Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ero?

Vierailija
05.05.2020 |

Olen todella pitkässä parisuhteessa (yli 20 vuotta). Meillä on ollut aika huonosti asiat seksin suhteen tuosta ajasta pitkälti yki puolet. Nyt minusta alkaa tuntua etten enää jaksa tätä. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni asian parantamiseksi, mutta mikään ei oikein tunnu auttavan, taidamme olla vain liian erilaiset halujen ja toiveiden suhteen.

En haluaisi olla tämän perheen rikkoja, lapsiakin kun löytyy, mutta en vain nää oikein muutakaan keinoa. Avoin ei kumppanille käy, emmekä selvästikään pääse oikein muunlaiseenkaan kompromissiin. Tuntuu etten voi elää hyvää, täyteläistä, elämää ilman seksuaalisuuteni toteuttamista.

Syyttelen tästä itseäni. Olenko täysi paskapää, jos otan riskin sopivan kumppanin etsimisestä ja lähden?

En toisaalta ymmärrä miksi minä olen syypää, jos kumppani ei halua tulla asioissa tarpeeksi vastaan.

Auttakaa, mitä teen???

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Vierailija
2/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos sinulle! Samoja asioita juuri pohdin. Tuntuu etten löydä vastauksia... En ole varma siitä mitä hyvän, pitkän, parisuhteen edes pitäisi sisältää. Eli mitä on realistista toivoa ja odottaa. En ole varma rakastanko kumppaniani esimerkiksi. Kunnioitamme toisiamme todella syvästi ja haluamme toisillemme vain hyvää. Samalla kuitenkin tuntuu kuin tunteet olisivat hävinneet ja kaikki on vain tasaista, harmaata tarpomista. Ei tämä oikein elämältä maistu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet todella ikävässä tilanteessa. Itselläni tukahdutin oman seksuaalisuuteni, ja uskottelin itselleni, että "eihän se nyt voi olla niin tärkeää, ja ihan hyvin turvautua omaan käteen/leikkikaluihin". Tilanne kuitenkin meni sellaiseksi, että ero ja perheen hajoaminen oli väistämätöntä muistakin syistä. Ja tuo halujen kohtaamattomuus oli varmasti yksi syy minkä takia me molemmat muutuimme sietämättömiksi toisillemme. Nyt uudessa suhteessa halut kohtaa hyvin, ja en voisi ajatella, että pystyisin elämään ilman seksiä enää ikinä.

Tässä kuulen ainoastaan sinun näkemyksesi asioista, ja en voi tietää kuinka puolisosi näkee tilanteen. Joka tapauksessa sinun pitää uskaltaa puhua asia puolisosi kanssa läpi ennenkuin teet mitään peruuttamatonta.

Vierailija
4/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Vierailija
5/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Vierailija
6/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olet todella ikävässä tilanteessa. Itselläni tukahdutin oman seksuaalisuuteni, ja uskottelin itselleni, että "eihän se nyt voi olla niin tärkeää, ja ihan hyvin turvautua omaan käteen/leikkikaluihin". Tilanne kuitenkin meni sellaiseksi, että ero ja perheen hajoaminen oli väistämätöntä muistakin syistä. Ja tuo halujen kohtaamattomuus oli varmasti yksi syy minkä takia me molemmat muutuimme sietämättömiksi toisillemme. Nyt uudessa suhteessa halut kohtaa hyvin, ja en voisi ajatella, että pystyisin elämään ilman seksiä enää ikinä

Tässä kuulen ainoastaan sinun näkemyksesi asioista, ja en voi tietää kuinka puolisosi näkee tilanteen. Joka tapauksessa sinun pitää uskaltaa puhua asia puolisosi kanssa läpi ennenkuin teet mitään peruuttamatonta.

Kiitos tästä!

Olemme keskustelleet paljon! Olemme käyneet erilaisissa terapioissa jne. Pitkässä seksuaaliterapiassa emme ole, ainakaan vielä, olleet, mutta se taitaa olla viimeinen toivo noiden saralla. Luulen ettei siitäkään olisi apua. Kumppanini on selvästi sanonut että asiat mitä itse toivon ja kaipaan eivät ole sellaisia mihin hän pystyisi, ikinä. Tuo saa minut aika toivottomaksi. En tosiaan tiedä pystynkö elämään lopun elämäni näin. Kuin suuri osa itsestäni pitäisi unohtaa ja tukahduttaa. Kuin olisin ällöttävä ja huono ihminen sen takia, joka ei ansaitse muuta kuin seksittömyyden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Jep...se miehen rakkaus onkin niin hyvää ja aitoa että toisten reikien perään pitää päästä hinnalla millä hyvänsä. Ei tuo ole rakkautta.

Vierailija
8/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tosi ikävästi kirjoitettu. Mikä sun ongelma on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet todella ikävässä tilanteessa. Itselläni tukahdutin oman seksuaalisuuteni, ja uskottelin itselleni, että "eihän se nyt voi olla niin tärkeää, ja ihan hyvin turvautua omaan käteen/leikkikaluihin". Tilanne kuitenkin meni sellaiseksi, että ero ja perheen hajoaminen oli väistämätöntä muistakin syistä. Ja tuo halujen kohtaamattomuus oli varmasti yksi syy minkä takia me molemmat muutuimme sietämättömiksi toisillemme. Nyt uudessa suhteessa halut kohtaa hyvin, ja en voisi ajatella, että pystyisin elämään ilman seksiä enää ikinä

Tässä kuulen ainoastaan sinun näkemyksesi asioista, ja en voi tietää kuinka puolisosi näkee tilanteen. Joka tapauksessa sinun pitää uskaltaa puhua asia puolisosi kanssa läpi ennenkuin teet mitään peruuttamatonta.

Kumppanini on selvästi sanonut että asiat mitä itse toivon ja kaipaan eivät ole sellaisia mihin hän pystyisi, ikinä. Tuo saa minut aika toivottomaksi. En tosiaan tiedä pystynkö elämään lopun elämäni näin. Kuin suuri osa itsestäni pitäisi unohtaa ja tukahduttaa.

Mitä mahtavat olla asiat joita mies ei pysty toteuttamaan? En itse keksi montaakaan, mitä en vaimon hyväksi tekisi. Kyllä jokaisella täytyy olla oikeus toteuttaa itseään, kohtuullisissa rajoissa. Jos ei kotona onnistu niin sitten luvan kanssa muualla.

Vierailija
10/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tosi ikävästi kirjoitettu. Mikä sun ongelma on?

Pyydän anteeksi. Kävi tunteisiin. Edustan ehkä enenmänkin tuossa jutussa tuota vaimoa hieman eri taustalla. Osui ja upposi liian läheltä. Pahoitteluni asian osaiselle. Ap:lle sanoisin että kannattaa miettiä tarkkaan. Itse olin kyllä valmis kokeilemaan kaikkea mitä mies halusi mutta sekään ei lopulta riittänyt. Mies halusi vaihtelua ja avoimeen suhteeseen en kyennyt. Lähti ja kokeili paljonkin kaikkea. Olisi halunnut palata takaisin muutaman vuoden kuluttua kun oli myös ymmärtänyt sanojensa mukaan että ei se ollut sitä mitä halusi vaan halusi perheemme takaisin. En pysty siihen millään vaikka ex-miestäni edelleen rakastan. Liikaa satutettu ja tapahtunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Jep...se miehen rakkaus onkin niin hyvää ja aitoa että toisten reikien perään pitää päästä hinnalla millä hyvänsä. Ei tuo ole rakkautta.

Ei todellakaan ole rakkautta, se oli tuskaa ja epätoivoa. Ei sun kannata yrittää mua syyllistää, et millään voi tehdä sitä tehokkaammin kuin teen sen itse. Ainoa syy miksi vastasin tähän viestiin on, että joku toinen miettisi todella tarkkaan ennen kuin tekee elämänsä suurimman virheen.

Kun elämässä on ollut vain yksi seksikumppani, syntyi helposti kuvitelma, että seksi on jotenkin houkuttelevaa ja ihmeellistä muiden kanssa. Tai että kokemukset ovat jotenkin tärkeitä seksin saralla. Vaikka todellisuus oli kaikkea muuta. Muistan kun päädyin baari-illan jälkeen sänkyyn. Nainen oli toinen seksikumppani elämässäni. Olin selvin päin, mutta silti hommasta ei meinannut tulla mitään. Jälkikäteen mielessä vain ajatus, että voiko seksi todella olla näin huonoa? Sama toistui monen monituista kertaa.

Nyt vakituisen kumppanin kanssa seksi on tyydyttävää, mutta kunpa olisin vain ymmärtänyt miten monesta asiasta tulin samalla luopuneeksi. Joskus toivon että olisin vain pettänyt vaimoani, tai käynyt huorissa. Ja ehkä saanut kalvalvan tunteen pois sisältäni ja jatkanut elämääni. Toisaalta jos olisin pettänyt, vihaisin itseäni varmasti vielä enemmän kuin nyt. 

Vierailija
12/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harvemmin eroa kukaan katuu tai en ainakaan tunne ketään sellaista. Sitä kadutaan, ettei erottu jo aikaisemmin (hukattuja vuosia).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nainen ja seksi on ongelma parisuhteessa. Tuntuu vaikealta selittää edes itselleen sitä, että kaipaa seksiä, joka tuntuisi joltain. Olen harrastanut seksiä aktiivisesti mieheni kanssa koko suhteemme ajan. Koskaan se ei ollut varsinaisesti loistavaa, mutta ihan mukiinmenevää. Ajattelin, että kun opitaan toisemme tuntemaan, se paranee. 

Teknisesti seksi on ihan ok. Mies tietää ikäänkuin mitä nappia painamalla niin sanotusti saan. Ongelma on kuitenkin se, että jostain syystä minua kuitenkin ällöttää mieheni kosketus :( En pysty kuvittelemaankaan suutelevani häntä, sillä se ei tunnu fyysisestikään kivalta. 

En pysty päästämään miestä henkisesti lähelle, sillä hänessä on jotain pakottavaa, joka saa minut tuntemaan oloni tukalaksi. Voisin melkein sanoa, että tavallaan pelkään häntä, tai ainakin hänen läheisyytensä saa minut kireäksi kuin viulunkielen. Olen yrittänyt selittää tätä asiaa hänelle kukkasten kielellä, mutta emme löydä yhteistä säveltä. Meillä ei ole koskaan ollut romantiikkaa, flirttailua tai seksiin johtavaa vihjailua. Kaikki toiminta on ollut suoraviivaista, vaatteet pois ja genitaalit toisiaan vasten. Nopea siirtyminen seksiin ei varsinaisesti haittaa minua, sillä sehän on kivaa, jos on kiimassa toiseen. Tässä tapauksessa sellaista kiimaa ei ole koskaan ollutkaan.

On ehkä ollut typerää mennä naimisiin ilman himoa, mutta toisaalta mies oli ensimmäinen, jonka kanssa oli sitä kaikkea muuta hyvää. Meillä on ollut enemmän arkipäivän kumppanuutta ja kaverikeskusteluita. Siihen päälle olemme yrittäneet sekstailla. 

Minua ahdistaa ajatus, että olenko tosiaan niin huono äiti ja nainen, että olisin valmis uhraamaan lapset ja avioliiton pelkän seksin vuoksi. Toisaalta, olenko valmis siihen, että viisikymppisenä seksielämäni on "tässä". Kuulostaa ihan hemmetin pinnalliselta. Mies on sitä mieltä, ettei huono seksi haittaa, ei myöskään se, ettei sitä olisi. 

Vierailija
14/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja seksi on ongelma parisuhteessa. Tuntuu vaikealta selittää edes itselleen sitä, että kaipaa seksiä, joka tuntuisi joltain. Olen harrastanut seksiä aktiivisesti mieheni kanssa koko suhteemme ajan. Koskaan se ei ollut varsinaisesti loistavaa, mutta ihan mukiinmenevää. Ajattelin, että kun opitaan toisemme tuntemaan, se paranee. 

Teknisesti seksi on ihan ok. Mies tietää ikäänkuin mitä nappia painamalla niin sanotusti saan. Ongelma on kuitenkin se, että jostain syystä minua kuitenkin ällöttää mieheni kosketus :( En pysty kuvittelemaankaan suutelevani häntä, sillä se ei tunnu fyysisestikään kivalta. 

En pysty päästämään miestä henkisesti lähelle, sillä hänessä on jotain pakottavaa, joka saa minut tuntemaan oloni tukalaksi. Voisin melkein sanoa, että tavallaan pelkään häntä, tai ainakin hänen läheisyytensä saa minut kireäksi kuin viulunkielen. Olen yrittänyt selittää tätä asiaa hänelle kukkasten kielellä, mutta emme löydä yhteistä säveltä. Meillä ei ole koskaan ollut romantiikkaa, flirttailua tai seksiin johtavaa vihjailua. Kaikki toiminta on ollut suoraviivaista, vaatteet pois ja genitaalit toisiaan vasten. Nopea siirtyminen seksiin ei varsinaisesti haittaa minua, sillä sehän on kivaa, jos on kiimassa toiseen. Tässä tapauksessa sellaista kiimaa ei ole koskaan ollutkaan.

On ehkä ollut typerää mennä naimisiin ilman himoa, mutta toisaalta mies oli ensimmäinen, jonka kanssa oli sitä kaikkea muuta hyvää. Meillä on ollut enemmän arkipäivän kumppanuutta ja kaverikeskusteluita. Siihen päälle olemme yrittäneet sekstailla. 

Minua ahdistaa ajatus, että olenko tosiaan niin huono äiti ja nainen, että olisin valmis uhraamaan lapset ja avioliiton pelkän seksin vuoksi. Toisaalta, olenko valmis siihen, että viisikymppisenä seksielämäni on "tässä". Kuulostaa ihan hemmetin pinnalliselta. Mies on sitä mieltä, ettei huono seksi haittaa, ei myöskään se, ettei sitä olisi. 

No eihän tuo kuulosta seksiongelmalta, vaan siltä että suhteessa on ihan perin pohjin muutakin pielessä. Sua ällöttää miehesi kosketus? Sulla on kaverisuhde, ei parisuhdetta joka perustuisi rakkaudelle. Olet ison päätöksen edessä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No sanotaan, että kaverisuhde, jossa on jonkinlaista läheisriippuvuutta. Pelkästä kaverisuhteesta luulisi pääsevän eroon kaverillisilla fiiliksillä, ilman mustasukkaisuutta... Molemmat ovat kuitenkin ihan tavallaan parisuhdeaikein lähtenyt tähän kuvioon mukaan, suurin odotuksin, jotka sitten romahtavat/romahtaisivat, jos suhde loppuisi. Asiaa on itketty useaan otteeseen ja käyty parisuhdeterapiassa, on ollut verisiä riitoja, joissa asetettu heti lapset aseeksi yms. Ihan järkyttävää. En itse haluaisi siihenkään ryhtyä, en halua vaarantaa lasten mielenterveyttä äidin "mielihalujen" takia.

Mutta toisaalta sitten, entäs jos joskus tuleekin joku henkilö ja tilaisuus, joka vie mennessään. Se vasta likaista onkin.

Vierailija
16/28 |
05.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet avioliitot loppuvat siksi, että on alun perinkin menty naimisiin vääristä syistä ja väärän kanssa. Siis vähintään toinen on tehnyt niin.

Vierailija
17/28 |
08.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Jep...se miehen rakkaus onkin niin hyvää ja aitoa että toisten reikien perään pitää päästä hinnalla millä hyvänsä. Ei tuo ole rakkautta.

Ei todellakaan ole rakkautta, se oli tuskaa ja epätoivoa. Ei sun kannata yrittää mua syyllistää, et millään voi tehdä sitä tehokkaammin kuin teen sen itse. Ainoa syy miksi vastasin tähän viestiin on, että joku toinen miettisi todella tarkkaan ennen kuin tekee elämänsä suurimman virheen.

Kun elämässä on ollut vain yksi seksikumppani, syntyi helposti kuvitelma, että seksi on jotenkin houkuttelevaa ja ihmeellistä muiden kanssa. Tai että kokemukset ovat jotenkin tärkeitä seksin saralla. Vaikka todellisuus oli kaikkea muuta. Muistan kun päädyin baari-illan jälkeen sänkyyn. Nainen oli toinen seksikumppani elämässäni. Olin selvin päin, mutta silti hommasta ei meinannut tulla mitään. Jälkikäteen mielessä vain ajatus, että voiko seksi todella olla näin huonoa? Sama toistui monen monituista kertaa.

Nyt vakituisen kumppanin kanssa seksi on tyydyttävää, mutta kunpa olisin vain ymmärtänyt miten monesta asiasta tulin samalla luopuneeksi. Joskus toivon että olisin vain pettänyt vaimoani, tai käynyt huorissa. Ja ehkä saanut kalvalvan tunteen pois sisältäni ja jatkanut elämääni. Toisaalta jos olisin pettänyt, vihaisin itseäni varmasti vielä enemmän kuin nyt. 

Hei. Jäit mieleeni kokemuksinesi ja juttuinesi. Etkö ole onnellinen nykyisen kumppanisi kanssa joa ex-vaimoasi kaipaat edelleen? Eikö todellisuudessa kokemukset ollet sen arvoisia mitä toivoit? Ja jos asia on näin, oletko yrittänyt kertoa ex-vaimollesi tunteistasi ja yrittänyt saada häntä takaisin? Toivottavasti osaat antaa ainakin itsellesi joskus vielä anteeksi. Ei täällä eletä kuin kerran ja siitä pitää nauttia ja selvitä. Jokainen meistä tekee virheitä, mutta yleensä onneksi elämä voittaa!

Vierailija
18/28 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Ja kohtelee nykyistä kumppaniaan todella törkeästi, kun haikailee eksän. Ex-vaimo varmaan jo ylitse asiasta, mutta nykyisen puolesta tulee surullinen fiilis.

Vierailija
19/28 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Jep...se miehen rakkaus onkin niin hyvää ja aitoa että toisten reikien perään pitää päästä hinnalla millä hyvänsä. Ei tuo ole rakkautta.

Ei todellakaan ole rakkautta, se oli tuskaa ja epätoivoa. Ei sun kannata yrittää mua syyllistää, et millään voi tehdä sitä tehokkaammin kuin teen sen itse. Ainoa syy miksi vastasin tähän viestiin on, että joku toinen miettisi todella tarkkaan ennen kuin tekee elämänsä suurimman virheen.

Kun elämässä on ollut vain yksi seksikumppani, syntyi helposti kuvitelma, että seksi on jotenkin houkuttelevaa ja ihmeellistä muiden kanssa. Tai että kokemukset ovat jotenkin tärkeitä seksin saralla. Vaikka todellisuus oli kaikkea muuta. Muistan kun päädyin baari-illan jälkeen sänkyyn. Nainen oli toinen seksikumppani elämässäni. Olin selvin päin, mutta silti hommasta ei meinannut tulla mitään. Jälkikäteen mielessä vain ajatus, että voiko seksi todella olla näin huonoa? Sama toistui monen monituista kertaa.

Nyt vakituisen kumppanin kanssa seksi on tyydyttävää, mutta kunpa olisin vain ymmärtänyt miten monesta asiasta tulin samalla luopuneeksi. Joskus toivon että olisin vain pettänyt vaimoani, tai käynyt huorissa. Ja ehkä saanut kalvalvan tunteen pois sisältäni ja jatkanut elämääni. Toisaalta jos olisin pettänyt, vihaisin itseäni varmasti vielä enemmän kuin nyt. 

Hei. Jäit mieleeni kokemuksinesi ja juttuinesi. Etkö ole onnellinen nykyisen kumppanisi kanssa joa ex-vaimoasi kaipaat edelleen? Eikö todellisuudessa kokemukset ollet sen arvoisia mitä toivoit? Ja jos asia on näin, oletko yrittänyt kertoa ex-vaimollesi tunteistasi ja yrittänyt saada häntä takaisin? Toivottavasti osaat antaa ainakin itsellesi joskus vielä anteeksi. Ei täällä eletä kuin kerran ja siitä pitää nauttia ja selvitä. Jokainen meistä tekee virheitä, mutta yleensä onneksi elämä voittaa!

Vai onko tämä taas sama ilmiö kuin se, että ruoho on jälleen vihreämpää aidan toisella puolella? Tarkoitan, että edellisen avioliiton ongelmat eivät ole sillä aikaa kadonneet, kun ollaan oltu erossa. Vaimokin on varmasti jo ihan toisessa tilanteessa kuin silloin. Menneisyyden haikailu ja ylipäätään jonkun saavuttamattoman haikailu on yksi sellainen asia, johon joillakin on taipumus, ettei pysty olemaan tyytyväinen siihen, mitä on.

Vierailija
20/28 |
09.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sua on tässä hyvin vaikea auttaa tai kenenkään ohjeistaa. Kerron kuitenkin oman kokemukseni.

Olin myös yhtä pitkässä, tai ehkä pidemmässäkin suhteessa kuin sinä. Tapasimme melkein lapsina ja olimme toistemme ainoat kumppanit. Seksi ei ollut huonoa, mutta aina oli ajatus siitä että ruoho on vihreämpää aidan takana. Jätin vaimoni ja kolme lasta, koska tuska asian suhteen kasvoi liian suureksi. En olisi voinut pettää vaimoani.

Tinderöin ja kiersin baareja pari vuotta ja löysin lopulta todella haluttavan kumppanin lukuisten satunnaispanojen jälkeen. Seksi on yhtä ilotulitusta ja kaikkea mitä aina kuvittelin haluavani.

Vaan se on vaan pelkkää seksiä. Kaipaan entistä kumppaniani, ajattelen mitä tein lapsilleni ja olen monta kertaa tullut tulokseen etten enää halua katsella tätä elämää kauempaa. Ainoa mikä mut vielä pitää tällä on lapset.

Joten ainoa vinkki minkä voin sanoa, että jos teet päätöksen niin tee se aivoilla, älä munillasi. Onko pelkkä seksi todella sen arvoista? Oletko valmis tuleeman kotiin tyhjään asuntoon? Hetken hekuma ei kovin pitkälle kanna. Jos parisuhteesi on muuten kunnossa, niin tekisin helvetisti töitä seksielämän korjaamiseksi. Jos taas suhde on muutenkin loppu eikä sillä ole tulevaisuutta, niin sitten rohkeasti askel eteenpäin.

Sis mitä mä just luin? Eikös kaikki miehet selitä kuinka onnellisia ne on kun on paljon seksikumppaneita ja jotain mitä hymy huulilla muistella kiikkustuolissa? Joten laitas ukko hyvä nyt hymy huulille ja nauti elämän tuomista kokemuksista. Olet monta reikää viisaampija kokeneempi.

Tiiätkö, kun kaikki ei vaan oo lukuisista panoista ja seksistä kiinni tässä elämässä. Ihan selvästi tuo perheensä jättänyt mies rakastaa entistä vaimoaan edelleen, ei sellaista voi panolla korjata.

Se mitä tuo mies muistelee kiikkustulissa on se, minkälaisen pettymyksen iheuutti vaimolöe ja lapsille. Voi kunpa olis tajunnut aiemmin jo, ei se ruoho oo vihreämpää aidan toisella puolella jos kyse on pelkästä seksistä.

Ja kohtelee nykyistä kumppaniaan todella törkeästi, kun haikailee eksän. Ex-vaimo varmaan jo ylitse asiasta, mutta nykyisen puolesta tulee surullinen fiilis.

Juuri näin. Aina joku muu on nykyistä parempi, en tiedä onko miehissä enemmän näitä exiä haikailevia, koska naiset eivät taida exiään takaisin haikailla. Vaikka olisivat jätettyjä, niin vasta jälkikäteen ovat ymmärtäneet mikä oli pahasti pielessä ja onnellisia uudesta elämästään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kaksi