla on kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omiin oloihin vaikka toiseen huoneeseen välillä.
Kannan kuitenkin huolta yksinäisistä sukulaisista ja heidän pärjäämisestään (siis niistä, joiden tiedän kärsivän seuran puutteesta). Omalla kohdalla nauttisin yksinolostakin, mutta osalle se voi olla todella rankkaa.
Mulle tää sosiaalinen eristäytyminen on tavallaan ihan täydellinen ihannetilanne, jos ei tarvitsisi huolehtia muiden hyvinvoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Thl:n uusien tietojen mukaan kuolleisuus on alkuvuonna ollut tavanomaista pienempi. Osasyynä on olleet koronarajoitukset jotka ovat vähentäneet myös kausi-influenssaa. Jälleen yksi hyvä puoli nykyisessä tilanteessa.
AP
Juu, tuon kausi-influenssan vähentyminen on hieno juttu. Voi, kunpa ihmiset osaisivat vastedeskin yskiä ja aivastella oikein sekä pestä kätensä useammin, niin vähentyisi kaikki norovirukset ja muut vaivat. Toivottavasti kaikki olisivat ottaneet opiksi.
Korona ei ole (edelleenkään) vaikuttanut elämääni millään tavalla paitsi että kaksi ulkomaan matkaa peruuntuneet ja säästöön jäänyt täten 3000 euroa. Normaalisti käyn töissä ja vapaa-aika menee kotona Netflixin parissa.
Ainoat asiat mitkä on muuttuneet niin se etten pääse kirjastoon (otin sitten storytellin) ja se, etten pääse lomalle euroopan luontokohteisiin joita olen tykännyt kiertää. (olen sitten kolunnut suomalaisia luonnonpuistoja uudelleen)
Parasta on kun saa tehdä etätöitä, eikä oikeutta niihin tarvitse kerjätä, eikä tuntea syyllisyyttä niiden tekemisestä. Työteho on noussut ja säästää työmatkojen ajan.
Olen hirveän tyytyväinen tähän uuteen työelämään. Tämä on unelmien täyttymys ja toivon, ettei tämä lopu, vaan ne jotka haluavat saavat jäädä etätöihin.
Tämä aikahan on aivan myrkkyä ekstroverteille, mutta niin paljon on heidän työtapoihinsa, "virkistys"päiviin, riitelyihin, besserwisseriyteen, pakkopullaillanviettoihin ja kyykytykseen sopeuduttu, että hienoa, että he voivat nyt puolestaan kärsimään hiljaisuudesta. Itse en kuuntele heidän kiukutteluaan, he joutuvat tekemään nyt ihan itse työnsä, eivätkä vyöryttää vastuitaan toisille.
En oikein kselviä ja se johtuu nimenomaan introverttiydestä. Aikaisemmin kaikki twhot, jotka halusi at minulta jotqin, oli nätisti eroteltu eri aikaisiksi elämässäni: työyhteisö työttä, puoliso kotona, kaverit joskus harvoin rillisissä tilanteissa.
Nyt etätyön mukana nuo kaikki menevät sekaisin ja kaikki ovat yhtä aikaa nyhtämässä minusta jotain. Se on ihan sietämätöntä. Ei hetkenkään rauhaa tehdä mitään kunnolla., omista ajatuksista puhumattakaan. En ymmärrä, kunka kukaan introvertti voisi nauttia tällaisesta. Ehkä sit jos ois perheetön, puolisoton ja työtön. Tai edes jotain noista.