Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Linnan tuotantoa voisi moittia siitä, että niitä on pidetty liikaa faktana, vaikka ne ovat nimenomaan historiallisia romaaneja, vaikkakin mm. Tuntematon sotilas perustuukiin Linnan ja jänen palvelustovetiensa sitakokemuksiin.

Ei se silti ole mikään syy lytätä kirjoja.

Ei tosiaan kannata historiallisia romaaneja totuutena. Esim. Täällä Pohjantähden alla -kirjassa valkoiset ovat yleensä v-mäisiä ihmisiä ja punaiset mukavia ihmisiä, joihin on lukijan helpompi samaistua.

Valkoiset kiduttivat punaisia leireillä sodan jälkeen. Heidän kuvaamisensa mukavina tyyppeinä olisi suunnilleen sama kuin Hitlerin Saksan sotilaiden kuvaaminen mukavina.

Ei nimittäin olleet.

Jos tutustut kiistattomaan ja puolueettomaan historiantutkimukseen niin sieltä selviää että saksalaiset sotilaat itseasiassa syyllistyivät vähemmän sotarikoksiin verrattuna liittoutuneiden ja N-liiton sotilaisiin. Älä luota liikaa Hollywoodin elokuviin.

Ja mitähän ne "kiistattomat" ja "puolueettomat" tutkimukset sitten ovat? Kaikki tutkimus perustuu jossain määrin puolueellisiin päätelmiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Linnan tuotantoa voisi moittia siitä, että niitä on pidetty liikaa faktana, vaikka ne ovat nimenomaan historiallisia romaaneja, vaikkakin mm. Tuntematon sotilas perustuukiin Linnan ja jänen palvelustovetiensa sitakokemuksiin.

Ei se silti ole mikään syy lytätä kirjoja.

Ei tosiaan kannata historiallisia romaaneja totuutena. Esim. Täällä Pohjantähden alla -kirjassa valkoiset ovat yleensä v-mäisiä ihmisiä ja punaiset mukavia ihmisiä, joihin on lukijan helpompi samaistua.

Valkoiset kiduttivat punaisia leireillä sodan jälkeen. Heidän kuvaamisensa mukavina tyyppeinä olisi suunnilleen sama kuin Hitlerin Saksan sotilaiden kuvaaminen mukavina.

Ei nimittäin olleet.

Jos tutustut kiistattomaan ja puolueettomaan historiantutkimukseen niin sieltä selviää että saksalaiset sotilaat itseasiassa syyllistyivät vähemmän sotarikoksiin verrattuna liittoutuneiden ja N-liiton sotilaisiin. Älä luota liikaa Hollywoodin elokuviin.

Niin, eihän sitä miehitettyjen alueiden siviilien internointia ja joukkolikvidoimista voi sotarikoksena pitää. (En siis sano, etteikö puna-armeija tehnyt paljon sotarikoksia, mutta taisit nyt unohtaa, että Saksan armeijan etenemiseen liittyi myös juutalaisten, romanien ja joidenkin muiden internoiminen ja tuhoaminen. Jos olet unohtanut, niin googlaapa vaikkapa Einsatzgruppen.)

Lukeeko palstalla joku muka oikeasti kirjoja?

Laitan veikkauksen: ehkä 10 prossaa tämän palstan ääliöistä lukee edes jotain kirjaa.

Näistä puolet lukee dekkareita tai herttasarjaa.

Viisi prossaa ehkä ovat älyltään sillä tasolla, että ymmärtävät kirjallisuudesta jotain.

Vierailija kirjoitti:

Höpön pöpön. Klassikot on klassikoita siksi, että pönöttävät ukot ovat vuosisatoja taputelleet toisiaan olalle ja päättäneet keskenään mistä tulee klassikko.

Sepä ei vähennä niiden klassikkoarvoa yhtään, koska samalla tavalla ne pönöttävät ukot ovat halunneet rakentaa tulevaisuutta varten kirjaston, joka kertoo sen hetken kulttuurista ja Suomen kulttuurin alkuvaiheista.

Onhan meidän tiedettävä jotain esi-isistäkin, niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa, eikä pelkästään luettava viimeisimpiä kirjoja. Muuten yleissivistys jää ohueksi.

Vierailija kirjoitti:

"Tästä tuli mieleeni eräs kirja, jonka luin tässä pari kuukautta sitten, mutta en kuollaksenikaan muista sen nimeä. Kirja kertoi lähisuhdeväkivallasta ja oletin sen olevan jotenkin voimaannuttava esimerkki, miten nainen selviää väkivaltaisesta suhteesta. Aihe oli kiinnostava, mutta heti kirjan alkumetreillä halveksuttiin lapsiperheitä ja normaalia matkustelua mielenkiinnottomana, keskiluokkaisena ja jopa junttina. Ja lopussa sitten pilkattiin ja naureskeltiin väkivaltaisen miehen seksitaidoille ja uudelle tyttöystävälle ja oltiin vahingoniloisia, että kyllä tämäkin pikkupimu vielä oppisi. Tämä oli sitten sitä voimaantumista.

En tosin tästä kirjasta paljon hehkutusta kuullut, mutta muutamia arvosteluja kyllä luin ja sitä kehuttiin. Rankka ja puhutteleva aihe ei tosiaan pelasta huonoa ja ylimielistä kerrontaa."

Oliko Laura Mannisen Kaikki anteeksi?

No juuri tämä, kyllä! 

Vierailija kirjoitti:

Laitan veikkauksen: ehkä 10 prossaa tämän palstan ääliöistä lukee edes jotain kirjaa.

Näistä puolet lukee dekkareita tai herttasarjaa.

Viisi prossaa ehkä ovat älyltään sillä tasolla, että ymmärtävät kirjallisuudesta jotain.

Totuus sattuu! (Haaveet kaatuu -sävelellä) :D :D :D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni Stephen Kingin kirjoista. Miehellä on joitakin superhittejä jotka tekivät häntä tunnetuksi mutta loput 90% onkin ihan peruskauraa.

Jos pitäisi kuka joku hyvä Kingin kirja, mikä se olisi? Olen lukenut Hohdon, Uinu, uinu lemmikkini ja luultavasti Stand by me:n. Viimeksimainittu voi mennä sekaisin elokuvan kanssa.

Elokuvahan on Stand by me – Viimeinen kesä. Tuskin menee sekaisin kirjan kanssa, jonka nimi on Ruumis.

En ollut varma, olinko lukenut, mutta nimi Ruumis ratkaisi. Luettu on.

Donna Tarttin Pulitzer-palkittu Tikli oli myötähäpeää herättävä väkisin väännetty tiiliskivi. Jumalat juhlivat öisin on yksi lempikirjani ja olin innoissani ryhtyessäni lukemaan Tikliä, mutta petyin kyllä pahasti.

Jean-Paul Sartren Inho. Alkoi vain ahdistaa, ehkä se tosin oli tarkoituskin.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä tökkii pahasti. Otin tällaiseksi etäajan projektiksi. Ekan osan luin, tykkäsin kovasti. Toisen alku ei oikein lähde liikkeelle. Haluaisin ihan yleissivistävänä kokemuksena lukea, mutta vaikeaa on. Onko joku lukenut kokonaan, voisitko vakuuttaa mut kannattavuudesta?

Luin sarjan aikanaan tietyn sivumäärän päivässä. Sillä tavalla kokemus tuli jatkuvasta tasaisesta tajunnanvirrasta, jossa pääsee kiinni toisenlaisen ihmisen assosiointiin ja välillä kiinnostaviinkin pohdiskeluihin. Tarinan ihmissuhdekuvauksista en usein innostunut, jolloin kirja oli pitkästyttävä. Tähän tosiaan auttaa se, että ei pyri pääsemään loppuun mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin etenee hiljalleen, vähän kuin rauhallinen joki, joka seurailee uomaansa.

Nyt kymmenen vuotta lukukokemuksen jälkeen voin sanoa, että se aika on jäänyt hyvin mieleeni. Ei tuo mikään lempikirjani ole, mutta on silti vaikuttava. Keskimmäisistä osista en muista juuri mitään, joten ehkä ne olivat jotenkin puuduttavia. Yleltä kuunnelman kuuntelukin on jäänyt kesken niihin osiin. Hyvinä osina mieleeni jäivät ensimmäinen sekä erityisesti kaksi viimeistä: toiseksi viimeinen ihmissuhteen ja tunteen kuvauksena sekä viimeinen pohdintojensa vuoksi. Eli jospa se ainakin rohkaisisi jatkamaan, että omissa mielikuvissani viimeiset kirjat ovat selkeästi parempia, osittain varmasti siksikin, että hahmoja oli pohjustettu niissä edellisissä vähemmän mukaansatempaavissa osissa.

Vierailija kirjoitti:

Jean-Paul Sartren Inho. Alkoi vain ahdistaa, ehkä se tosin oli tarkoituskin.

Se on massaihmisistä. Tällänen jäi mieleen, kun luin -80 luvun lopussa: Helvetti ovat toiset ihmiset. Ranskassa Celine, Jean Genet, Roland Barthes.

Helvetti ov... Se menee ytimeen. Sartre, kieltäytyi Nobelistia. Yksi parhaita.

Ja jatkampa. Maailman paras kirja. Ferdinand Celine. Niin kauas kuin yötä riittää. Oon lukenut muutaman kerran.

Vierailija kirjoitti:

Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet.  Jos tuntisi heidän uskoaan, tapojaan, kulttuuriaan ja poliittista historiaansa ehkä kirja olisi auennut paremmin.

Rushdien "maaginen realismi" on minulle todella raskaslukuista.

Mietinkin tuossa aiemmin, onko se osa kirjan uskontokritiikkiä?

Vai olenko vain niin tosikko, ettei moinen minuun uppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.

Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta

Kalevala - tylsää satuilua

Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua

Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaa

Et ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.

Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.

Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.

Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.

Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.

Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.

Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?

Ei ne muuta halunneet kuin omistaa oman maatilansa ja hoitaa sitä oman päänsä mukaan, sen sijaan että joku rikas ihminen omisti maat. Rikas vaati sitten "vuokrana" sitä että talonpojat kiireisimpään työaikaan tekivät myös sen rikkaan pellolla töitä. Aika harva tänä päivänä suostuisi tuollaiseen.

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi eli Jussi itse teki suosta oman maatilansa kovalla työllä, mutta se kuului silti rikkaalle herralle joka omisti ne kaikki maat. Hän joutui pyytämään luvan, että sai itse kääntää suosta pellon. Teki kaiken kovan työn itse, eikä saanut siitä mitään palkkaa.

Yhteiskunta oli oikeasti epäoikeudenmukainen (ja on vieläkin), mutta ilmeisesti sun päässäsi ei voi olla järkevää sosialismia, koska olet itse äärioikeistolainen.

Aika monille suomalaisille Pohjantähti-trilogia on ainoa lähdeteos kansalaissotaan ja siihen johtaneisiin seikkoihin.   Tulee käsitys, että kapina alkoi torppareista.  Mutta ei se alkanut heistä, vaan kaupunkien työläisistä, joiden olot oli kurjaakin kurjempia.  Siellä se otollinen maaperä kapinanlietsojille oli, eikä ihme.  Torpparit liittyi mukaan sitten, kun agitaattorit kierteli maaseudulla.  Torpparit näki siinä tietenkin omat mahdollisuutensa ja sitähän heille kovasti väläyteltiinkin.  

Akseli itse asiassa lähti taistelemaan vain sen pappilaan palautetun isänsä raivaaman suon takia.  Olisiko Akseli liittynyt mukaan ollenkaan, jos hänellä ei olisi ollut tätä henkilökohtaista kaunaa taustanaan, voi kysyä.  Liittyivätkö noin ylipäätäänkään kaikki torpparit ja muut isäntiinsä sidotut maatyöläiset kapinaan?  Tuskinpa, joten ei se mikään vain torpparien tekemä kapina todellakaan ollut.  Kirja kertoo vain yhden perheen ja sen yhden kylän tarinan.  Jos se on lukijan mielestä punaväritteinen, niin sitten on.  Silloin oli vielä selkeä luokkayhteiskunta, ja työlaisluokalla oli oma näkemyksensä herroista, joita heidän oli vaikea nähdä millään lailla hyvinä ihmisinä, vaikka olisivat sitä olleetkin.

Erittäin hyvä kirja.  Tuntematon sotilas ei minuun ihan samaa vaikutusta tehnyt.   Päätalotkin olen paahtanut läpi, koska olin päättänyt niin.  Kaikin osin ei oikein sujuvaa tekstiä ja paljon epätasaisuutta, mutta aikalaiskuvauksena vallan loistava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.

Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta

Kalevala - tylsää satuilua

Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua

Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaa

Et ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.

Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.

Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.

Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.

Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.

Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.

Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?

Ei ne muuta halunneet kuin omistaa oman maatilansa ja hoitaa sitä oman päänsä mukaan, sen sijaan että joku rikas ihminen omisti maat. Rikas vaati sitten "vuokrana" sitä että talonpojat kiireisimpään työaikaan tekivät myös sen rikkaan pellolla töitä. Aika harva tänä päivänä suostuisi tuollaiseen.

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi eli Jussi itse teki suosta oman maatilansa kovalla työllä, mutta se kuului silti rikkaalle herralle joka omisti ne kaikki maat. Hän joutui pyytämään luvan, että sai itse kääntää suosta pellon. Teki kaiken kovan työn itse, eikä saanut siitä mitään palkkaa.

Yhteiskunta oli oikeasti epäoikeudenmukainen (ja on vieläkin), mutta ilmeisesti sun päässäsi ei voi olla järkevää sosialismia, koska olet itse äärioikeistolainen.

Aika monille suomalaisille Pohjantähti-trilogia on ainoa lähdeteos kansalaissotaan ja siihen johtaneisiin seikkoihin.   Tulee käsitys, että kapina alkoi torppareista.  Mutta ei se alkanut heistä, vaan kaupunkien työläisistä, joiden olot oli kurjaakin kurjempia.  Siellä se otollinen maaperä kapinanlietsojille oli, eikä ihme.  Torpparit liittyi mukaan sitten, kun agitaattorit kierteli maaseudulla.  Torpparit näki siinä tietenkin omat mahdollisuutensa ja sitähän heille kovasti väläyteltiinkin.  

Akseli itse asiassa lähti taistelemaan vain sen pappilaan palautetun isänsä raivaaman suon takia.  Olisiko Akseli liittynyt mukaan ollenkaan, jos hänellä ei olisi ollut tätä henkilökohtaista kaunaa taustanaan, voi kysyä.  Liittyivätkö noin ylipäätäänkään kaikki torpparit ja muut isäntiinsä sidotut maatyöläiset kapinaan?  Tuskinpa, joten ei se mikään vain torpparien tekemä kapina todellakaan ollut.  Kirja kertoo vain yhden perheen ja sen yhden kylän tarinan.  Jos se on lukijan mielestä punaväritteinen, niin sitten on.  Silloin oli vielä selkeä luokkayhteiskunta, ja työlaisluokalla oli oma näkemyksensä herroista, joita heidän oli vaikea nähdä millään lailla hyvinä ihmisinä, vaikka olisivat sitä olleetkin.

Erittäin hyvä kirja.  Tuntematon sotilas ei minuun ihan samaa vaikutusta tehnyt.   Päätalotkin olen paahtanut läpi, koska olin päättänyt niin.  Kaikin osin ei oikein sujuvaa tekstiä ja paljon epätasaisuutta, mutta aikalaiskuvauksena vallan loistava. 

Offtopicia hieman jatkan:

Viimeisimpien tutkimusten mukaan torppareita taisteli yhtä paljon molemmilla puolilla.

Eli torpparikysymys ei tosiaankaan ollut kansalaissodan syy tai edes merkittävimpiä syitä.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.

Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta

Kalevala - tylsää satuilua

Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua

Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaa

Et ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.

Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.

Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.

Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.

Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.

Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.

Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?

Ei ne muuta halunneet kuin omistaa oman maatilansa ja hoitaa sitä oman päänsä mukaan, sen sijaan että joku rikas ihminen omisti maat. Rikas vaati sitten "vuokrana" sitä että talonpojat kiireisimpään työaikaan tekivät myös sen rikkaan pellolla töitä. Aika harva tänä päivänä suostuisi tuollaiseen.

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi eli Jussi itse teki suosta oman maatilansa kovalla työllä, mutta se kuului silti rikkaalle herralle joka omisti ne kaikki maat. Hän joutui pyytämään luvan, että sai itse kääntää suosta pellon. Teki kaiken kovan työn itse, eikä saanut siitä mitään palkkaa.

Yhteiskunta oli oikeasti epäoikeudenmukainen (ja on vieläkin), mutta ilmeisesti sun päässäsi ei voi olla järkevää sosialismia, koska olet itse äärioikeistolainen.

Aika monille suomalaisille Pohjantähti-trilogia on ainoa lähdeteos kansalaissotaan ja siihen johtaneisiin seikkoihin.   Tulee käsitys, että kapina alkoi torppareista.  Mutta ei se alkanut heistä, vaan kaupunkien työläisistä, joiden olot oli kurjaakin kurjempia.  Siellä se otollinen maaperä kapinanlietsojille oli, eikä ihme.  Torpparit liittyi mukaan sitten, kun agitaattorit kierteli maaseudulla.  Torpparit näki siinä tietenkin omat mahdollisuutensa ja sitähän heille kovasti väläyteltiinkin.  

Akseli itse asiassa lähti taistelemaan vain sen pappilaan palautetun isänsä raivaaman suon takia.  Olisiko Akseli liittynyt mukaan ollenkaan, jos hänellä ei olisi ollut tätä henkilökohtaista kaunaa taustanaan, voi kysyä.  Liittyivätkö noin ylipäätäänkään kaikki torpparit ja muut isäntiinsä sidotut maatyöläiset kapinaan?  Tuskinpa, joten ei se mikään vain torpparien tekemä kapina todellakaan ollut.  Kirja kertoo vain yhden perheen ja sen yhden kylän tarinan.  Jos se on lukijan mielestä punaväritteinen, niin sitten on.  Silloin oli vielä selkeä luokkayhteiskunta, ja työlaisluokalla oli oma näkemyksensä herroista, joita heidän oli vaikea nähdä millään lailla hyvinä ihmisinä, vaikka olisivat sitä olleetkin.

Erittäin hyvä kirja.  Tuntematon sotilas ei minuun ihan samaa vaikutusta tehnyt.   Päätalotkin olen paahtanut läpi, koska olin päättänyt niin.  Kaikin osin ei oikein sujuvaa tekstiä ja paljon epätasaisuutta, mutta aikalaiskuvauksena vallan loistava. 

Offtopicia hieman jatkan:

Viimeisimpien tutkimusten mukaan torppareita taisteli yhtä paljon molemmilla puolilla.

Eli torpparikysymys ei tosiaankaan ollut kansalaissodan syy tai edes merkittävimpiä syitä.

Sisällissota jakoi kansan kahtia ja ne arvet kestivät pitkään.

Punainen sukulaisperheeni asui valkoisen perheen vieressä. Toisen perheen isäntä oli sodassa kuollut ja toinen jäi eloon. Naapurisopu oli pakko pitää, mutta ymmärrettävästi näiden perheiden välillä oli aina kuilu.

Juoppis kirjoitti:

Pussikaljaromaani.

Ei mitään hohtoa, ihan yhdentekevä teos. Miten on voinut olla Finlandian ehdokaslistalla?!?!

Ei ollut edes hauska, Juoppohullun pk sentään on sitä.

Minä taas pidän Pussikaljaromaanista, siinä on tiettyä venäläisten klassikoiden henkeä ihmiset pienistä ja hyösyttömistä ponnisteluista.

Aika hauskat naurut siitä saa, kun fiksumpien palstamummeleiden pitää puolustaa tyhmempiä palstamummeleita. 

Onneksi itseni ei tarvitse puolustaa omaa viiteryhmää, jonka tiedän olevan yksinkertainen!

Hyvä kuitenkin kun luette, edes jotain!

Gunde kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jean-Paul Sartren Inho. Alkoi vain ahdistaa, ehkä se tosin oli tarkoituskin.

Se on massaihmisistä. Tällänen jäi mieleen, kun luin -80 luvun lopussa: Helvetti ovat toiset ihmiset. Ranskassa Celine, Jean Genet, Roland Barthes.

Helvetti ov... Se menee ytimeen. Sartre, kieltäytyi Nobelistia. Yksi parhaita.

Tässä kommentissa ei ollut yhtään lausetta oikein.