Kenelläkään muulla salainen perhehelvetti?

Vierailija kirjoitti:

Toi mitä sulle on tapahtunut on psykologinen mekanismi, mikä tapahtuisi muillekin ihmisille, jotka joutuisivat kokemaan vastaavaa väkivaltaa. Muista, että se ei ole sun henkilökohtaista heikkouttasi, vaan ihmismieli on altis monenlaiselle manipulaatiolle. Sä reagoit poikkeuksellisiin olosuhteisiin mitkä on mielelle hyvin raskaita, siksi sua myös väsyttää niin paljon. On hyvin uuvuttavaa yrittää käsitellä sitä ristiriitaa, mikä seuraa siitä, että läheinen kohtelee kaltoin. Sitä voi luulla olevansa immuuni siksi, että järjellä itselleen selittää syitä miksi toinen tekee mitä tekee, mutta mikään järkeily ei auta siihen, että kaltoinkohtelu sairastuttaa sut ja vahingoittaa sua. Yritä pysyä nyt lujana ja nähdä teidän kuvio ulkopuolelta, ei siis pelkästään toisen näkökulmasta, mutta myös oma osuutesi tossa, siis se, miksi annat tuon tapahtua. Älä syytä itseäsi, mutta ymmärrä, että sulle tehdään pahaa ja sun ei tarvi olla tossa kuviossa mukana, et ole toiselle mitään velkaa vaikka siltä tuntuisikin et pitää hyvittää hänen kokemat vääryydet, mitkä aiheuttivat sen, että hänestä tuli tuollainen. Hae apua itsellesi!

Kiitos tästä viestistä. Tämä antoi minulle paljon ajattelemisen aihetta. Tuntuu jotenkin loogiselta, koska oma logiikkani vuotaa ja tiedän sen, mutta en osaa muuttaa sitä. Tätä minun on pohdittava tarkemmin. Olet todella viisas ja hyväsydäminen.

Helsingin Sanomissa on ollut 25.12.2019 artikkeli Sittenkin itsenäinen. Puhutaan läheisriippuvuudesta. On vain tilaajille, niin en voi linkata. Mutta hyvin kerrottu mitä läheisriippuvuus on ja, mistä se johtuu.

Kannustan rohkeasti hakemaan https://nettiturvakoti.fi/?gclid=EAIaIQobChMIiOed3vmN6QIVDE8YCh1wbguMEA…

Ala elämään sun parasta elämää nyt. Koskaan ei voi tietää kuinka paljon on aikaa jäljellä. Et halua tuhlata ainutlaatuista elämää tuollaisessa suhteessa. Mies on sairas. Erittäin paha ja julma sinua kohtaan. Ei ketään saa kohdella niin. Muista, että olet vain yhden päätöksen päässä täysin erilaisesta elämästä.

"Go for someone who is proud to have you."

Miehesi on sairas. Lähde ennenkuin jommalle kummalle teille käy huonosti. Miehesi ei kykene terveeseen toimintaan parisuhteessa. Sinä taasen olet liian tottunut pitämään tuota tilannetta jo normaalina. Valitettavasti tulevaisuus ei ole hyvä ja luulen, että sinun on vaikea uskoa ulkopuolisia. Tarvitset hyvän terapeutin, joka auttaa sinua lähtemään ja näkemään sen mikä on oikea hyvä suhde. Elämä kantaa. Kokemuksesta voin sen sanoa.

Yksi kirjavinkki olis myös mulla; Marita Moringin Lupa omannäköiseen elämään. :)

Suhteen päättyminen tuntuu lähes aina ikävältä vaikka olisikin kyseessä huono parisuhde. Eikä lähteminen ole helppoa vaikka voisi huonosti. Erityisen vaikeaa tilanteesta tekee se mikä on jo aiemminkin mainittu tässä ketjussa, että mielesi kieltäytyy hyväksymästä asian totuutta. Tämän vuoksi näet itsesi sekä miehesi toisin kuin mitä todellisuus on. Olet ikäänkuin lamaantunut, pelkäät ja kieltäydyt näkemästä totuutta. Parhaiten autat itseäsi luottamalla sisäiseen ääneesi. Sanoit että olet väsynyt ja loppu. Luota siihen sisäiseen tunteeseesi ja pidä itsesi puolta. Et voi kantaa muiden elämän ongelmien painolastia, silloin menee vain itse rikki. Mitä enemmän kävelee pois sellaisten asioiden ääreltä, jotka tuottaa tuskaa, sitä terveellisemmäksi ihminen itsensä tuntee. Luota itseesi ja valoisaan tulevaisuuteen. Vaikka sinulla on hyvä sydän, muista että kaikilla ihmisillä ei ole. Ei kannata haaskata tuota "lahjaa" sellaiseen ihmiseen, joka ei sitä arvosta. Ajattele, että on olemassa myös sellaisia ihmisiä jotka rakastavat aidosti, kannustavat elämässä eteenpäin, eivätkä he ikinä rikkoisi koskemattomuuttasi. <3

Suosittelen tutustumaan tähän e-kirjaan; "Päänavaus selviytymiseen - Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja". Sisältää erittäin hyvää ja arvokasta tietoa aiheesta. Tuon kyseisen kirjan copyright ja myynti on toteutettu Naisten kulttuuriyhdistys Ry:n toimesta. Sisältää tietoa mm. siitä millainen on tasa-arvoinen parisuhde, miksi huonosta suhteesta irrottautuminen on niin vaikeaa ja paljon muuta hyödyllistä jopa lainopillisia ohjeita tilanteeseen liittyen. Ei ole tuorein julkaisu, sisältää jopa 20 vuotta vanhaa tietoa mutta itse sain tuosta silti todella hyviä vinkkejä tilanteeseeni.

https://www.hotpeachpages.net/lang/speak/paanavausSUOMI.pdf

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota yhteyttä johonkin auttavaan tahoon, vaikka turvakotiin.

Tämä voisi olla hyvä idea. Mies lukee viestini ja tutkii mm. sosiaalisen median toimintani. Ehkä voisin silti soittaa, kun mies ei ole paikalla? Tämä on nyt tähän aikaan harvinaista, sillä olemme kummatkin etätöissä.

Hän syyllistyy viestintäsalaisuuden rikkomiseen. Se on rangaistavaa.

Mielummin tuttu helvetti kuin tuntematon taivas

On aina upeaa huomata kun naiset kannustaa toisiaan! Naiseuden voiman kun käyttäisi tälläiseen toisten tukemiseen, juoruilun asemesta.

Voimia. Älä jää yksin.

Sinä selviät kyllä!

Up

Ota se koko rakkaus mitä tunnet kohtaan ja siirrä itseesi, herää ja lähde lätkimään, kukaan ihminen ei ansaitse tuollaista PISTE

...*häntä kohtaan..

Vierailija kirjoitti:

On aina upeaa huomata kun naiset kannustaa toisiaan! Naiseuden voiman kun käyttäisi tälläiseen toisten tukemiseen, juoruilun asemesta.

Oma kokemukseni naisista on, että me kyllä tuemme toisiamme. Toki mukaan mahtuu myös juoruajia yms., mutta läpi elämäni nimenomaan naiset ovat tukeneet minua, kysyneet mitä minulle kuuluu ja olleet aina valmiita auttamaan.

Olen alkanutkin uskoa, että puheet naisten selkäänpuukottamisista ja keskenäisistä kilpailuista ovat vain myytti, johon hämmästyttävän moni kuitenkin uskoo. Ehkä erityisesti miehet.

(Luin muuten joskus jutun vessakirjoituksista, joissa toimittajat olivat havainneet, että naisten vessoissa oli paljon enemmän hyväntuulisia viestejä toisille ja tsemppausta, kun taas miesten vessoissa oli pääsääntöisesti haistattelua ja karkeuksia)

Soita Nollalinjalle heti kun pystyt. 0800 05 005. Siellä kuuntelevat, auttavat ja ymmärtävät. Sinne soitto on ensimmäinen askel kohti vapautta. Nollalinjan nettisivuilla on myös havainnollistava testi, joka auttaa kartoittamaan (herämään) omaa tilannetta. Www.nollalinja.fi

Sivuilla on pikapoistumispainike, joten saat sivut tarvittaessa nopeasti piiloon.

Taistele itsesi arvoiseesi elämään. Me täällä tuemme sinua ajatuksissamme ja jos haluat tänne päivittää kuulumisiasi, niin varmasti tsemppaajia löytyy. Täällä on saman läpikäyneitä ihmisiä, meitä lapsuutensa vanhempien väkivaltaisen suhteen varjossa eläneitä ja muuten vaan normaali empatiakyvyllä varustettuja ihmisiä kannustamassa.

Voimia ❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aina upeaa huomata kun naiset kannustaa toisiaan! Naiseuden voiman kun käyttäisi tälläiseen toisten tukemiseen, juoruilun asemesta.

Oma kokemukseni naisista on, että me kyllä tuemme toisiamme. Toki mukaan mahtuu myös juoruajia yms., mutta läpi elämäni nimenomaan naiset ovat tukeneet minua, kysyneet mitä minulle kuuluu ja olleet aina valmiita auttamaan.

Olen alkanutkin uskoa, että puheet naisten selkäänpuukottamisista ja keskenäisistä kilpailuista ovat vain myytti, johon hämmästyttävän moni kuitenkin uskoo. Ehkä erityisesti miehet.

(Luin muuten joskus jutun vessakirjoituksista, joissa toimittajat olivat havainneet, että naisten vessoissa oli paljon enemmän hyväntuulisia viestejä toisille ja tsemppausta, kun taas miesten vessoissa oli pääsääntöisesti haistattelua ja karkeuksia)

Tervetuloa hyväsiskokerhoon, jaan näkemyksesi 🙂

Naisten juoruamiset, selkäänpuukotukset jne. on oikeasti vain sitkeä myytti, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kuspäitä mahtuu aina porukkaan, mutta se piirre ei ole sukupuolisidonnainen.

Itse olin 5 vuotta väkivaltaisessa suhteessa, lähtöä suunnittelin vuoden. Minulla oli juuri samanlaisia ajatuksia mutta menin terapiaan joka auttoi minua tekemään lähtöpäätöksen. Ota selvää läheisriippuvuudesta. Suunnittelin lähtöä aika pitkään, säästin rahaa, hankin työpaikan ja asunnon toiselta puolelta maata. Uusi puhelinliittymä, kaikki mahdolliset tiedot salaisiksi. Mies oli todella paha ihminen, pelkäsin henkeni puolesta. Turvakotiin kannattaa olla myös yhteydessä, he auttavat. 

Lähtöpäivä oli uuden alku. Mies oli työreissulla kun pakkasin ystävien kanssa vain vaatteet ja tärkeät tavarani ja lähdin. Puolisen vuotta elin sellaista pelonsekaista elämää, pelkäsin miten pärjään yksin ja pelkäsin myös että mies löytää minut. Mutta olin myös helpottunut. Nyt tuosta on kolmisen vuotta ja olen onnellinen. Olen myös löytänyt miehen joka aidosti rakastaa minua, on hellä, kohtelee minua kuin toista ihmistä pitää kohdella, minulla on turvallinen olo hänen kanssaan. 

Voimia ja rohkeutta sinulle. Ansaitset parempaa, rakasta itseäsi.

Mitä jos et ajattele kerralla koko kokonaisuutta, vaan etenet askel kerrallaan. Ensin kerrot jollekulle, hankit tukea, haet apua, sitten mietit mahdollista yksin asumista ja niin edelleen. Ei sinun tarvitse heti ajatella eroa ja yksin jaksamista, etenet pala kerrallaan ja kas, jossain vaiheessa elät omillasi ja olet onnellinen. Voimia sinulle!

Älä jää siihen missä nyt olet, se ei ole hyvä paikka.