Miksi en löydä koulutustani vastaavaa työtä, vaikka saan koko ajan kutsuja työhaastatteluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on lapsia ja olen alkanut epäillä, että ne mielletään työnhaussa miinukseksi.

Vaikea kuvitella, että vaikuttaa julkisella puolella.

Olen huomannut, että julkisellakin sektorilla usein suositaan miehiä rekrytoinneissa. Miehillä perhe kuitenkin usein ilmeisesti mielletään positiivisempana asiana kuin naisen tapauksessa.

Korkeakoulutus ilman taitoja ei tuo työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutus ilman taitoja ei tuo työpaikkaa.

Olen koko työurani ajan saanut paljon kehuja ahkeruudesta ja oma-aloitteisuudesta. Työpaikkojakin on ollut, mutta niihin kaikkein haastavampiin paikkoihin en ole päässyt, kun työtehtävistä ei ole tullut merkittäviä isoja näyttöjä. Tuntuu siltä miehet lähtökohtaisesti pääsevät paljon helpommin jo nuorina kokeilemaan miten erityyppiset työtehtävät sujuvat, kun taas naisilta niitä varten haluttaisiin sellaisia näyttöjä, mitä ei oikein paljon rutiineja sisältävässä työssä pysty kerryttämään.

Selvitä kuka valittiin ja mistä tuli?

Siellä on siis kohta paikka auki.

Näin olen saanut 4 kertaa töitä, kun sinne hakenut ennen tulevaa hakua.

Vierailija kirjoitti:

Selvitä kuka valittiin ja mistä tuli?

Siellä on siis kohta paikka auki.

Näin olen saanut 4 kertaa töitä, kun sinne hakenut ennen tulevaa hakua.

Olen tätä selvittänyt ja hakenut vapautuvia paikkoja. Julkisella sektorilla niihin vakipaikkoihin ei vain pääse kuin hakemalla julkisessa haussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsispä edes niihin haastatteluihin asti.

En keksi mitä hyötyä haastatteluista on, jos lopputuloksena ei ole työpaikka. Hirveästi on mennyt aikaa ja rahaa siellä täällä haastatteluissa juoksemiseen. Edes työhaastattelussa tarjotun kahvikupillisen vertaa en ole vaivannäöstäni kostunut. Todella on alkanut masentaa.

Alapeukuttajat, mikä hyöty niistä teistä on sille, joka jäi ilman työpaikkaa?

Näköjään kukaan ei keksi mitään. Niinhän se usein menee, että voittaja vie kaiken ja muut jäävät nuolemaan näppejään. Jos jokin toinen paikka samassa organisaatiossa vapautuu, niin yleensä rekrytointi on julkisella sektorilla taas aloitettava puhtaalta pöydältä.

Itsekin ollut useassa työhaastattelussa. kuvakin on hakemuksessa josta näkee suunnilleen minkälainen tyyppi kyseessä. En kuitenkaan ole tullut valituksi. Lähinnä tehdas ja rakennustyöt. Taitaa ikää olla liikaa, tämän kyllä näkee jo papereista. m40+

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ollut useassa työhaastattelussa. kuvakin on hakemuksessa josta näkee suunnilleen minkälainen tyyppi kyseessä. En kuitenkaan ole tullut valituksi. Lähinnä tehdas ja rakennustyöt. Taitaa ikää olla liikaa, tämän kyllä näkee jo papereista. m40+

Miten olet saanut itsesi kerättyä haastatteluihin? Minulle on usein niiden jälkeen tullut todella vaikea olo, kun ensin laittaa kaiken peliin ja sitten tulee ties kuinka mones kymmenes hylkäys.

Minä olen vuoden sisään ollut 14 paikkaan haastattelussa ja ainakin viiteen päässyt toiselle kierrokselle. Kaikissa sitä ei ole ollutkaan. Osaa paikkojakaan ei tosiasiassa ole ollut olemassa. Tietyn alan firmat mielellään haastattelevat kaikki mielenkiintoiset hakijat heti, jos myöhemmin sattuisi olemaan tarvetta.

Osassa olen tajunnut haastattelussa, että minua pidetään ylipätevänä. Osassa taas olisi pitänyt osata koko työ heti, eikä riitä, että osaa siitä kaikki menetelmät, mutta juuri se toimiala on itselle vieras. Äkkiäkös sitä oppisi, joka tapauksessa pitää juuri sen firman käytäntöihin paneutua itse työssä. Kaikki tässä kappaleessa esitetty olisi selvinnyt jo papereista.

Alkaa ihan tosissaan jo epätoivo iskeä. En muuten ole työtön, joten ei ole siitäkään kiinni.

Tämän päivän Hesarissa on juttu "

Sosiologi Anssi Ylirönni, 35, on kaksi vuotta hakenut koko ajan töitä ja päässyt kerran haastatteluun – Hän tietää syyt, ja yksi niistä on ”pinnaritulkinta”

Anssi Ylirönni on korkeasti koulutettu ja pitkäaikaistyötön. Hän haluaa murtaa työttömiin liitettyjä mielikuvia, jotka vaikuttavat myös siihen, että työttömyyttä yritetään kitkeä väärin ja nöyryyttävin keinoin."

Ikävä kyllä juttu on maksumuurin takana, mutta jolla tunnukset on, niin voi vilaista.

Vierailija kirjoitti:

Millaista työtä haet? Jos valtion paikkoja niin haastattelut on vaan muodollisuus, koska viran täyttäjä on jo valittu, mutta lain mukaan pitää olla julkinen haku.

Jep, tämä. Eivät voi haastattelematta ohittaa päteviä hakijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän Hesarissa on juttu "

Sosiologi Anssi Ylirönni, 35, on kaksi vuotta hakenut koko ajan töitä ja päässyt kerran haastatteluun – Hän tietää syyt, ja yksi niistä on ”pinnaritulkinta”

Anssi Ylirönni on korkeasti koulutettu ja pitkäaikaistyötön. Hän haluaa murtaa työttömiin liitettyjä mielikuvia, jotka vaikuttavat myös siihen, että työttömyyttä yritetään kitkeä väärin ja nöyryyttävin keinoin."

Ikävä kyllä juttu on maksumuurin takana, mutta jolla tunnukset on, niin voi vilaista.

Ihan ok juttu. Kertoi siitä, kuinka ilman kokemusta ei pääse mihinkään. Hänkin oli hommannut hygienia- ja anniskelupassit, mutta kahvilaankin vaaditaan kokemusta.

Muilta osin juttu käsitteli sitä, miten työttömyys on rakenteellinen ongelma, mutta se halutaan kääntää pelkäksi yksilön ongelmaksi, ja siksi ratkaisukeinotkin ovatkin rankaisu ja elämänhallinnan jämäköittäminen, vaikka läheskään kaikilla ei siinä ole ongelmia.

Nyt hän oli hakenut opiskelemaan bioanalyytikoksi. Sillä alalla ei ainakaan hommat lopu.

Mistä tai miten voi saada työkokemusta, jos mitään työtä ei saa ilman monen vuoden (usein vähintään 5 v. tai jopa 10 v.) työkokemusta just siitä työstä, jota on hakemassa?