Olen huomannut: aidot, ei kaikkia mielistelevät menestyvät!

Nosto

Tähän voisin kommentoia, että muut ihmiset kyllä huomaa ne muiden mielistelijöiden teennäiset mielistelyt ja se ärsyttää / kiusaannuttaa.

Luuletteko te miellyttäjä/mielistelijäpersoonat että muut on niin tyhmiä ettei ne tajua teidän manipulointiyrityksiä. Wtf.

Minulla on tämmönen voimakkaasti miellyttämistarpeinen tuttu mutta pidemmän päälle hänestä kuoriutui hyvinkin valheellinen teeskentelijä (ei tietenkään aina, mutta piirteet nousee esille vähän väliä), piikikäs ja passiivisagressiivinen ihminen josta ei aina oikeasti tiedä mitä mieltä on asioista, koska sanoo sen mitä muut haluaa kuulla. Ja saattaa sanoa vaikka muutaman päivän välein samasta tai saman kaltaisesta tilanteesta ihan äin vastoin. Eli siis ilmeisesti valehtelee niin paljon ettei itsekään muista mitä mieltä oli viimeksi (koska ei vain voi olla rehellinen ja sanoa joka kerta mitä mieltä oikeasti on). Hassu.

Tekisi mieli joskus näpäyttää vähän ja kysyä miksi sitten viimeksi ko asiasta puhuessamme olit ihan eri mieltä.

Olen huomannut saman. Johtunee siitä että rehellisyyttä ja ns suoraselkäisyyttä arvostetaan vaikka sieltä suusta ei tule aina sitä mitä kuulijat haluaa kuulla.

Usein myös älykkäät ammatissaan pätevät henkilöt ovat sanavalmiita ja sanovat oman mielipiteensä, eivät sitä mitä muut haluaa kuulla. Sitä arvostetaan.

Jos esihenkilönä on voimakkaan narsistinen persoona joka rakastaa sitä että hänellä on ns hännystelijöitä ja hänen egonsa tarvitsee mielistelijöitä ympärilleen, niin tällasessa kombinaatiossa mielistelijä pääsee usein menestymään ja vaikka urallaan eteenpäin.

Tosin tässäkin tapauksessa esihenkilön pitää olla sen verran yksinkertainen ja todella perso miellyttämiselle, että luulee mielistelijän oikeasti olevan hänen puolella, hänen ihailija pitävän häntä tosi pätevänä /fiksuna.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorasanainen ja avoin ihminen. En pelaa pelejä.  Olen huomannut että selkäänpuukottajat ja mielistelijät menestyvät. Olen huomannut että suoruuteni ja avoimuuteni on ollut lähinnä jarruttava tekijä elämässäni, kun olisi mielistellyt olisin päässyt helpommalla, mutta kun en ole mielistelijä. Jotkut ovat arvostaneet rehellisyyttäni, mutta moni on käyttänyt sitä minua vastaan. Myös se, että olen itsevarma ärsyttää ihmisiä, ei kaikkia mutta monia.

Nainen 50 v.

Ei tarkoita sitä että jokaiselle sanoo päin näköä että menettävät kasvonsa. Diplomaattinen kannattaa olla. Tekemiset kuitenkin päättää itsenäisesti. Ja toki tarvittaessa tuo julki oman mielipiteensä.

Monestihan on niin että juuri nämä teennäisen miellyttäjätyypit uupuu, tulee mt ongelmia ja jäädään pois työelämästä kun ei vaan jaksa enää teeskennellä.

He kerjäävät miellyttämisellään hyväksyntää ja yrittävät sen avulla saavutta omia päämääriään ja jos se ei palkitsekaan, niin se on aina ikävä kokemus. Teeskentely on uuvuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorasanainen ja avoin ihminen. En pelaa pelejä.  Olen huomannut että selkäänpuukottajat ja mielistelijät menestyvät. Olen huomannut että suoruuteni ja avoimuuteni on ollut lähinnä jarruttava tekijä elämässäni, kun olisi mielistellyt olisin päässyt helpommalla, mutta kun en ole mielistelijä. Jotkut ovat arvostaneet rehellisyyttäni, mutta moni on käyttänyt sitä minua vastaan. Myös se, että olen itsevarma ärsyttää ihmisiä, ei kaikkia mutta monia.

Nainen 50 v.

Minä (n53) olen huomannut töissä saman asian ja olen juuri sinun kanssasi samanlainen. Yritän toki olla diblomaattinen niin kuin asemassani kuuluukin, enkä todellakaan sano joka asiaan edes mielipidettäni, en jyrää ja kunnioitan muita.

Sitten kun olen rehellinen ja sanon jotain ei toivottua ja tuon esiin rehellisesti esim epäkohtaa mihin olisi puututtava, saan itse ns turpiini.

Siis wtf.

Kieroilevat, teennäiset toisten miellyttäjät (jopa mielistelijät) pärjää koska niin moni pitää helpoista joo joo ihmisistä jotka on johdon kanssa aina samaa mieltä eivätkä sano vastakkaista mielipidettä. Työelämässä pidetään helpoista ihmisistä.

Mielistelijät pärjää ja kerää kavereita. Itse en ole mielistelijä vaikka olen tasapuolinen ja etäisen kohtelias. Minua inhotaan kun en mielistele vaan saatan sanoa suorahkon mielipiteeni. En mene kuitenkaan henkilökohtaisuuksiin. En nuole kenenkään pe*pua mutta sekös ei ihmisiä miellytä. Kaikki keinot on tehty että minut yritetään aina jollakin tavalla nujertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos esihenkilönä on voimakkaan narsistinen persoona joka rakastaa sitä että hänellä on ns hännystelijöitä ja hänen egonsa tarvitsee mielistelijöitä ympärilleen, niin tällasessa kombinaatiossa mielistelijä pääsee usein menestymään ja vaikka urallaan eteenpäin.

Tosin tässäkin tapauksessa esihenkilön pitää olla sen verran yksinkertainen ja todella perso miellyttämiselle, että luulee mielistelijän oikeasti olevan hänen puolella, hänen ihailija pitävän häntä tosi pätevänä /fiksuna.

Tämä on niin totta.

Ehkei normaalipersoonaisiin niinkään uppoa tuo mielistely.

Työyhteisössä vaan usein aiheuttaa skismaa kun jotkut vähemmänpätevät liihottaa siellä vapaamatkustajina vain mielistelemällä pomoa. Ja pomo parka luulee että nuo mielistelijät ovat oikeasti hänen puolellaan tai hänen ihailijoitaan.

Mielistelijät ovat epävarmoja itsestään ja usein teenmäinen miellyttäminen huomataan. Jatkuva teeskentely on uuvuttavaa ja monissa tapauksissa he masentuvat, taustalla voi olla myös mielenterveyden ongelmat. Joten he eivät vaan ole menestyjäainesta.

Menestyminen ja uralla eteenpäin pyrkiminen vaatii rautaisia hermoja, aitoutta (vaikka joku ei siitä aina pidäkään) kyynärpäätaktiikkaa, aitoa osaamista ei teeskenneltyä.

Jos katson omaa uraani taaksepäin ja siellä menestyjiä tai nykyisellä työnantajallani keskijohtoa/johtoa niin siellä ei kyllä ole yhtään varsinaista mielistelijä - miellyttäjäpersoonaa.

up

Toisten normaalista poikkeava miellyttämishalu tai jopa se mielistely on rinnastettavissa johonkin luonnehäiriöön. Se on yleensä lapsuudessa jo opittu selviytymismetodi tai sitten tarkoin harkittu toisten manipulointitaktiikka, jolla on joskus huomattu saavuttavan tahdottu lopputulos. Jälkimmäiset ovat pirullisia ihmisiä kun heistä ei koskaan tiedä mitä mieltä he oikeasti ovat, heidän sanaan ei voi luottaa ja todennäköisesti ovat edessäpäin yhtä ja takanapäin toista. Mielistely on ihan psykologiassakin määritelty kai jollain tapaa toisen manipulatiiviseksi käytösmalliksi. Sillä halutaan saada aikaan joku haluttu lopputulos.

Omaan elämään sattui joskus tällainen, ihan häiriintynyt ihminen, joka juoni kokoajan jotain omaksi hyödykseen. Hän teki tätä suhteellisen avoimesti ja häpeilemättä. Hän manipuloi ihmisiä muka olemalla hyvin avoin, kiltti, kehui muita, helposti lähestyttävä, kuunteleva, auttava, iloinen, hauska, maanläheinen jne. Ja sitten hän käytti näitä ihmisiä siekailematta hyväkseen omaa taloudellista tai mitä tahansa hyötyä silmälläpitäen. Jokaiselta piti saada jotain hyötyä. Sellainen ihminen josta hän ei hyötynyt jotenkin sai jäädä heti ihan kaveripiristäkin. Hän mm seurusteli paljon itseään vanhempien miesten kanssa ihan vaan sen takia että hyötyi heistä, heillä oli tarjota omakotitaloasumista, kesämökkiä ja muuta mukavaa hänelle sopivaa aktiviteettia, kun yksi poistui (tai hänestä ei ollut riittävästi hyötyä) toinen bongattiin jostain lavatansseista tilalle ja aina oli katsottuna seuraava ja sitä seuraava.

"Myös se, että olen itsevarma ärsyttää ihmisiä"

Itsevarmuus ärsyttää lähinnä silloin kun sille ei ole ihan täysin aina katetta osaamisen puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

"Myös se, että olen itsevarma ärsyttää ihmisiä"

 

Itsevarmuus ärsyttää lähinnä silloin kun sille ei ole ihan täysin aina katetta osaamisen puolesta. 

Osaamattomat tittelipellet pahimpia. Mistä lie paperinsa saaneet. 

"aitous" - entäpä tyypillinen suomalainen, aidosti hiljainen jurottaja?

Vai onko ainoastaan ekstrovertit "aitoja?"

Nainen saa olla ärhäkkä, jos on alle 160 cm. Hänet tulkitaan söpöksi ja kipakaksi pikku myyksi. Mutta olepa yhtään pidempi kuin pomo ja sano oma mielipiteesi vaikka kuinka nätisti niin olet uhkaava ja luulet liikaa itsestäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt pitäisi ensin määritellä:

- mitä on mielistely?

- mitä tarkoittaa "sanoa mielipiteensä"?

En todellakaan arvosta mitään Tuittu-myy:tä. Tuntuu että sellaiset usein tarpeettomasti röyhistävät rintaansa kun peräänkuulutetaan avoimuutta jne. Mutta kun ei se estoton räksyttäminen ole se pointti.

Minä taas olen huomannut, että tutuistani työelämässä parhaiten menestyvät ne, jotka osaavat jyrähtää oikeassa kohdassa mutta toisessa tilanteessa osaavat uskottavasti mielistellä niitä, jotka ovat heitä ylempänä hierarkiassa. Pitää siis olla rehellinen sillä tavalla, ettei suututa ylempiään eikä loukkaa heitä. Ja alemmille sitten voi rehellisesti perustella johdon päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Monestihan on niin että juuri nämä teennäisen miellyttäjätyypit uupuu, tulee mt ongelmia ja jäädään pois työelämästä kun ei vaan jaksa enää teeskennellä.

He kerjäävät miellyttämisellään hyväksyntää ja yrittävät sen avulla saavutta omia päämääriään ja jos se ei palkitsekaan, niin se on aina ikävä kokemus. Teeskentely on uuvuttavaa.

Teeskebtely kyllä uuvuttaa, mutta ebtä jos se on ainoa selviytymiskeino, jonka on oppinut?

Autoritaarisen kasvatuksen lopputulos on usein juurikin mielistely. Se on opittu parhaaksi tavaksi säästyä häpeältä ja rangaistukselta.

Pääsääntöisesti, jos sanot työpaikalla rehellisesti, mitä mieltä olet esim. työohjeista, koulutuksen tasosta ja työn aikataulutuksesta, niin harva johtaja haluaa sitä kuulla.