Oon vaan niin ihastunut varattuun mieheen ja haluan hänet
Haluaisin hänet joko kokonaan elämänkumppaniksi tai sitten voisi olla jonkun aikaa salarakas. Tiedän ettei toi jälkimmäinen vaihtoehto tekisi hyvää itselle, mutta saisipa sitten edes palan häntä elämääni.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu mt-ongelmaiseen pullukkaan puolisoon, josta mies ei pääse eroon. Jarruttaa eroa kaikin keinoin, jopa aikuisten lasten avulla.
Naulan kantaan! Minuun ihastui varattu mies, jolle totesin ettei minua varatut kiinnosta ja sanoin että ottaa yhteyttä sitten kun on eronnut (ero oli kuulemma ollu tulossa jo ties kuinka kauan). No ei mennyt aikaakaan kun mies muutti pois avovaimonsa luota ja aloimme seurustella. Oli oikein ihanaa aluksi, mutta sitten alkoi tämä tapaus ex-vaimo tehdä elämää hankalaksi. Ei suostunut omaisuuden jakoon, ei halunnut myydä eikä lunastaa itselleen taloa, mutta halusi kyllä ilmaiseksi asua siellä (lapset jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa). Miehen piti tanssia exänsä pillin mukaan kun pelkäsi, että lapset suuttuvat. Lapsia en nähnyt kuin pari kertaa melko jäisissä tunnelmissa. Pari vuotta jaskoin katsella tuota touhua ja sitten päätin jättää leikin sikseen ja etsiä itselleni ihan oman miehen, enkä sellasita joka on ikuisesti exänsä tossun alla.
Heh, tää on tosi hyvä. Jos mies hypähtää salarakkaan mielen mukaan, niin se on ok. Mutta kun hypähtää exän mielen mukaan, niin se ei olekaan. En silti ihan tajua, miten avioeropesän jakamaton omaisuus teidän suuren rakkautenne esti?
Niin no jos erotaan niin sitten erotaan ja asiat hoidetaan loppuun entisessä suhteessa. Ei sitä ex-vaimoa kuulu roikottaa mukana loputtomiin. Taidat olla katkera ex-vaimo, jonka mielestä ex-miehellä on ikuinen elatusvelvollisuus hyvättyä ex-vaimoa kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Mä ihastuin miehhen joka on kerrassaan upea. Pienen selvityksen jälkeen tiesin, että hänellä on myös perhe.
Miksi kukaan luulee, että se voisi muuttaa tunteitani häntä kohtaan?
Ihastunut olen usein, mutta en tällätavalla muihin kuin mieheeni. Harmi, kun hän ei enää liekitä samoin.
Entäs, jos se onkin miehesi, joka katselee viereisiin pöytiin, koska se olet sinä, joka olet lakannut olemasta kiinnostava. - se taas johtuu siitä, että et panosta olemassa olevaan suhteeseen vaan haikailet muita kuita.
Liian aikaista sanoa ehkä suhteen alussa, että rakastaa loppuikänsä. Suhteen aloittaminen on aina riski, siksihän jotkut ovat sinkkuja. Parisuhteessa voi menettää joitain juttuja enemmän, mutta tilalle voi tulla jotain arvokkaampaa. Toimiva parisuhde voi vaatia uhrauksia, molemmilta. Jos vain toinen uhraa, menettää myös enemmän saamatta mitään takaisin. Siksihän suhde on ns. PARIsuhde = molempien pitää tehdä osuutensa hyvän suhteen rakentamiseksi. Okei, nyt meni analysoinniksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
om
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanki elämä ja anna muitten elää omaansa
Ajattelinkin hankkia hyvän elämän rakastamani ihmisen kanssa ja toki annan kaikkien elää hyvää elämäänsä.
ap
Hetkinen nyt, hold your horses! Eli rakastat, ihan oikeasti rakastat tätä ihmistä? Onko hän edes tietoinen tunteistasi? Kauanko olet tuntenut hänet? Onko teillä ollut sutinaa? Syvällisiä keskusteluja? Vai perustuuko tämä "rakkaus" vaan päässäsi keksittyyn kuvaan tästä ihmisestä? Rakkaus kun harvoin syttyy ihan noin vain, ainakin yli 20-vuotiailla...
Kuin niin rakkaus ei syty hetkessä? Vastahan täällä oli tosi pitkä ketju, jossa ihmiset kertoivat, että tiesivät heti tavaneensa se oikean. Joillakin oli takana koko elämän kestänyt rakkaus.
-ohis-
Kyllä voi syttyä. Ahdistusta ja syyllisyyttä toisen loukkaamisesta ja perheen rikkomisesta se ei estä. Meillä toiseen rakastujillakin on tunteet, emme ole pelkkää saastaa. Vaikka näkisi tulevaisuuteen, missä kaikille olisi lopulta käynyt hyvin (tai jopa paremmin) ja anteeksi olisi annettu, niin syyllisyys voi säilyä.
Joo hanki elämä ja anna muiden elää omaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
om
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanki elämä ja anna muitten elää omaansa
Ajattelinkin hankkia hyvän elämän rakastamani ihmisen kanssa ja toki annan kaikkien elää hyvää elämäänsä.
ap
Hetkinen nyt, hold your horses! Eli rakastat, ihan oikeasti rakastat tätä ihmistä? Onko hän edes tietoinen tunteistasi? Kauanko olet tuntenut hänet? Onko teillä ollut sutinaa? Syvällisiä keskusteluja? Vai perustuuko tämä "rakkaus" vaan päässäsi keksittyyn kuvaan tästä ihmisestä? Rakkaus kun harvoin syttyy ihan noin vain, ainakin yli 20-vuotiailla...
Kuin niin rakkaus ei syty hetkessä? Vastahan täällä oli tosi pitkä ketju, jossa ihmiset kertoivat, että tiesivät heti tavaneensa se oikean. Joillakin oli takana koko elämän kestänyt rakkaus.
-ohis-Kyllä voi syttyä. Ahdistusta ja syyllisyyttä toisen loukkaamisesta ja perheen rikkomisesta se ei estä. Meillä toiseen rakastujillakin on tunteet, emme ole pelkkää saastaa. Vaikka näkisi tulevaisuuteen, missä kaikille olisi lopulta käynyt hyvin (tai jopa paremmin) ja anteeksi olisi annettu, niin syyllisyys voi säilyä.
Ole armollinen itsellesj ja rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei salarakkaus tekisi hyvää itsellesi?
Minulla ollut salarakas 7 vuotta ja hän on tuonut paljon hyvää elämäni.Miksi salarakas? Miksi ei avoin suhde?
En siis ihan oikeasti ymmärrä, mikä on syy hakeutua suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen jos kerran tiedät, ettet ole uskollinen.
En ole hakeutunut suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen, koska kun aloitimme suhteemme ei asiasta ollut mitään puhetta, eikä asia tullut missää vaiheessa esiin. En myöskään tuolloin tiennyt etten tule olemaan uskollinen 30 vuoden kuluttua.
Siinä vaiheessa kun aloitit suhteen, mikset kysynyt puolisoltasi onko hän ok avoimen suhteen kanssa? Kysyitkö haluaisiko puolisosi myös tapailla jotakuta muuta?
Miksi olisin kysynyt?
Koska puolisollasi on myös oikeus läheisyyteen ja onneen jota koet salasuhteessa. Joko kanssasi tai ilman sinua.
Tietysti puolisollani on oikeus onneen ja läheisyyteen. Niitä hän tuntee, omien sanojensa mukaan, minun kanssani.
Mutta ehkä hän kaipaa seksuaalisesti esimerkiksi nuorempaa partneria? Ei ole kovin reilua, että itselläsi on 7 vuoden sivusuhde, ja puoliso ei saisi samaa järjestelyä itselleen. Olet aika itsekäs ja omistushaluinen.
Oletko tosissasi, että minun täytyy ruveta syyttämään miestäni valehtelusta? Et voi olla onnellinen kanssani, sinun täytyy haluta nuorempaa partneria, sinä et voi haluta olla kanssani, olet väärässä ja haluat toisen, jne. Osoitamme päivittäin teoillamme rakkautta ja läheisyyttä toisillemme. Lisäksi puhumme tunteistamme ja elämästämme. Mies kyllä kykenee kertomaan tunteensa ja halunsa. Pitäisikö minun kertoa hänelle, että hänen täytyy tuntea tietyllä tavalla/kaavalla av-palstan ohjeistuksen mukaisesti.
Ethän sinäkään kerro hänelle kaikkea rehellisesti. Mikset sinä kykene kertomaan tunteistasi ja haluistasi eli olla rehellinen sivusuhteestasi? Joten totta kai on mahdollista, että hänkään ei ole sinulle rehellinen, vaan kaipaa muiden naisten seuraa, fantasiois muista ja tarvitsisi läheisyyttä muilta. Hän nauttisi jälleen enemmän seksistä, jos saisi olla myös muiden naisten kanssa. Hän ehkä pelkää, että se vaikuttaisi sinun itsetuntoon, joten siksi ei puhua tunteistaan siulle. Mutta jos hän tietäisi, että sinullakin on sivusuhde, niin hän tajuaa, ettei sinua haittaisi. Jos oikeasti välität puolisostasi, niin antaisit hänelle mahdollisuuden saada enemmän ja nauttia myös muista naisista.
Sinun on varmaan vaikeaa ymmärtää mutta meillä todella keskustellaan myös seksuaalisista fantasioista ja niitä myös toteutetaan. Itsetunnossa minulla ei ole mitään ongelmaa ja onhan tuo aika naiivi klisee heittää se tähän keskuteluun.
Miksi et kerro sivusuhteestasi miehellesi?
Jos kerran olette niin rehellisiä ja keskustelette avoimesti suhteessanne, niin ei ole mitään syytä salailla sivusuhdetta eikö niin?
Vai onko se sinulle ongelma jos miehesikin sanoo, että haluaa tapailla muita naisia?
Jos se on sinulle ongelma, että myös mies tapailisi muita, niin miksi?
Ymmärrän, että kihiset uteliaisuudesta, miksi en kerro miehelleni, mutta en kerro sitä sinulle, enkä miehelleni. Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita.
Totta kai sinulle on ongelma se, että mies tapailisi myös muita. Siksi juuri et halua miehesi miettivän, haluaisiko hänkin sivusuhteen. Sinä olet kusettanut miestäsi jo 7 vuotta ja hän elää arkeaan valehtelevan puolison kanssa. Sääliksi käy. Olet itsekäs ja haluat itsellesi sivusuhteita, mutta miehesi ei ansaitse mielestäsi samaa mahdollisuutta.
Huoh. Lukutaito: "Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita".
Oletko hiukkaisen yksinkertainen, vai esitätkö sellaista?
Kerrot tuolla aiemmin, että miehesi on sanonut, että sinä riität hänelle.
Mitä arvelet hänen sanovan, jos kerrot, että miehesi ei ole riittänyt sinulle vuosikausiin?
Olisiko hän edelleen sitä mieltä, että sinä riität?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
om
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanki elämä ja anna muitten elää omaansa
Ajattelinkin hankkia hyvän elämän rakastamani ihmisen kanssa ja toki annan kaikkien elää hyvää elämäänsä.
ap
Hetkinen nyt, hold your horses! Eli rakastat, ihan oikeasti rakastat tätä ihmistä? Onko hän edes tietoinen tunteistasi? Kauanko olet tuntenut hänet? Onko teillä ollut sutinaa? Syvällisiä keskusteluja? Vai perustuuko tämä "rakkaus" vaan päässäsi keksittyyn kuvaan tästä ihmisestä? Rakkaus kun harvoin syttyy ihan noin vain, ainakin yli 20-vuotiailla...
Kuin niin rakkaus ei syty hetkessä? Vastahan täällä oli tosi pitkä ketju, jossa ihmiset kertoivat, että tiesivät heti tavaneensa se oikean. Joillakin oli takana koko elämän kestänyt rakkaus.
-ohis-Kyllä voi syttyä. Ahdistusta ja syyllisyyttä toisen loukkaamisesta ja perheen rikkomisesta se ei estä. Meillä toiseen rakastujillakin on tunteet, emme ole pelkkää saastaa. Vaikka näkisi tulevaisuuteen, missä kaikille olisi lopulta käynyt hyvin (tai jopa paremmin) ja anteeksi olisi annettu, niin syyllisyys voi säilyä.
Ole armollinen itsellesj ja rakasta.
Kiitos. Kaikkialta saa lukea, miten minunkaltaiseni on murhaajaakin pahempi. Siltä tuntuukin, jos se ketään lohduttaa.
Varoitan rakastumasta varattuun!
Kielletty hdelmä kiinnostaa ihmistä. Inhimillistä.
Yhtä inhimillistä kuin se, että ruoho on aidan takana vihreämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu mt-ongelmaiseen pullukkaan puolisoon, josta mies ei pääse eroon. Jarruttaa eroa kaikin keinoin, jopa aikuisten lasten avulla.
Naulan kantaan! Minuun ihastui varattu mies, jolle totesin ettei minua varatut kiinnosta ja sanoin että ottaa yhteyttä sitten kun on eronnut (ero oli kuulemma ollu tulossa jo ties kuinka kauan). No ei mennyt aikaakaan kun mies muutti pois avovaimonsa luota ja aloimme seurustella. Oli oikein ihanaa aluksi, mutta sitten alkoi tämä tapaus ex-vaimo tehdä elämää hankalaksi. Ei suostunut omaisuuden jakoon, ei halunnut myydä eikä lunastaa itselleen taloa, mutta halusi kyllä ilmaiseksi asua siellä (lapset jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa). Miehen piti tanssia exänsä pillin mukaan kun pelkäsi, että lapset suuttuvat. Lapsia en nähnyt kuin pari kertaa melko jäisissä tunnelmissa. Pari vuotta jaskoin katsella tuota touhua ja sitten päätin jättää leikin sikseen ja etsiä itselleni ihan oman miehen, enkä sellasita joka on ikuisesti exänsä tossun alla.
No, järjellä ajatellen, tajusit varmaan jo etukäteen, etteivät hänen lapsensa sekä yhteiset omaisuus- ym. asiat exän kanssa katoa sormia napsauttamalla, vaikka uusi suhde solmittaisiinkin.
Tuossa vaiheessa on kysymys myös suurista rahoista, eikä sen exän tarvitse uuden rouvan mukavuuden ja onnen takia huonoihin kauppoihin ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu mt-ongelmaiseen pullukkaan puolisoon, josta mies ei pääse eroon. Jarruttaa eroa kaikin keinoin, jopa aikuisten lasten avulla.
Naulan kantaan! Minuun ihastui varattu mies, jolle totesin ettei minua varatut kiinnosta ja sanoin että ottaa yhteyttä sitten kun on eronnut (ero oli kuulemma ollu tulossa jo ties kuinka kauan). No ei mennyt aikaakaan kun mies muutti pois avovaimonsa luota ja aloimme seurustella. Oli oikein ihanaa aluksi, mutta sitten alkoi tämä tapaus ex-vaimo tehdä elämää hankalaksi. Ei suostunut omaisuuden jakoon, ei halunnut myydä eikä lunastaa itselleen taloa, mutta halusi kyllä ilmaiseksi asua siellä (lapset jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa). Miehen piti tanssia exänsä pillin mukaan kun pelkäsi, että lapset suuttuvat. Lapsia en nähnyt kuin pari kertaa melko jäisissä tunnelmissa. Pari vuotta jaskoin katsella tuota touhua ja sitten päätin jättää leikin sikseen ja etsiä itselleni ihan oman miehen, enkä sellasita joka on ikuisesti exänsä tossun alla.
Heh, tää on tosi hyvä. Jos mies hypähtää salarakkaan mielen mukaan, niin se on ok. Mutta kun hypähtää exän mielen mukaan, niin se ei olekaan. En silti ihan tajua, miten avioeropesän jakamaton omaisuus teidän suuren rakkautenne esti?
Pointti tässä ap:lle oli se, että ei siitä suhteesta välttämättä niin ruusuista tule jos mies on sellainen lapanen ettei saa entistä suhdettaan käsiteltyä loppuun vaan ex-vaimo roikkuu suhteessa kolmantena pyöränä vuodesta toiseen. Ex-vaimo kun on EX-vaimo, tarkoittaa ENTINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei salarakkaus tekisi hyvää itsellesi?
Minulla ollut salarakas 7 vuotta ja hän on tuonut paljon hyvää elämäni.Miksi salarakas? Miksi ei avoin suhde?
En siis ihan oikeasti ymmärrä, mikä on syy hakeutua suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen jos kerran tiedät, ettet ole uskollinen.
En ole hakeutunut suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen, koska kun aloitimme suhteemme ei asiasta ollut mitään puhetta, eikä asia tullut missää vaiheessa esiin. En myöskään tuolloin tiennyt etten tule olemaan uskollinen 30 vuoden kuluttua.
Siinä vaiheessa kun aloitit suhteen, mikset kysynyt puolisoltasi onko hän ok avoimen suhteen kanssa? Kysyitkö haluaisiko puolisosi myös tapailla jotakuta muuta?
Miksi olisin kysynyt?
Koska puolisollasi on myös oikeus läheisyyteen ja onneen jota koet salasuhteessa. Joko kanssasi tai ilman sinua.
Tietysti puolisollani on oikeus onneen ja läheisyyteen. Niitä hän tuntee, omien sanojensa mukaan, minun kanssani.
Mutta ehkä hän kaipaa seksuaalisesti esimerkiksi nuorempaa partneria? Ei ole kovin reilua, että itselläsi on 7 vuoden sivusuhde, ja puoliso ei saisi samaa järjestelyä itselleen. Olet aika itsekäs ja omistushaluinen.
Oletko tosissasi, että minun täytyy ruveta syyttämään miestäni valehtelusta? Et voi olla onnellinen kanssani, sinun täytyy haluta nuorempaa partneria, sinä et voi haluta olla kanssani, olet väärässä ja haluat toisen, jne. Osoitamme päivittäin teoillamme rakkautta ja läheisyyttä toisillemme. Lisäksi puhumme tunteistamme ja elämästämme. Mies kyllä kykenee kertomaan tunteensa ja halunsa. Pitäisikö minun kertoa hänelle, että hänen täytyy tuntea tietyllä tavalla/kaavalla av-palstan ohjeistuksen mukaisesti.
Ethän sinäkään kerro hänelle kaikkea rehellisesti. Mikset sinä kykene kertomaan tunteistasi ja haluistasi eli olla rehellinen sivusuhteestasi? Joten totta kai on mahdollista, että hänkään ei ole sinulle rehellinen, vaan kaipaa muiden naisten seuraa, fantasiois muista ja tarvitsisi läheisyyttä muilta. Hän nauttisi jälleen enemmän seksistä, jos saisi olla myös muiden naisten kanssa. Hän ehkä pelkää, että se vaikuttaisi sinun itsetuntoon, joten siksi ei puhua tunteistaan siulle. Mutta jos hän tietäisi, että sinullakin on sivusuhde, niin hän tajuaa, ettei sinua haittaisi. Jos oikeasti välität puolisostasi, niin antaisit hänelle mahdollisuuden saada enemmän ja nauttia myös muista naisista.
Sinun on varmaan vaikeaa ymmärtää mutta meillä todella keskustellaan myös seksuaalisista fantasioista ja niitä myös toteutetaan. Itsetunnossa minulla ei ole mitään ongelmaa ja onhan tuo aika naiivi klisee heittää se tähän keskuteluun.
Miksi et kerro sivusuhteestasi miehellesi?
Jos kerran olette niin rehellisiä ja keskustelette avoimesti suhteessanne, niin ei ole mitään syytä salailla sivusuhdetta eikö niin?
Vai onko se sinulle ongelma jos miehesikin sanoo, että haluaa tapailla muita naisia?
Jos se on sinulle ongelma, että myös mies tapailisi muita, niin miksi?
Ymmärrän, että kihiset uteliaisuudesta, miksi en kerro miehelleni, mutta en kerro sitä sinulle, enkä miehelleni. Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita.
Totta kai sinulle on ongelma se, että mies tapailisi myös muita. Siksi juuri et halua miehesi miettivän, haluaisiko hänkin sivusuhteen. Sinä olet kusettanut miestäsi jo 7 vuotta ja hän elää arkeaan valehtelevan puolison kanssa. Sääliksi käy. Olet itsekäs ja haluat itsellesi sivusuhteita, mutta miehesi ei ansaitse mielestäsi samaa mahdollisuutta.
Huoh. Lukutaito: "Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita".
Oletko hiukkaisen yksinkertainen, vai esitätkö sellaista?
Kerrot tuolla aiemmin, että miehesi on sanonut, että sinä riität hänelle.
Mitä arvelet hänen sanovan, jos kerrot, että miehesi ei ole riittänyt sinulle vuosikausiin?
Olisiko hän edelleen sitä mieltä, että sinä riität?
Sinä taidat olla ihan rankasti yksinkertainen. Mieheni on sanonut, että minä riitän hänelle. Uskon häntä, koska hänellä on mahdollisuus sanoa JA toimia toisin. Epäiletkö sinä puolisosi jokaista sanaa? Eikö elämä jatkuvasti kaikkea ja kaikkia epäilevänä käy raskaaksi? Tutkitko taskut ja puhelimen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu mt-ongelmaiseen pullukkaan puolisoon, josta mies ei pääse eroon. Jarruttaa eroa kaikin keinoin, jopa aikuisten lasten avulla.
Naulan kantaan! Minuun ihastui varattu mies, jolle totesin ettei minua varatut kiinnosta ja sanoin että ottaa yhteyttä sitten kun on eronnut (ero oli kuulemma ollu tulossa jo ties kuinka kauan). No ei mennyt aikaakaan kun mies muutti pois avovaimonsa luota ja aloimme seurustella. Oli oikein ihanaa aluksi, mutta sitten alkoi tämä tapaus ex-vaimo tehdä elämää hankalaksi. Ei suostunut omaisuuden jakoon, ei halunnut myydä eikä lunastaa itselleen taloa, mutta halusi kyllä ilmaiseksi asua siellä (lapset jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa). Miehen piti tanssia exänsä pillin mukaan kun pelkäsi, että lapset suuttuvat. Lapsia en nähnyt kuin pari kertaa melko jäisissä tunnelmissa. Pari vuotta jaskoin katsella tuota touhua ja sitten päätin jättää leikin sikseen ja etsiä itselleni ihan oman miehen, enkä sellasita joka on ikuisesti exänsä tossun alla.
Heh, tää on tosi hyvä. Jos mies hypähtää salarakkaan mielen mukaan, niin se on ok. Mutta kun hypähtää exän mielen mukaan, niin se ei olekaan. En silti ihan tajua, miten avioeropesän jakamaton omaisuus teidän suuren rakkautenne esti?
Pointti tässä ap:lle oli se, että ei siitä suhteesta välttämättä niin ruusuista tule jos mies on sellainen lapanen ettei saa entistä suhdettaan käsiteltyä loppuun vaan ex-vaimo roikkuu suhteessa kolmantena pyöränä vuodesta toiseen. Ex-vaimo kun on EX-vaimo, tarkoittaa ENTINEN.
Siinä olet oikeassa, että nimenomaan MIES on tässä se lapanen, ei se ex vaimo.
Ihan kaikille on parempi erota ensin ja käsitellä se ero ennekuin hyppää uuteen suhteeseen. Tämän nyt pitäisi olla järjelliselle ihmiselle itsestäänselvä asia. Vaikka kuinka olisi hankala parisuhde pettäjällä takana, niin ei sitä mahdollisesti vuosikymmeniä kestänyttä liittoa voi päässään lopettaa kuin seinään. Jos siihen kykenee on kyllä tunneälyltään vajavainen. Halusi tai ei, sen pettäjänkin on se ero käsiteltävä myös siinä omassa päässään ja se on sen uuden naisen sitten vain kestettävä.
Ei ne ongelmat siinä uudessa suhteessa heti tulekaan, kun on uutuudenviehätys valloillaan.
Vierailija kirjoitti:
Liian aikaista sanoa ehkä suhteen alussa, että rakastaa loppuikänsä. Suhteen aloittaminen on aina riski, siksihän jotkut ovat sinkkuja. Parisuhteessa voi menettää joitain juttuja enemmän, mutta tilalle voi tulla jotain arvokkaampaa. Toimiva parisuhde voi vaatia uhrauksia, molemmilta. Jos vain toinen uhraa, menettää myös enemmän saamatta mitään takaisin. Siksihän suhde on ns. PARIsuhde = molempien pitää tehdä osuutensa hyvän suhteen rakentamiseksi. Okei, nyt meni analysoinniksi...
Uhrauksia tehdään, jos menetetään jotain arvokkaampaa.
Kompromissi olisi ehkä oikeampi termi, koska uhraus kuulostaa aika syyllistävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei salarakkaus tekisi hyvää itsellesi?
Minulla ollut salarakas 7 vuotta ja hän on tuonut paljon hyvää elämäni.Miksi salarakas? Miksi ei avoin suhde?
En siis ihan oikeasti ymmärrä, mikä on syy hakeutua suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen jos kerran tiedät, ettet ole uskollinen.
En ole hakeutunut suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole valmis avoimeen suhteeseen, koska kun aloitimme suhteemme ei asiasta ollut mitään puhetta, eikä asia tullut missää vaiheessa esiin. En myöskään tuolloin tiennyt etten tule olemaan uskollinen 30 vuoden kuluttua.
Siinä vaiheessa kun aloitit suhteen, mikset kysynyt puolisoltasi onko hän ok avoimen suhteen kanssa? Kysyitkö haluaisiko puolisosi myös tapailla jotakuta muuta?
Miksi olisin kysynyt?
Koska puolisollasi on myös oikeus läheisyyteen ja onneen jota koet salasuhteessa. Joko kanssasi tai ilman sinua.
Tietysti puolisollani on oikeus onneen ja läheisyyteen. Niitä hän tuntee, omien sanojensa mukaan, minun kanssani.
Mutta ehkä hän kaipaa seksuaalisesti esimerkiksi nuorempaa partneria? Ei ole kovin reilua, että itselläsi on 7 vuoden sivusuhde, ja puoliso ei saisi samaa järjestelyä itselleen. Olet aika itsekäs ja omistushaluinen.
Oletko tosissasi, että minun täytyy ruveta syyttämään miestäni valehtelusta? Et voi olla onnellinen kanssani, sinun täytyy haluta nuorempaa partneria, sinä et voi haluta olla kanssani, olet väärässä ja haluat toisen, jne. Osoitamme päivittäin teoillamme rakkautta ja läheisyyttä toisillemme. Lisäksi puhumme tunteistamme ja elämästämme. Mies kyllä kykenee kertomaan tunteensa ja halunsa. Pitäisikö minun kertoa hänelle, että hänen täytyy tuntea tietyllä tavalla/kaavalla av-palstan ohjeistuksen mukaisesti.
Ethän sinäkään kerro hänelle kaikkea rehellisesti. Mikset sinä kykene kertomaan tunteistasi ja haluistasi eli olla rehellinen sivusuhteestasi? Joten totta kai on mahdollista, että hänkään ei ole sinulle rehellinen, vaan kaipaa muiden naisten seuraa, fantasiois muista ja tarvitsisi läheisyyttä muilta. Hän nauttisi jälleen enemmän seksistä, jos saisi olla myös muiden naisten kanssa. Hän ehkä pelkää, että se vaikuttaisi sinun itsetuntoon, joten siksi ei puhua tunteistaan siulle. Mutta jos hän tietäisi, että sinullakin on sivusuhde, niin hän tajuaa, ettei sinua haittaisi. Jos oikeasti välität puolisostasi, niin antaisit hänelle mahdollisuuden saada enemmän ja nauttia myös muista naisista.
Sinun on varmaan vaikeaa ymmärtää mutta meillä todella keskustellaan myös seksuaalisista fantasioista ja niitä myös toteutetaan. Itsetunnossa minulla ei ole mitään ongelmaa ja onhan tuo aika naiivi klisee heittää se tähän keskuteluun.
Miksi et kerro sivusuhteestasi miehellesi?
Jos kerran olette niin rehellisiä ja keskustelette avoimesti suhteessanne, niin ei ole mitään syytä salailla sivusuhdetta eikö niin?
Vai onko se sinulle ongelma jos miehesikin sanoo, että haluaa tapailla muita naisia?
Jos se on sinulle ongelma, että myös mies tapailisi muita, niin miksi?
Ymmärrän, että kihiset uteliaisuudesta, miksi en kerro miehelleni, mutta en kerro sitä sinulle, enkä miehelleni. Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita.
Totta kai sinulle on ongelma se, että mies tapailisi myös muita. Siksi juuri et halua miehesi miettivän, haluaisiko hänkin sivusuhteen. Sinä olet kusettanut miestäsi jo 7 vuotta ja hän elää arkeaan valehtelevan puolison kanssa. Sääliksi käy. Olet itsekäs ja haluat itsellesi sivusuhteita, mutta miehesi ei ansaitse mielestäsi samaa mahdollisuutta.
Huoh. Lukutaito: "Minulle ei olisi mikään ongelma, jos mieheni haluaisi muös tapailla muita".
Oletko hiukkaisen yksinkertainen, vai esitätkö sellaista?
Kerrot tuolla aiemmin, että miehesi on sanonut, että sinä riität hänelle.
Mitä arvelet hänen sanovan, jos kerrot, että miehesi ei ole riittänyt sinulle vuosikausiin?
Olisiko hän edelleen sitä mieltä, että sinä riität?
Sinä taidat olla ihan rankasti yksinkertainen. Mieheni on sanonut, että minä riitän hänelle. Uskon häntä, koska hänellä on mahdollisuus sanoa JA toimia toisin. Epäiletkö sinä puolisosi jokaista sanaa? Eikö elämä jatkuvasti kaikkea ja kaikkia epäilevänä käy raskaaksi? Tutkitko taskut ja puhelimen?
Tässähän puhutaan sinun epärehellisyydestäsi miestäsi kohtaan, joka ei tiedä sinun kaksiavioisuudestasi.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä munahaukka.
Kyllä ihmiset ihastuu varattuihin. Ja varatut muihin, kun puolisoon. Eikä sen tarvitse sek siä tarkoittaa. Eikä suhteen aloittamista. Terveisiä vaan H.n mustasukkaiselle vaimolle 😁.
Eikös tuollainen klisee kuin "Tapasin sen oikean" tapahdu aika monelle tuossa huumassa? Ihastumisen tarkoitus on saattaa ihmiset yhteen, koska ilman sitä aika harva ihminen on alkanut seurustella. Poikkeuksia toki on. Biologiaa tuo huumakin on. Koetaan hyvin voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja kaikki, muuten pareja ei muodostuisi. Mielestäni suhteita on helpompi löytää ja muodostaa, mutta niiden ylläpito ja hoito vaatii työtä. Joillakin näillä "oikean" löytäjillä on käynyt hyvä tuuri tai ovat tajunneet sen vuosien päästä. Väkivaltaisiin suhteisiin päätyneet yleensä kokevat myös alussa suurta rakkautta, kunnes arki ja ihmisen oikea luonne tulee esiin. Sitä ainutta oikeaa ei ole olemassa, on monta sopivaa ja yksi voi olla sopivampi kuin toinen. Jotkut yrittävät etsiä sitä sopivampaa kokoajan, vaikka sellainen voisi jatkua loputtomiin. Tämä on näitä "Entä jos" juttuja.