Miten keksiä sisältöä elämään, kun kumppania ei ole löytynyt eikä siten perhettä ole voinut perustaa?

Vierailija kirjoitti:

Ota koiranpentu. Sen uskollisempaa ystävää ei olekaan.

Ala tehdä vapaaehtoistyötä vaikka ystäväpalvelua yksinäiselle vanhukselle. Saat hyvän mielen.

Ei koiraa, ellei ole aidosti itse kiinnostunut koirista. Eikä mitään muutakaan lemmikkiä. Nämä lemmikit, jotka on otettu seuraksi ihmisen puutteessa, lentävät yleensä kuin leppäkeihäs, jos elämäntilanne muuttuu. Koiraan pitää sitoutua 15 vuodeksi. Ap on elämäntilanteessa, jossa hän voi matkustella ja lähteä vaikka pitemmäksi aikaa maailmalle; ei olisi mitään järkeä ottaa koiraa hankaloittamaan sitä, kun kerran hän ei ole "koiraihminen".

Jos pitää koirista, niin hoitopaikan tarjoaminen lähistön koirille olisi ihan mahtava vaihtoehto.

Minä ehdotan ihan aidosti ap:lle maiseman vaihtoa. Sapattivapaa ja puoleksi vuodeksi jonnekin muualle.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Missä kohtaa ap kertoi panneensa?

Nykypäivänä on erittäin yleistä, että nuoremmat miehet joutuvat olemaan vastentahtoisesti täysin ilman seksiä. Tässä mielessä Suomi alkaa muistuttaa Japania. Vanhempien ikäluokkien ja naisten on tätä toki vaikea ymmärtää, koska se ei kuulu heidän kokemuspiiriinsä.

Mikset hakisi vaimoa Thaimaasta, kun koronarajoitukset päättyvät?

Kasaa palapeli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Missä kohtaa ap kertoi panneensa?

Nykypäivänä on erittäin yleistä, että nuoremmat miehet joutuvat olemaan vastentahtoisesti täysin ilman seksiä. Tässä mielessä Suomi alkaa muistuttaa Japania. Vanhempien ikäluokkien ja naisten on tätä toki vaikea ymmärtää, koska se ei kuulu heidän kokemuspiiriinsä.

Kommentti, johon vastasit, oli huono ja asiaton. Mitä jos kuitenkin pidettäisiin nyt keskustelu ap:ssa eikä tehtäisi tästä taas yhtä nais/miesvihaketjua? Eli ei yleistyksiä, ei oletuksia, ei väitteitä vaan dialogia.

Itse olen panostanut niihin harrastuksiin vaan enemmän. Ja kun harrastukset ei maksa mitään enkä muutenkaan kuluta juuri mitään muuta voin ruokaa, olen voinut vähentää työtunnit puoleen aiemmasta ja elämä on siinä mielessä tosi helppoa.

Kuulemma tällainen ei yleistyessään tekisi hyvää kansantaloudelle, mutta sehän on päättäjien ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Missä kohtaa ap kertoi panneensa?

Nykypäivänä on erittäin yleistä, että nuoremmat miehet joutuvat olemaan vastentahtoisesti täysin ilman seksiä. Tässä mielessä Suomi alkaa muistuttaa Japania. Vanhempien ikäluokkien ja naisten on tätä toki vaikea ymmärtää, koska se ei kuulu heidän kokemuspiiriinsä.

Kommentti, johon vastasit, oli huono ja asiaton. Mitä jos kuitenkin pidettäisiin nyt keskustelu ap:ssa eikä tehtäisi tästä taas yhtä nais/miesvihaketjua? Eli ei yleistyksiä, ei oletuksia, ei väitteitä vaan dialogia.

Ap:n ongelmankin ydin lienee siinä, ettei vaimoa nykypäivänä vain "oteta" niin kuin ennen vanhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Missä kohtaa ap kertoi panneensa?

Nykypäivänä on erittäin yleistä, että nuoremmat miehet joutuvat olemaan vastentahtoisesti täysin ilman seksiä. Tässä mielessä Suomi alkaa muistuttaa Japania. Vanhempien ikäluokkien ja naisten on tätä toki vaikea ymmärtää, koska se ei kuulu heidän kokemuspiiriinsä.

Kommentti, johon vastasit, oli huono ja asiaton. Mitä jos kuitenkin pidettäisiin nyt keskustelu ap:ssa eikä tehtäisi tästä taas yhtä nais/miesvihaketjua? Eli ei yleistyksiä, ei oletuksia, ei väitteitä vaan dialogia.

Ap:n ongelmankin ydin lienee siinä, ettei vaimoa nykypäivänä vain "oteta" niin kuin ennen vanhaan.

Ap voi halutessaan ihan itse kertoa kokemuksistaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Onpa järkkyä kommentointia tässä ketjussa..

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Itse olen 40. Samassa tilanteessa kuin ap. Jostain 34v alkaen olen ihan tosissani etsinyt naista jonka kanssa saada lapsi/lapsia. En vain ole löytänyt. Pari kertaa olen ihastunut mutten kelvannut.

Miten keksiä sisältöä elämään kun haluaisi eroon siitä kumppanista ja niistä rasittavista mukuloista jotka tuli tehtyä kun luuli että avioliitto ja perhe tuovat sisältöä elämään......

Vierailija kirjoitti:

Miten keksiä sisältöä elämään kun haluaisi eroon siitä kumppanista ja niistä rasittavista mukuloista jotka tuli tehtyä kun luuli että avioliitto ja perhe tuovat sisältöä elämään......

Tee vaihtokauppa ap:n kanssa. Hän saa muijan ja mukulat ja sinä saat oman rauhan.

Jos olette miehiä niin ei se peli ole menetetty, te voitte saada lapsia vielä viisikymppisenä. Silloin voi vaan jaksaminen olla koetuksella.... Jos tuntuu vahvasti siltä että Suomen parisuhdemarkkinat on katsottu niin suosittelen lähtöä ulkomaille. Lähde vaikka vuoden tai parin työkomennukselle. Opit uuden kielen, tapaat joka tapauksessa uusia kiinnostavia ihmisiä ja ehkä rakkauden myös. Win- win tilanne. Mikä estää? Jos et taas uskalla ulkomaille lähteä niin vaihda kaupunkia/ paikkakuntaa Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos olette miehiä niin ei se peli ole menetetty, te voitte saada lapsia vielä viisikymppisenä. Silloin voi vaan jaksaminen olla koetuksella.... Jos tuntuu vahvasti siltä että Suomen parisuhdemarkkinat on katsottu niin suosittelen lähtöä ulkomaille. Lähde vaikka vuoden tai parin työkomennukselle. Opit uuden kielen, tapaat joka tapauksessa uusia kiinnostavia ihmisiä ja ehkä rakkauden myös. Win- win tilanne. Mikä estää? Jos et taas uskalla ulkomaille lähteä niin vaihda kaupunkia/ paikkakuntaa Suomessa.

Miehelläkin tulee ikä vastaan 50v mies olisi 70v kun esikoinen täyttää 20v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ajatella, että olet tukiperheenä, esim. kerran kuussa viikonloppuna?

Voiko yksin olla perheenä? Ja eikö lasten pariin haluavat miehet ole käytännössä nykyään pedofiileiksi leimattuja? 

Onhan tuo surullista. Pornoistuninen ja tunteista irrotettu seksi on pilannut paljon naisten luottamusta miehiin. Kuka tästä hyötyy? Joku tahkoaa isoja masseja mielten myrkyttämisellä Samoin lapsivihamielisyys joka on joillain ihan reteää. Moni yksinäinen nainenkin tuntee olevansa oudokki vasten tahtoaan. Eristäytyneisyys luo epäluottamusta ja tunnetaidottomuutta. Ne jotka ovat syrjäytetty, heidän on vaikea muuttaa asemiaan.

Niin mutta mies voi kuitenkin tulla isäksi viisikymppisenä, naisen täytyy lapset tehdä mieluiten alle nelikymppisenä, jos meinaa ylipäätänsä lapsia saada normikeinoin. Fysiologinen fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut aloittaa suhde silloin kun oma ikäluokka oli vielä vapaata, lapsetonta ja hedelmällistä? Sen sijaan panit ja heitit pois, naisen toisensa jälkeen.

Missä kohtaa ap kertoi panneensa?

Nykypäivänä on erittäin yleistä, että nuoremmat miehet joutuvat olemaan vastentahtoisesti täysin ilman seksiä. Tässä mielessä Suomi alkaa muistuttaa Japania. Vanhempien ikäluokkien ja naisten on tätä toki vaikea ymmärtää,

koska se ei kuulu heidän kokemuspiiriinsä.

Eiköhän tuolla ole valtavasti viisissäkymmenissä olevia naisia, jotka kaipaavat suunnilleen ikäistä, tolkkua, tuntevaa miestä. Noita juoppoja pornohiiriä kyllä löytyy. Ja lapsiin ei tee mieli sekaantua, ei se monen naisen kohdalla tunnu vaan sopivalta. Nämä narskupuumat sitten erikseen.

Irrallinen seksi vailla aitoa suhdetta on alentavaa. Aika moni ajattelee edelleen niin, iästä riippumatta. Ja sitten on iso lauma niitä jotka eivät pysty minkäänlaiseen läheisyyteen. Toivottavasti he löytäisivät toisensa.

Itsekin olen pohtinyt asiaa. Vapaaehtoistyö lasten ja nuorten parissa ei kiinnosta. Hesyä kokeilin huonolla menestyksellä. En myöskään kuulu tai halua kuulua kirkkoon. Kaikenlaisia harrastuksia ja matkakohteita on tullut kokeiltua, oma koti ostettua ja sisustettua. Pari lemmikkiäkin löytyy. Teen töitä viikonloppuisinkin, jotta saisin niihin jotain sisältöä. N38

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset merkityksellisemmän arjen.

Olen itse kamppailut samojen asioiden kanssa ja toki etsin vielä puolisoa yms mutta jo parin vuoden ajan siirtänyt ajatuksia oman merkityksellisen arjen luomiseen jossa luovun ulkoisista vaatimuksista ja odotuksista.

Riippuu toki minkälainen ihminen olet toimiiko tämä.

Itse muutin maalle, vaikka työmatka 100km. Vanhassa puutalossa riittää puuhaa, hoidan koiria, talvi menee lähinnä talon lämmittämiseen ja lämpimänä pysymiseen, keväällä alkaa pihatyöt, minulla on kanoja, arki on merkityksellistä ja aktiivista. Metsäkävelyt, nuotioretket on uusi normaali. Kahvit keitän pihalla iltapäivällä avotulella - miksi ei?

Aloitin myös avantouinnin.

Kotonani on ihana tunnelma. Minä ja minun jutut. Ja minun koirat.

Olen kärsinyt lapsettomuusasiasta hyvin paljon, mutta joskus sen kärsimyksen tulee loppua. Minua ei auttanut lasten pariin hakeutuminen vaan nimenomaan toiseen suuntaan kulkeminen. En enää yritä väkisin ymmärtää perheellisiä ystäviäni tai pyrkiä mukaan viitekehykseen johon en kuulu. Lapsista on tullut minulle ihmisiä ihmisten joukossa eikä minun tarvitsekaan elää heidän maailmassaan. Minun ei tarvitse olla kasvattaja tai aktiivinen muiden lasten elämässä.

Minulla on kummilapsia joiden elämää seuraan ja pidän heistä valtavasti. Tärkeät ihmiset on, mutta lopetin keski-ikäisen perheeseen suuntautuneen ihmisen leikkimisen. Kun ei ole kuin minä, otan elämästä sen parhaan irti mitä saan.. mitä muuta minulla on.

Jos laittaisit tämän saman tekstin jollekkin deittipalstalle saisit viestivyöryn. Oletan siis että olet mies? Kuulostat olevan niin sujut itsesi kanssa. Se vetoaa naisiin. Voin sanoa näin naisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset merkityksellisemmän arjen.

Olen itse kamppailut samojen asioiden kanssa ja toki etsin vielä puolisoa yms mutta jo parin vuoden ajan siirtänyt ajatuksia oman merkityksellisen arjen luomiseen jossa luovun ulkoisista vaatimuksista ja odotuksista.

Riippuu toki minkälainen ihminen olet toimiiko tämä.

Itse muutin maalle, vaikka työmatka 100km. Vanhassa puutalossa riittää puuhaa, hoidan koiria, talvi menee lähinnä talon lämmittämiseen ja lämpimänä pysymiseen, keväällä alkaa pihatyöt, minulla on kanoja, arki on merkityksellistä ja aktiivista. Metsäkävelyt, nuotioretket on uusi normaali. Kahvit keitän pihalla iltapäivällä avotulella - miksi ei?

Aloitin myös avantouinnin.

Kotonani on ihana tunnelma. Minä ja minun jutut. Ja minun koirat.

Olen kärsinyt lapsettomuusasiasta hyvin paljon, mutta joskus sen kärsimyksen tulee loppua. Minua ei auttanut lasten pariin hakeutuminen vaan nimenomaan toiseen suuntaan kulkeminen. En enää yritä väkisin ymmärtää perheellisiä ystäviäni tai pyrkiä mukaan viitekehykseen johon en kuulu. Lapsista on tullut minulle ihmisiä ihmisten joukossa eikä minun tarvitsekaan elää heidän maailmassaan. Minun ei tarvitse olla kasvattaja tai aktiivinen muiden lasten elämässä.

Minulla on kummilapsia joiden elämää seuraan ja pidän heistä valtavasti. Tärkeät ihmiset on, mutta lopetin keski-ikäisen perheeseen suuntautuneen ihmisen leikkimisen. Kun ei ole kuin minä, otan elämästä sen parhaan irti mitä saan.. mitä muuta minulla on.

Jos laittaisit tämän saman tekstin jollekkin deittipalstalle saisit viestivyöryn. Oletan siis että olet mies? Kuulostat olevan niin sujut itsesi kanssa. Se vetoaa naisiin. Voin sanoa näin naisena.

Ei kun sä oletkin nainen. Käytit sanaa ihana.