Lue keskustelun säännöt.
Kysykää romanikulttuurista ja -tavoista
Romni
29.04.2020 |
Meistä on todella paljon stereotypioita ja väärinkäsityksiä ja ajattelin että voisin yrittää selittää ja oikaista. :) mielestäni on tärkeää että meidän ja teidän välillä olisi enemmän ymmärrystä toisiamme kohtaan.
Vähän minusta, eli olen nuori nainen, käytän perinneasua ja opiskelen. Välillä teen pätkätöitä.
Pyydän asiallisuutta ja kaikista asioista en voi puhua siveyssyistä!
Kommentit (1621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lukijoille mielenkiintoista tietoa suomalaisen valtaväestön historiasta!
"Vastaavanlaiset tavat olivat aiemmin käytössä myös kantasuomalaisen väestön keskuudessa. Vielä 1800-luvun alussa koko maassa oli yleistä, että äiti kävi synnytyksen jälkeen kirkotettavana, ennen kuin saattoi palata normaalin arkielämän pariin. Kirkottamisella tarkoitetaan kirkollista toimitusta, jonka pappi suorittaa tuoreelle äidille pian synnytyksen jälkeen. Käytännössä kirkottamistoimitus sisälsi papin rukouksen ja kiitoksen äidin puolesta.Toimituksen alkuperä löytyy Vanhasta Testamentista, Mooseksen laista, jossa on tarkkaan määrätty lapsensynnyttäjän puhdistautumisesta. Sen mukaan äiti oli saastainen poikalapsen synnyttyä seitsemän päivää ja tytön synnyttyä 14 päivää. Tämänkin jälkeen naisen oli pysyttävä kotona pojan saatuaan 33 ja tyttölapsen saatuaan 66 päivää. Samalla tavoin kuin romaniperinteessä, myös valtaväestön parissa äitiä pidettiin siis epäpuhtaana synnytyksen ja kirkottamisen väliin jäävänä aikana. Esimerkiksi Hilkka Helsti kuvaa vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan suomalaisia käsityksiä aiheeseen liittyen. Hän käyttää aineistonaan muun muassa museoviraston vuonna 1989 kerätyn keruukilpailun vastauksia. Helstin mukaan äidin katsottiin olevan saastainen noin kuuden-seitsemän viikon ajan synnytyksen jälkeen. Tänä aikana hän ei saanut koskea sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka oli tarkoitettu muiden syötäväksi eikä liikkua ulkosalla. Töiden tekemiseen liittyi myös rajoituksia, samoin ihmisten tapaamiseen ja koskettamiseen. Myös sukupuolinen kanssakäyminen oli kielletty. Näiltä osin siis romanien ja suomalaisten käsitykset ja tavat ovat olleet yhteneväisiä keskenään. Epäpuhtausaika päättyi Helstin mukaan kirkottamiseen noin kuuden viikon kuluttua."
Teksti kopioitu täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/166095/Nurmio_Kirsi_Pr…
Ja tämä tapahan viime kädessä suojaa synnyttänyttä naista rehkimisen vaatimuksilta. Kun on epäpuhdas eikä saa koskea mihinkään, ei voi kuin levätä rauhassa ja hoitaa pienokaistaan. Erityisesti romaninaiselle, joka vastaaa kodin puhtaudesta ja jolla on normaalioloissa työtä yllin kyllin, tämä saastainen aika voi olla hyvinkin odotettua aikaa. Passataan vuoteeseen saakka.
Kaikissa tavoissa on järki takana, sitä olen yrittänyt täällä tuoda esiin. Jokainen tapa on syntynyt aikoinaan ratkaisuksi johonkin ongelmaan tai tarpeeseen. Ei niitä päästä vedellä ja mielivaltaisesti keksitä.
Jos perimmäinen tarkoitus on säästää synnyttänyttä naista rehkimiseltä, miksi ei vain tyydytä siihen varsinaiseen arvoon, vaan pidetään kiinni keinotekoisesta säännöstä, joka ei nykyisellään liity siihen varsinaiseen ongelmaan ja tarpeeseen. Joissakin tapauksissahan tuollaiset säännöt vain ovat ristiriidassa se alkuperäisen järkiperustelun kanssa, mutta tälle sokaistutaan täysin.
Koska tavat kivettyvät. Aivan kuten meillä valkolaisillakin on kivettyneitä tapoja, joista voitaisiin jo luopua, koska alkuperäistä tarvetta ei enää ole olemassa.
Kerro esimerkki.
No vaikka että naiselle avataan ovi ja päästetään menemään siitä ensiksi, ja mies tulee perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lukijoille mielenkiintoista tietoa suomalaisen valtaväestön historiasta!
"Vastaavanlaiset tavat olivat aiemmin käytössä myös kantasuomalaisen väestön keskuudessa. Vielä 1800-luvun alussa koko maassa oli yleistä, että äiti kävi synnytyksen jälkeen kirkotettavana, ennen kuin saattoi palata normaalin arkielämän pariin. Kirkottamisella tarkoitetaan kirkollista toimitusta, jonka pappi suorittaa tuoreelle äidille pian synnytyksen jälkeen. Käytännössä kirkottamistoimitus sisälsi papin rukouksen ja kiitoksen äidin puolesta.Toimituksen alkuperä löytyy Vanhasta Testamentista, Mooseksen laista, jossa on tarkkaan määrätty lapsensynnyttäjän puhdistautumisesta. Sen mukaan äiti oli saastainen poikalapsen synnyttyä seitsemän päivää ja tytön synnyttyä 14 päivää. Tämänkin jälkeen naisen oli pysyttävä kotona pojan saatuaan 33 ja tyttölapsen saatuaan 66 päivää. Samalla tavoin kuin romaniperinteessä, myös valtaväestön parissa äitiä pidettiin siis epäpuhtaana synnytyksen ja kirkottamisen väliin jäävänä aikana. Esimerkiksi Hilkka Helsti kuvaa vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan suomalaisia käsityksiä aiheeseen liittyen. Hän käyttää aineistonaan muun muassa museoviraston vuonna 1989 kerätyn keruukilpailun vastauksia. Helstin mukaan äidin katsottiin olevan saastainen noin kuuden-seitsemän viikon ajan synnytyksen jälkeen. Tänä aikana hän ei saanut koskea sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka oli tarkoitettu muiden syötäväksi eikä liikkua ulkosalla. Töiden tekemiseen liittyi myös rajoituksia, samoin ihmisten tapaamiseen ja koskettamiseen. Myös sukupuolinen kanssakäyminen oli kielletty. Näiltä osin siis romanien ja suomalaisten käsitykset ja tavat ovat olleet yhteneväisiä keskenään. Epäpuhtausaika päättyi Helstin mukaan kirkottamiseen noin kuuden viikon kuluttua."
Teksti kopioitu täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/166095/Nurmio_Kirsi_Pr…
Ja tämä tapahan viime kädessä suojaa synnyttänyttä naista rehkimisen vaatimuksilta. Kun on epäpuhdas eikä saa koskea mihinkään, ei voi kuin levätä rauhassa ja hoitaa pienokaistaan. Erityisesti romaninaiselle, joka vastaaa kodin puhtaudesta ja jolla on normaalioloissa työtä yllin kyllin, tämä saastainen aika voi olla hyvinkin odotettua aikaa. Passataan vuoteeseen saakka.
Kaikissa tavoissa on järki takana, sitä olen yrittänyt täällä tuoda esiin. Jokainen tapa on syntynyt aikoinaan ratkaisuksi johonkin ongelmaan tai tarpeeseen. Ei niitä päästä vedellä ja mielivaltaisesti keksitä.
Jos perimmäinen tarkoitus on säästää synnyttänyttä naista rehkimiseltä, miksi ei vain tyydytä siihen varsinaiseen arvoon, vaan pidetään kiinni keinotekoisesta säännöstä, joka ei nykyisellään liity siihen varsinaiseen ongelmaan ja tarpeeseen. Joissakin tapauksissahan tuollaiset säännöt vain ovat ristiriidassa se alkuperäisen järkiperustelun kanssa, mutta tälle sokaistutaan täysin.
Koska tavat kivettyvät. Aivan kuten meillä valkolaisillakin on kivettyneitä tapoja, joista voitaisiin jo luopua, koska alkuperäistä tarvetta ei enää ole olemassa.
Jos niistä on selkeää haittaa, kyllä niistä on luovuttukin.
Onko puukko jolla on tapettu ihminen jotain erikoista tai peljättävää?
En tiedä, onko tätä kysytty jo... Miten romanit voivat vierailla sairaalassa olevan luona? Eikö sairaalapyjama ole vaate, joka ei täytä siveellisen pukeutumisen vaatimuksia? Ja sairaalassa olijan sukkasillaan+sairaalan sandaaleissa esiintyminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lukijoille mielenkiintoista tietoa suomalaisen valtaväestön historiasta!
"Vastaavanlaiset tavat olivat aiemmin käytössä myös kantasuomalaisen väestön keskuudessa. Vielä 1800-luvun alussa koko maassa oli yleistä, että äiti kävi synnytyksen jälkeen kirkotettavana, ennen kuin saattoi palata normaalin arkielämän pariin. Kirkottamisella tarkoitetaan kirkollista toimitusta, jonka pappi suorittaa tuoreelle äidille pian synnytyksen jälkeen. Käytännössä kirkottamistoimitus sisälsi papin rukouksen ja kiitoksen äidin puolesta.Toimituksen alkuperä löytyy Vanhasta Testamentista, Mooseksen laista, jossa on tarkkaan määrätty lapsensynnyttäjän puhdistautumisesta. Sen mukaan äiti oli saastainen poikalapsen synnyttyä seitsemän päivää ja tytön synnyttyä 14 päivää. Tämänkin jälkeen naisen oli pysyttävä kotona pojan saatuaan 33 ja tyttölapsen saatuaan 66 päivää. Samalla tavoin kuin romaniperinteessä, myös valtaväestön parissa äitiä pidettiin siis epäpuhtaana synnytyksen ja kirkottamisen väliin jäävänä aikana. Esimerkiksi Hilkka Helsti kuvaa vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan suomalaisia käsityksiä aiheeseen liittyen. Hän käyttää aineistonaan muun muassa museoviraston vuonna 1989 kerätyn keruukilpailun vastauksia. Helstin mukaan äidin katsottiin olevan saastainen noin kuuden-seitsemän viikon ajan synnytyksen jälkeen. Tänä aikana hän ei saanut koskea sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka oli tarkoitettu muiden syötäväksi eikä liikkua ulkosalla. Töiden tekemiseen liittyi myös rajoituksia, samoin ihmisten tapaamiseen ja koskettamiseen. Myös sukupuolinen kanssakäyminen oli kielletty. Näiltä osin siis romanien ja suomalaisten käsitykset ja tavat ovat olleet yhteneväisiä keskenään. Epäpuhtausaika päättyi Helstin mukaan kirkottamiseen noin kuuden viikon kuluttua."
Teksti kopioitu täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/166095/Nurmio_Kirsi_Pr…
Ja tämä tapahan viime kädessä suojaa synnyttänyttä naista rehkimisen vaatimuksilta. Kun on epäpuhdas eikä saa koskea mihinkään, ei voi kuin levätä rauhassa ja hoitaa pienokaistaan. Erityisesti romaninaiselle, joka vastaaa kodin puhtaudesta ja jolla on normaalioloissa työtä yllin kyllin, tämä saastainen aika voi olla hyvinkin odotettua aikaa. Passataan vuoteeseen saakka.
Kaikissa tavoissa on järki takana, sitä olen yrittänyt täällä tuoda esiin. Jokainen tapa on syntynyt aikoinaan ratkaisuksi johonkin ongelmaan tai tarpeeseen. Ei niitä päästä vedellä ja mielivaltaisesti keksitä.
Jos perimmäinen tarkoitus on säästää synnyttänyttä naista rehkimiseltä, miksi ei vain tyydytä siihen varsinaiseen arvoon, vaan pidetään kiinni keinotekoisesta säännöstä, joka ei nykyisellään liity siihen varsinaiseen ongelmaan ja tarpeeseen. Joissakin tapauksissahan tuollaiset säännöt vain ovat ristiriidassa se alkuperäisen järkiperustelun kanssa, mutta tälle sokaistutaan täysin.
Koska tavat kivettyvät. Aivan kuten meillä valkolaisillakin on kivettyneitä tapoja, joista voitaisiin jo luopua, koska alkuperäistä tarvetta ei enää ole olemassa.
Kerro esimerkki.
No vaikka että naiselle avataan ovi ja päästetään menemään siitä ensiksi, ja mies tulee perässä.
Mielestäsi kohteliaisuudelle ei ole tarvetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko romanit aktiivisia äänestämään? Jos ovat, niin mitä puoluetta? Toki romaneissakin voi olla eri lailla ajattelevia kuten maahanmuuttajissa. Remu Aaltonenkin on puhunut EU:sta aika jyrkästi.
Romaneita on ollut ainakin SDP:n, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja keskustan ehdokkaina. Eduskuntaan romaneita ei ole vielä päässyt, mutta joissakin kunnissa heitä on ollut kunnallisvaltuutettuina jo pitkään.
Osa romaneista äänestää, osa ei. Äänestysaktiivisuus on kasvanut vuosi vuodelta. Jokainen valitsee itse, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta äänestää (eikä ehdokkaan tietenkään tarvitse olla romani).
Tuossapa jotain juttuja, mitä äkkiä löysin googlailemalla.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1909945-yrittaja-jari-stenroth-e…
https://yle.fi/uutiset/3-9822832
https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/77dff4a1-9e18-43df-bd73…
https://www.ksml.fi/kotimaa/Jyväskylän-listoilla-yhä-enemmän-ma.ahanmu…
Suomalainen romaninainen on ollut Ruotsissa kunnanvaltuutettuna ympäristöpuolueen edustajana.
Äänestäminen ei ratkaise ongelmien juuri syytä joka on romanien heimokulttuurin tavoissa.
Onko totta, että jos kaksi autollista romanimiehiä lähtee ajelemaan kylille niin yleensä yhdellä tai useammalla jo tuollaisesta porukasta on puukko tai pyssy mukana ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, jännä tosiaan, että valkolaiset eivät helposti näe noiden vanhojen tapojen perimmäisiä syitä, kun niistä ei puhuta mitään. Aluksihan tuosta synnyttäneestä naisesta kyllä sanottiin, että syy on vanhempien kunnioitus ja että vanhemmat voivat ylipäätään mennä keittiöön, mutta nyt yhtäkkiä se syy vaihtuikin, että kyse on ainostaan synnyttäneen naisen levosta. Olisikohan se kannattanut sitten sanoa heti alkuun, että se vanhempien kunnioitus ei nyt liittynytkään tuohon sääntöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lukijoille mielenkiintoista tietoa suomalaisen valtaväestön historiasta!
"Vastaavanlaiset tavat olivat aiemmin käytössä myös kantasuomalaisen väestön keskuudessa. Vielä 1800-luvun alussa koko maassa oli yleistä, että äiti kävi synnytyksen jälkeen kirkotettavana, ennen kuin saattoi palata normaalin arkielämän pariin. Kirkottamisella tarkoitetaan kirkollista toimitusta, jonka pappi suorittaa tuoreelle äidille pian synnytyksen jälkeen. Käytännössä kirkottamistoimitus sisälsi papin rukouksen ja kiitoksen äidin puolesta.Toimituksen alkuperä löytyy Vanhasta Testamentista, Mooseksen laista, jossa on tarkkaan määrätty lapsensynnyttäjän puhdistautumisesta. Sen mukaan äiti oli saastainen poikalapsen synnyttyä seitsemän päivää ja tytön synnyttyä 14 päivää. Tämänkin jälkeen naisen oli pysyttävä kotona pojan saatuaan 33 ja tyttölapsen saatuaan 66 päivää. Samalla tavoin kuin romaniperinteessä, myös valtaväestön parissa äitiä pidettiin siis epäpuhtaana synnytyksen ja kirkottamisen väliin jäävänä aikana. Esimerkiksi Hilkka Helsti kuvaa vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan suomalaisia käsityksiä aiheeseen liittyen. Hän käyttää aineistonaan muun muassa museoviraston vuonna 1989 kerätyn keruukilpailun vastauksia. Helstin mukaan äidin katsottiin olevan saastainen noin kuuden-seitsemän viikon ajan synnytyksen jälkeen. Tänä aikana hän ei saanut koskea sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka oli tarkoitettu muiden syötäväksi eikä liikkua ulkosalla. Töiden tekemiseen liittyi myös rajoituksia, samoin ihmisten tapaamiseen ja koskettamiseen. Myös sukupuolinen kanssakäyminen oli kielletty. Näiltä osin siis romanien ja suomalaisten käsitykset ja tavat ovat olleet yhteneväisiä keskenään. Epäpuhtausaika päättyi Helstin mukaan kirkottamiseen noin kuuden viikon kuluttua."
Teksti kopioitu täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/166095/Nurmio_Kirsi_Pr…
Ja tämä tapahan viime kädessä suojaa synnyttänyttä naista rehkimisen vaatimuksilta. Kun on epäpuhdas eikä saa koskea mihinkään, ei voi kuin levätä rauhassa ja hoitaa pienokaistaan. Erityisesti romaninaiselle, joka vastaaa kodin puhtaudesta ja jolla on normaalioloissa työtä yllin kyllin, tämä saastainen aika voi olla hyvinkin odotettua aikaa. Passataan vuoteeseen saakka.
Kaikissa tavoissa on järki takana, sitä olen yrittänyt täällä tuoda esiin. Jokainen tapa on syntynyt aikoinaan ratkaisuksi johonkin ongelmaan tai tarpeeseen. Ei niitä päästä vedellä ja mielivaltaisesti keksitä.
Jos perimmäinen tarkoitus on säästää synnyttänyttä naista rehkimiseltä, miksi ei vain tyydytä siihen varsinaiseen arvoon, vaan pidetään kiinni keinotekoisesta säännöstä, joka ei nykyisellään liity siihen varsinaiseen ongelmaan ja tarpeeseen. Joissakin tapauksissahan tuollaiset säännöt vain ovat ristiriidassa se alkuperäisen järkiperustelun kanssa, mutta tälle sokaistutaan täysin.
Koska tavat kivettyvät. Aivan kuten meillä valkolaisillakin on kivettyneitä tapoja, joista voitaisiin jo luopua, koska alkuperäistä tarvetta ei enää ole olemassa.
Kerro esimerkki.
No vaikka että naiselle avataan ovi ja päästetään menemään siitä ensiksi, ja mies tulee perässä.
Mielestäsi kohteliaisuudelle ei ole tarvetta?
Samalla tavalla romanien tavat ovat kohteliaita, ne joista teidän arvostelijoiden mielestä pitäisi luopua.
Tuo naisen päästäminen ensin ovesta on saanut alkunsa siitä, kun on pelätty oven takana vaanivan palkkamurhaajan tai vihollisen kätyrin. Niinpä nainen on ollut kiva laittaa menemään uhrina ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annahan nyt käytännön neuvoja. Perheenjäsen on saanut romanilta tappouhkauksen. Miten olisi paras suojautua? Ja jos se yhtäkkiä seisoo edessä puukon kanssa, niin miten pitää toimia?
Kun tuo ylipaino koskee lähes jokaista aikuista romania, niin mistä se johtuu ?
tietoa on ainaki ihan riittävästi ollu jo viimeiset 50 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta romanien pukurahasta sen verran, että miksi erikseen mainitsit, että romanit ovat oikein ylpeitä siitä että ovat joskus muinoin maksaneet käsityöstään saaduilla rahoilla omat hameensa? Niinhän kaikki muutkin tekevät, maksavat työstään saadulla palkalla tavaransa. Miksi romaneja pitäisi erikseen tuosta asiasta nostaa jalustalle? Entä mitä mieltä olet siitä, että edelleen romaneja pitää yrittää kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, kun sitä on jo 500 vuotta yritetty? Ettekö jo kohta pärjää ilman erityistä tukea?
Mielestäni tässä oli asiallisia kysymyksiä. Toivon aloittajan vastaavan niihin.
Onko tuo puhtaudella itsensä nostaminen valkonaamoja paremmaksi kovin tyylikästä. Valkonaamojen verovaroista ne vaatteet ostetaan ja sossun pesukoneilla pestään. Meidän maksama puhtausleikki.
Helppo tietty leikkiä puhdasta kun ei tee töitä. Jos painaisitte duunarin hommia, mihin matala koulutusaste oikeuttaisi, loppuisi keikarointi valkoisissa paidoissa. Olisi kynnet halki ja kynnenaluset mustana koska niitä ei kunnon duuneissa pysty putsailemaan joka ilta tuntitolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka maksaa autot ja bensat? Katsonko omia verovarojani kun ajatte ohi.
Miten romanit suhtautuu abortin tekemiseen? Onko se hyväksyttävää äärimmäisissä tapauksissa?
Ihmettelen miten valkolaiset jaksaa katsella mustilaisten jatkuvaa perseilyä.
Kuinka yleistä on, että valkolaisnainen pukeutuu romaniasuun ollessaan romanimiehen kanssa? Oletetaanko, että valkolaisnainenkin pukee ja omaksuu joka ikisen romanikulttuurin tavan romanimiehensä takia?
Minulla ei ole tietoa tuntemistani puoliromaneista, että miten heidän vanhemmat ovat asiassa toimineet. Olen saanut heistä ainakin vapaamielisen kuvan, kun eivät ole vieläkään ottaneet romanipukua tai - hametta käyttöön ja ikää on yli 18 vuotta. Varmasti on ihan 100 % romaneja, jotka eivät halua asua käyttää, ja yhden tällaisen tunnen luokaltani. Varmaan jopa enemmänkin näkee verrattuna muslimityttöihin ja - naisiin, jotka pienestä pitäen puetaan hijab päähän. Muslimitytöillehän se on pakko, mutta romanitytöt saa valita teininä paitsi entiseen ei ole paluuta, jos ei haluakaan sitä hametta käyttää. Miten tähän suhtaudutte? Onko vakava asia?
Mitä tarkoittaa "sanat tiedätte"?
Onko siis oikeasti totta, että nuorempi romani ei saa käydä vessassa vanhemman romanin ollessa saman katon alla? Käsitin, että tällaisissa tapauksissa mennään vaikka lähikirjaston tai vaikkapa uimahallin vessaan, ellei sitten asu kerrostalossa, josta löytyisi taloyhtiön sauna sekä vessa.
Luin jonkun vankilatapauksen, jossa romanivanki ei voinut vessaa käyttää vanhemman romanivangin takia. Siitä sitten tuli virtsatulehduksia yms.
Onko tuo sääntö kiveen hakattu sairaatapauksissakin? Olisi oikeasti kamalaa, jos pitäisi sairaana raahata itseään ostoskeskukseen tai huoltoasemalle tarpeiden tekoon, kun kotona on vanhemmat ihmiset paikalla.
No miksi sitten painotetaan, ettei tyttö saa jäädä romanimiehen kanssa samaan huoneeseen kahdestaan, koska se suojelee romaninaista raiskaukselta