Oletatko, että työkaveri on sinkku jos hän ei puhu miehestään/naisestaan?

Aika outo keskustelu! Se onko suhteessa vai ei ole olennaista vaan se, että voi puhua luontevasti työkavereiden kanssa melkein kaikesta. Kyseessä ei ole kilpailua. Itse olen ollut naimisissa 20 v. En kanna sormusta, mutta töissä puhumme tauoilla sekä puolisoista ja lapsista. Tietysti ei niin, että korostetaan heitä vaan he kuuluvat luontevasti juttuun mistä keskustellaan... ellei niin tee niin pidän toista ihmistä OMITUISENA! Miksi pitäisi piilottaa arkielämänsä?

Kyllä oletan, ja aina olen olettanut oikein.

Meidän työpaikalla puhutaan paljonkin koti- ja muista yksityisasioista. Olen itse asiassa tavannut lähes kaikki työkavereideni mahdolliset puolisot ja lapset. Sinkutkin puhuu meillä aika avoimesti deittailukuvioistaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole kertonut kenen kanssa olen parisuhteessa, ts.olen kertonut että suhde on, mutta en enempää. Koska ällöttää uteliaat juoruavat kyylät. No, jatkuvana oletuksena heillä nyt on, että olen ollut tämän 12v sinkku...

Taidat olla vainoharhainen? Miksi kukaan alkaisi juoruaisi sinusta? Luultavasti he vaan luulevat sinun häpeävän sitä, että olet homoseksuaalinen ja antavat sinun olla rauhassa!

Oon varmaan ollut jotenkin omituisissa työpaikoissa, kun monien kanssa tulee juteltua avoimesti omasta vapaa-ajasta ja aika nopeasti niistä saa käsityksen, että kuuluuko niihin puolisoa/lapsia. Joidenkin kanssa puhumme ihan heidän parisuhteensa ongelmista. Oletan yleensä, että työkaveri on parisuhteessa, koska se on mielestäni yleisempää. Enkä mäkään mitenkään salaisuutena sitä pidä, etten ole koskenut vastakkaiseen sukupuoleen useampaan vuoteen.

Eri asia varmaan jos työskentelisin tusinalaumassa jossakin avokonttorilla. Työssäni olen usein kaksin jonkun kanssa tekemässä fyysistä työtä, olisiko se silloin muutenkin luontevampaa, kun saman naaman kanssa kaksin kulkee, en tiedä.

Kerron todella vähän mitään itsestäni, mutta tuntuisi oudolta, että alkaisin esittää sinkkua. Jos pystyy salaamaan parisuhteen pidemmän aikaa, se on jo tarkoituksellista ja outoa.

Minua luullaan sinkuksi ja perheellisiä miehiä iskeväksi vampiksi, eikä kukaan ole vieläkään tohtinut kysyä, voisiko mulla olla parisuhde ja lapsia :D

Toki syy varmasti johtuu itsestäni. Olen melko flirttaileva luonne, flirtti ja ronski huumori nyt vain piristää päivää. Se on kuitenkin ihan viatonta eikä siihen liity minkäänlaisia takaa-ajatuksia. Puolisoni myös tietää kaiken sanomiseni ja tietää millainen olen, joten miksi peitelläkään omia luonteenpiirteitä.

Lisäksi jos työkaveri sanoo, että näimme liito-oravan, jotenkin on luontevampaa vastata aina yksikössä takaisin: minä en ole nähnyt koskaan liito-oravaa. En koe tarpeelliseksi toitottaa lauseissa sitä, että me emme ole nähneet koskaan liito-oravaa tai kysyttäessä mitä tein viikonloppuna, vastata että mitä me teimme viikonloppuna. Teen suurimman osan harrastuksistani ilman puolisoani, joten mielestäni ei vastausta pidä silloin aloittaa aloittaa monikossa.

Toinen ääripää taas sitten ei koskaan puhu itsestään vaan aina kaikki lauseet alkaa "me" tai "meidän lapset". Silloin herkästi tulee mieleen juuri nämä pariskuntaprofiilit Facebookissa. Pari tällaista meidänkin työporukassa..

Toisaalta ihan sama mitä muut ajattelee minusta. Ei perhe-elämän ja oman arjen esilletuomistakaan ole kiva kuunnella jatkuvalla syötöllä, ellei se liity silloiseen keskustelunaiheeseen, vaikkapa nyt näin koronan aikaan, että miten on etäkoulu sujunut ja onko toinen vanhemmista saanut jäädä kotiin.

Olen huomannut, että jos on ns. sekatyöpaikka jossa sukupuolisia suunnilleen tasamäärä niin naisilla on tapana salata oma parisuhdestatus. Puhutaan aina vaan minä tein sitä ja tätä vaikka koko ajan se mies olisi raahattu mukana käsipuolessa. Ilmeisesti ovat katsellaan, katsellaan -linjalla jos sieltä työpaikalta löytyisi joku omaa miesti komeampi ja paremmin tienaava. Joskus tulee sitten noloja tilanteita työpaikalla kun (heidän mielestään liian rumat tai köyhät) sinkkumiehet yrittävät iskeä niin sitten tylysti annetaan kovaa äänen pakit ja varmistetaan kaikkien kuulevan että ollaan varattuja. Komeille sitten flirttaillaan ja jatketaan peliä.

Semmoinen nainen, joka puhuu pelkästään lapsistaan eikä mainitse koskaan mitään miehestään, antaa vähintäänkin sen kuvan että hän on yksinhuoltaja.

Jos työpaikalla on hyvä henki ja ihmiset kokoontuvat kahvitauolla saman pöydän ympärille, niin kaipa normaalin vapaan keskustelun lomassa voi tulla ilmi onko joku sinkku tai perheelllinen. "Käytiin tyttökaverin kanssa viikonloppuna Prismassa ja siellä kävi ennen paljon venäläisiä turisteja", Ei kai työpaikallaan tarvitse puhua vain töistä ja säästä vaan muistakin arkisista asioista.

Mnua kyllä ihmetyttää miten vihamielisesti tällä palstalla jotkut tuntuvat suhtautuvan vaikka omiin työkavereihin, opiskelukavereihin tai naapureihin. Ei kohtelias käytös maksaa mitään.

Olen ollut samassa työpaikassa 5 vuotta ja seurustellut 2 vuotta. En paljoakaan puhu työkavereiden kanssa yksityiselämästäni, joten ei ole tullut puheeksi seurustelukaan. Tuntuisi oudolta ilmoittaa työpaikalla, että olen alkanut seurustella.

Kaiken lisäksi moni työkaverini kyllä tietää puolisoni, koska hän on työnsä puolesta yhteistyökumppanimme, mutta omaan työnkuvaani ei kuulu asioida hänen kanssaan.

En kyllä mieti työkavereideni parisuhdetilanteita eli en tee mitään oletuksia.

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen nainen, joka puhuu pelkästään lapsistaan eikä mainitse koskaan mitään miehestään, antaa vähintäänkin sen kuvan että hän on yksinhuoltaja.

Jos työpaikalla on hyvä henki ja ihmiset kokoontuvat kahvitauolla saman pöydän ympärille, niin kaipa normaalin vapaan keskustelun lomassa voi tulla ilmi onko joku sinkku tai perheelllinen. "Käytiin tyttökaverin kanssa viikonloppuna Prismassa ja siellä kävi ennen paljon venäläisiä turisteja", Ei kai työpaikallaan tarvitse puhua vain töistä ja säästä vaan muistakin arkisista asioista.

Mnua kyllä ihmetyttää miten vihamielisesti tällä palstalla jotkut tuntuvat suhtautuvan vaikka omiin työkavereihin, opiskelukavereihin tai naapureihin. Ei kohtelias käytös maksaa mitään.

Mulla ainakin on tapana AINA puhua "kävin viikonloppuna Prismassa" tyylillä, ellei ole jotenkin oleellista että kenen kanssa siellä olin. Tämä siis riippumatta puhunko työkaverille, ystävälleni vai mummolleni.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut samassa työpaikassa 5 vuotta ja seurustellut 2 vuotta. En paljoakaan puhu työkavereiden kanssa yksityiselämästäni, joten ei ole tullut puheeksi seurustelukaan. Tuntuisi oudolta ilmoittaa työpaikalla, että olen alkanut seurustella.

Kaiken lisäksi moni työkaverini kyllä tietää puolisoni, koska hän on työnsä puolesta yhteistyökumppanimme, mutta omaan työnkuvaani ei kuulu asioida hänen kanssaan.

Miksi pitäisi julistaa, että on alkanut seurustella? Voi kuitenkin esimerkisi sanoa, että oltiin vaeltamassa viime viikonloppuna Sipoon korvessa.

Vierailija kirjoitti:

En oleta. Puhun työkavereilleni mahdollisimman vähän omista asioista ja luulen että työkaverisi on samanlainen luin minä.

Tämä on se kaikkein sairain tapa toimia. Yhtään en ihmettele, että Suomessa on niin paljon yksinäisyyttä. Puhutaan vaan säästä, ja kaikesta turhasta, muttei omasta elämästä. Juuri tämän takia on vaikea saada kavereita.

Ruotsissa työpaikoilla esimerkiksi järjestetään koulutuksia, jossa työpaikan ryhmät verkostoituvat toisiinsa. Siellä on valmiita kysymyksiä sinun elämästäsi ja sinusta. He painottavat juuri tätä, koska se luo ryhmähenkeä ja mahdollistaa kaverisuhteiden syntymisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut samassa työpaikassa 5 vuotta ja seurustellut 2 vuotta. En paljoakaan puhu työkavereiden kanssa yksityiselämästäni, joten ei ole tullut puheeksi seurustelukaan. Tuntuisi oudolta ilmoittaa työpaikalla, että olen alkanut seurustella.

Kaiken lisäksi moni työkaverini kyllä tietää puolisoni, koska hän on työnsä puolesta yhteistyökumppanimme, mutta omaan työnkuvaani ei kuulu asioida hänen kanssaan.

Miksi pitäisi julistaa, että on alkanut seurustella? Voi kuitenkin esimerkisi sanoa, että oltiin vaeltamassa viime viikonloppuna Sipoon korvessa.

Ihmisen tiedonjano on kyltymätön. Luuletko, että jos ykskaks sanoo, että me oltiin vaeltamassa, ettei tule jatkokysymyksiä. Sitten on melkein pakko vastata ettei utelias loukkaannu.

En suhtaudu keneenkään vihamielisesti, en vain halua jakaa yksityiselämääni työpaikalla. Suojelen itseäni ja läheisiäni. Ihmiset eivät ole aina niin hyviä ja maailmaa syleileleviä kuin antavat ymmärtää, vaan uteliaita ja juoruilevia.

Oletan. Samoin oleta kaikkien olevan heteroita. Olen usein väärässä! Yritän päästä ahtaudestani kiivaasti eroon!

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että jos on ns. sekatyöpaikka jossa sukupuolisia suunnilleen tasamäärä niin naisilla on tapana salata oma parisuhdestatus. Puhutaan aina vaan minä tein sitä ja tätä vaikka koko ajan se mies olisi raahattu mukana käsipuolessa. Ilmeisesti ovat katsellaan, katsellaan -linjalla jos sieltä työpaikalta löytyisi joku omaa miesti komeampi ja paremmin tienaava. Joskus tulee sitten noloja tilanteita työpaikalla kun (heidän mielestään liian rumat tai köyhät) sinkkumiehet yrittävät iskeä niin sitten tylysti annetaan kovaa äänen pakit ja varmistetaan kaikkien kuulevan että ollaan varattuja. Komeille sitten flirttaillaan ja jatketaan peliä.

Näyttäisi olevan melko yleistä kaikkialla, FB:ssäkin saa sinkkukäsityksen kun parisuhteesta ei näy missään merkkiäkään monellakaan. Luulisi, että parisuhdestatus olisi varmin keino pitää kaikenlaiset hyypiöt loitolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että jos on ns. sekatyöpaikka jossa sukupuolisia suunnilleen tasamäärä niin naisilla on tapana salata oma parisuhdestatus. Puhutaan aina vaan minä tein sitä ja tätä vaikka koko ajan se mies olisi raahattu mukana käsipuolessa. Ilmeisesti ovat katsellaan, katsellaan -linjalla jos sieltä työpaikalta löytyisi joku omaa miesti komeampi ja paremmin tienaava. Joskus tulee sitten noloja tilanteita työpaikalla kun (heidän mielestään liian rumat tai köyhät) sinkkumiehet yrittävät iskeä niin sitten tylysti annetaan kovaa äänen pakit ja varmistetaan kaikkien kuulevan että ollaan varattuja. Komeille sitten flirttaillaan ja jatketaan peliä.

Näyttäisi olevan melko yleistä kaikkialla, FB:ssäkin saa sinkkukäsityksen kun parisuhteesta ei näy missään merkkiäkään monellakaan. Luulisi, että parisuhdestatus olisi varmin keino pitää kaikenlaiset hyypiöt loitolla.

Niitä oikeasti vältettäviä hyypiöitä kiinnostaa kaikki julkinen tieto ja tiedonmuruset, jotka netistä saavat kaivettua. Nettiin kannattaa laittaa niin vähän tietoa itsestään kuin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että jos on ns. sekatyöpaikka jossa sukupuolisia suunnilleen tasamäärä niin naisilla on tapana salata oma parisuhdestatus. Puhutaan aina vaan minä tein sitä ja tätä vaikka koko ajan se mies olisi raahattu mukana käsipuolessa. Ilmeisesti ovat katsellaan, katsellaan -linjalla jos sieltä työpaikalta löytyisi joku omaa miesti komeampi ja paremmin tienaava. Joskus tulee sitten noloja tilanteita työpaikalla kun (heidän mielestään liian rumat tai köyhät) sinkkumiehet yrittävät iskeä niin sitten tylysti annetaan kovaa äänen pakit ja varmistetaan kaikkien kuulevan että ollaan varattuja. Komeille sitten flirttaillaan ja jatketaan peliä.

Just. Olet siis työpaikka-ahdistelija. Puhuvatko miehetkin koko ahman kuinka olivat vaimon kanssa sitä tai tätä. Oletko aivan pimeä? Ei kenenkään tarvitse puhua yksityisasioistaan missään. Piste. "Iskeminen" - mitä se on?? Flirttailu on aivan eri asia, jos joku sellaista tekee ja jos siihen vastataan. Iskemistä ei ole olemassa, se on ahdistelua. Hyi että, Toivon että jätät ihmiset rauhaan

Ei oikeastaan edes kiinnosta työkavereideni suhteet. Yhdentekevää.