Mitä tehdä ihmisen kanssa joka muistuttelee sinua aiemmista virheistä ja epäonnistumisista?
Uuden sivun kääntäminen elämässä ei ainakaan helpotu.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
No nykyinen virhe ja epäonnistumisesi on se, ettet pistä välejä poikki
No kun oma vanhempi kyseessä, olen laittanut elämäni aikana kahteen kertaan välit poikki mutta lopulta on tuntunut pahalta, hän on yrittänyt olla yhteyksissä kuin mitään ei olisikaan.
ap
Ja olen kyllä miettinyt rakastaako hän minua. Hänen sanojensa mukaan minä en rakasta itseäni enkä sen takia osaa rakastaa toisia.
ap
Katkaise napanuora. Älä välitä. Ei tarvi olla tekemisissä jos ei pysty vaikka kuinka olisi oma vanhempi kyseessä. Et olis ensimmäinen aikuistunut lapsi, joka ei liiemmin ole tekemisissä oman vanhempansa kanssa. Täytyy sietää niin kauan kun asuu vanhempienkotona ja/tai vanhempien kustannuksella. Jossain kohtaa täytyy itsenäistyä ja aikuistua. Jos sun vanhempi ei ole koskaan aikuistunut, se ei ole sinun ongelmasi. Se on hänen omia kasvukipuja, nyt kun ei enää voi hukuttaa omaa keskenkasvuisuuttaan omien lasten kasvattamiseen ja lapsiarjen pyörittämiseen.
Sun asia katkaista napanuora jos toinen ei osaa. Hyväksi havaittu keino: aina kun huomauttelua kuuluu, kehotat (rauhallisesti) lopettamaan koska et pidä siitä. Vaihdat sen jälkeen puheenaihetta (harjoittele vuorosanoja vaikka peilin edessä).
Jos puhe ei mene perille, sano heippa ja katkaise puhelu tai lähde kotiin.
Toista tätä rauhallisesti, asiallisesti ja systemaattisesti kunnes tilanne muuttuu. Jos toinen ei paranna käytöstään, viilennä välejä. Älä kutsu kotiisi ennen kuin tilanne rauhoittuu.
Vierailija kirjoitti:
Katkaise napanuora. Älä välitä. Ei tarvi olla tekemisissä jos ei pysty vaikka kuinka olisi oma vanhempi kyseessä. Et olis ensimmäinen aikuistunut lapsi, joka ei liiemmin ole tekemisissä oman vanhempansa kanssa. Täytyy sietää niin kauan kun asuu vanhempienkotona ja/tai vanhempien kustannuksella. Jossain kohtaa täytyy itsenäistyä ja aikuistua. Jos sun vanhempi ei ole koskaan aikuistunut, se ei ole sinun ongelmasi. Se on hänen omia kasvukipuja, nyt kun ei enää voi hukuttaa omaa keskenkasvuisuuttaan omien lasten kasvattamiseen ja lapsiarjen pyörittämiseen.
En ole tosiaan päässyt elämässä eteenpäin kuin omat ikäiseni eli lähes kolmekymppiset. Yksi syy on ollut mielenterveys- ja sen mukana rahavaikeudet. Nyt olen taas vähän enemmän jaloillani. Onneksi en saanut mitään virallista diagnoosia masennuksesta, sellainen saattaisi näyttäytyä hänelle helppona mahdollisuutena taas ohjailla. Raha on tietenkin toinen, köyhällä ei ole erityisiä menemisiä kodin ulkopuolella ja olen myös häneltä sitä rahaa vastaanottanut.
ap
Ihan sama kenestä on kysymys, saat itse asettaa omissa ihmissuhteissasi rajat miten haluat. Tuohan on muutenkin pahempi kuin vankilatuomio. Jopa murhamiehet kertoo lehdissä uusista aluistaan mutta sinä olet tehnyt jotain niin paljon pahempaa ettei sitä voi millään sovittaa? En usko.
^ Siinä tapauksessa sinun kannattaisi miettiä miten saat taloutesi tasapainoon ilman että joudut turvautumaan vanhempiesi apuun. Sekin on sitä itsenäistymistä ja aikuiseksi kasvamista. Napanuora on ja pysyy. Nyt taloudellinen. Mieti. Tee valintoja. Tsemppiä! :)
Seuraavan kerran kun tekee noin, kysyt suoraan häneltä miksi hän haluaa saada sinulle pahan mielen aikaiseksi tuomalla vanhat virheet esiin.
Siis et saa rahaa jos et kuuntele nujertamista vai miten tuo menee? Onkohan ihan sen arvoista.
Koen että minut on myös kasvatettu avuttomaksi ihmiseksi. Olen tehnyt miten sanotaan, ja rahaa annettu. Käytännön taidot eivät ole parhaat mahdolliset. Nyt aikuisena ei enää jaksaisi tehdä jonkun toisen ihmisen mielipiteiden mukaan varsinkaan kun ne eivät edes perustu aina totuuteen. Tai, mistäs sen tietää. Erääseen opiskelupaikkaan en hänen tulkintansa mukaan päässyt esimerkiksi siksi, että olin pukeutuneena trikoopaitaan enkä esim. jakkuun ja puhuin naiivisti ohi suun enkä taitavasti laskenut mitä sanoa.
ap
Kerran sanoi puhelimessa, että teen hänen neuvoja vastaan. Kun sanoin, etten pyri tekemään erityisesti sinun neuvoja vastaan tai niiden puolesta vaan yritän vain elää omaa elämääni ja tehdä päätöksiä -> syvä, aidosti hämmentynyt hiljaisuus.
ap
Tiedät itsekin vastauksen kysymykseesi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedät itsekin vastauksen kysymykseesi.
En tiedä, en tiedä välillä itsekään mikä on totta
ap
Ja muut(kin) lähipiirin ihmiset suhtautuu häneen tyyliin "hän nyt vain on sellainen persoona", minun välienkatkaisuja häneen on sitten vain vähäsen paheksuen ymmärretty.
ap
Hyvä De Facto näkemys ap kiusaamisesta. Harmi kuin suomessa nykyään suositaan vain harmaita näkemyksiä.
Kysyit kumminkin mitä tehdä tälläiselle?
Jos on mahdollisuus niin soita poliisit jos siitä on apua. Toisen elämän iloa ei voi varastaa jos.se on aurinkoista.
187 kirjoitti:
Hyvä De Facto näkemys ap kiusaamisesta. Harmi kuin suomessa nykyään suositaan vain harmaita näkemyksiä.
Kysyit kumminkin mitä tehdä tälläiselle?
Jos on mahdollisuus niin soita poliisit jos siitä on apua. Toisen elämän iloa ei voi varastaa jos.se on aurinkoista.
*Hyvä De Facto näkemys ap kiusaamisesta. Harmi kuin suomessa nykyään suositaan vain harmaita näkemyksiä.
Kysyit kumminkin mitä tehdä tälläiselle?
Jos on mahdollisuus niin soita poliisit jos siitä on apua. Toisen elämän iloa ei voi varastaa jos se on aurinkoista.*
187 kirjoitti:
Hyvä De Facto näkemys ap kiusaamisesta. Harmi kuin suomessa nykyään suositaan vain harmaita näkemyksiä.
Kysyit kumminkin mitä tehdä tälläiselle?
Jos on mahdollisuus niin soita poliisit jos siitä on apua. Toisen elämän iloa ei voi varastaa jos.se on aurinkoista.
Poliiseilla olen uhannut myös. Tai itseasiassa hän uhkasi ensin, kun en ollut vastannut puhelimeen. Että aiheutan huolta ja pitääkö poliisit hälyttää ovelleni :) Vastasin, että poliisit eivät jää kyllä toimettomiksi, kun hankin hänelle siltä seisomalta lähestymiskiellon. Se tuntui auttavan vähäsen.
ap
No nykyinen virhe ja epäonnistumisesi on se, ettet pistä välejä poikki