En olisi koskaan uskonut miten epätervetullut 29-vuotias nainen voi pohjoiselle pikkupaikkakunnalle olla

Pienillä paikkakunnilla on joskus ihan retardi meininki, oikein hävettää ihmisten puolesta käytöstavattomuus. Tuijotellaan suu auki ja pyöritellään epäluuloisina silmiä, jos raitilla kävelee joku, joka ei olekaan sukua kenellekään. Tervehtiminen ei tule kuuloonkaan.

Isommissa kaupungeissa ihmisillä on paremmat käytöstavat. On totuttu erilaisiin tyyppeihin ja osataan toimia luontevasti vieraidenkin kanssa. Joku pinkeän ahdistunut ja takakireä Perä-Pohjanmaa olisi ehkä kauhein paikka asua. Sieltä kun muuttaisi Isolle Kirkolle muutamaksi vuodeksi, saattaisi huomata, ettei elämä olekaan pelkkää häpeää, pelkoa ja ahdistusta, vaan ihmiset ovat oikeasti aika mukavia ja niille voi jutella.

Asuin pitkään Rovaniemellä, enkä voi olla samaa mieltä. Lappilainen huumori on kyllä paljon vittuilevampaa ja kiusoittelevampaa kuin Suomessa yleensä. On ihan tunnettu juttu, että lappilaiset osoittavat yhteenkuuluvuutta sillä, että sinusta voidaan tehdä pilaa (päin naamaa). Silloin on tehty sinun-kaupat ja ajatellaan olevan niin läheisiä, että voidaan pilailla. Tätä monet muualta tulleet eivät ymmärrä.

Pienillä paikkakunnilla seläntakana puhuminen on varmasti yhtä yleistä kuin muuallakin. Mutta piirien ollessa pienet, nämä supinat sitten kantautuvat herkemmin myös sinun korviisi takaisin.

Juomakulttuuri ja baarissa käymisen kulttuuri on taas todella toksista. Räkäkänneillä otetaan miehestä ja muijasta mittaa. Varsinkaan miehet eivät uskalla puhua tunteista tai lähestyä naista, ellei ole kunnolla viinaa alla.

Ja noista törkyturpasista miehistä pitäisi tapella? No thanks.

ex-lappilainen kirjoitti:

Asuin pitkään Rovaniemellä, enkä voi olla samaa mieltä. Lappilainen huumori on kyllä paljon vittuilevampaa ja kiusoittelevampaa kuin Suomessa yleensä. On ihan tunnettu juttu, että lappilaiset osoittavat yhteenkuuluvuutta sillä, että sinusta voidaan tehdä pilaa (päin naamaa). Silloin on tehty sinun-kaupat ja ajatellaan olevan niin läheisiä, että voidaan pilailla. Tätä monet muualta tulleet eivät ymmärrä.

Pienillä paikkakunnilla seläntakana puhuminen on varmasti yhtä yleistä kuin muuallakin. Mutta piirien ollessa pienet, nämä supinat sitten kantautuvat herkemmin myös sinun korviisi takaisin.

Juomakulttuuri ja baarissa käymisen kulttuuri on taas todella toksista. Räkäkänneillä otetaan miehestä ja muijasta mittaa. Varsinkaan miehet eivät uskalla puhua tunteista tai lähestyä naista, ellei ole kunnolla viinaa alla.

Rovaniemi on kuitenkin kaupunkiympäristö, vaikka pieni paikka onkin. Kyseessä ei ole varsinaisesti kyläyhteisön tyyppinen tilanne.

Rovaniemi on täynnä pieniä kyliä. Kaupunkiympäristöä ei ole paljon. Täällä vittuillaan ja ryypätään.

Ihmiset ei piä siit et suomessa katsotaan muita en tiedä miks? ja AP anna sähköposti nii voiaan jutella vink vink No ei. Ymmärrän sua oikein hyvin kun itseänikin etelässä mulkoillaan ja väheksytään esim olin kiusaamista vastaan ja mulle sanotiin miksi se on hienoa joku aikuinen mies. Toivotaan et selviit siel :)

Tuttuni muutti miehen perässä pienelle paikkakunnalle Savossa, ja voi luoja sitä p*skan määrää mikä alkoi sataa niskaan. Ei edes tullut mistään eteläsuomesta vaan lähimmästä isommasta kaupungista, mutta oli tyyliltään ja ulkonäöltään vähän valtavirrasta poikkeava. Ilmeisesti kyseinen mies oli joku kylän halutuin saalis, koska kaikki naiset paikkakunnalla alkoi haukkua ja mustamaalata tätä kaveria, tulivat pihaan huutelemaan törkeyksiä ym. Saivat lapsenkin, ei auttanut. Jopa anoppi oli vastaan, ja erohan siitä tuli ja kamalat huoltajuuskiistat.

Minäkin muutin 27-vuotiaana vastavalmistuneena lääkärinä erääseen pikkupaikkakuntaan sillä ajatuksella, että saan nauttia luonnon rauhasta kiireisten opiskeluvuosien jälkeen ja rahaa jää hyvin säästöön kun asumiskustannukset on edulliset. Olin katsonut siihen aikaan suosittua Villi Pohjola-sarjaa, jossa  kaupunkilaislääkäri muuttaa Alaskan erämaihin ja lopulta jollain oudolla tavalla viihtyykin siellä. Ajattelin, että pikkupaikkakunnalle muutto voi olla varsin antoisaa ja mielenkiintoista. Mutta mutta, todellisuus oli ihan toinen. Koska minulla ei ollut sukua eikä juuria ko. paikkakunnalla, ihmiset olivat tosi epäileväisiä ja jopa vihamielisiä minua kohtaan. Olin todella ulkopuolinen. Vuoden verran sinnittelin ja sitten muutin pois enkä enää maaseudulle muuttanut sen jälkeen. 

Lähes jokainen tämän ketjun viesti on keksitty. Kun 5000 asukkaan paikkakunnalle muuttaa uusi ihminen, 90 % paikkakunnan asukkaista ei ole edes kuullut hänestä ja loppujakaan ei kiinnosta.

Missä tieto edes leviäisi, kun mitään yhteisiä tapaamispaikkoja ei ole?

Mä vihaan pikkupaikkakuntia, olen vihannut lapsesta asti. Synnyin sellaiseen 80-luvun alussa. Muualta kotoisin olevat vanhempani muuttivat 70-luvulla synnyinpaikkakunnalleni töiden perässä ja koska kyseessä oli täysin sisäsiittoinen pikkupaikka, koko meidän perhe jäi ulkopuoliseksi. Koko kylä oli täynnä maataloja, joiden historiat ja sukupuut oli selvitetty tyyliin 1700-luvulle (vähintään) ja kaikki jääneet aina samaan kyläpahaseen. Tietyt perheet naineet väkeä ristiin, ulkopaikkakuntalaisia esim. 20 km päässä olevan taajaman väkeä karsastettiin. Muutin sieltä pois heti kun mahdollista. 

Olen facebook-kaveri näiden peruskouluaikaisten kavereideni kanssa ja voin sanoa, että siellä meno on edelleen ihan samaa ja yhtä nurkkakuntaista. Ihmettelen, että vaikka maaseudun tyhjeneminen on ihan aito ilmiö, silti yllättävän iso vanhoista peruskoulututuista asuu edelleen ko. paikkakunnalla. Ne, joille ei töitä riittänyt, muuttivat lähimpään maakuntakeskukseen pitkin hampain ja kaikki pidemmät lomat viettävät samalla pikkupaikalla. Heidän mielestään siinä on varmaan jotain ihanaa yhteisöllisyyttä mutta sen yhteisöllisyyden kääntöpuoli on toisille jäävä ulkopuolisuuden tunne. Jos ei ole juuria ja sukua siellä, et ole yhteisön silmissä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Heidän mielestään siinä on varmaan jotain ihanaa yhteisöllisyyttä mutta sen yhteisöllisyyden kääntöpuoli on toisille jäävä ulkopuolisuuden tunne. Jos ei ole juuria ja sukua siellä, et ole yhteisön silmissä mitään. 

Tämä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan se, että sen ihannoidun yhteisöllisyyden kääntöpuoli on juuri tuo sisäänpäinlämpiävyys ja negatiivinen suhtautuminen ulkopuolisiin. Lisäisin vielä yhdenmukaisuuden paineen ja toisten kyttäämisen listan jatkoksi. Tiiviissä yhteisöissä ei usein hyväksytä mitään tai ketään poikkeavaa ja se välittäminenkin on usein vain rajattomuutta ja kontrollointia. Ei ole mikään sattuma, että maaseudulta ja pieniltä paikkakunnilta muuttaa pois paljon mm. seksuaalivähemmistöihin kuuluvia sekä uskonnottomia/ei-luterilaisia. Jos yhteisöllisyys olisi aitoa, niin silloin kaikki tulisivat hyväksytyksi omana itsenään, ottaen tietenkin huomioon sen, että kukaan ei tieten tahtoen vahingoita toista. Ikävä kyllä monilla pikkupaikkakunnilla tunnutaan hyväksyvän kaikenlaiset väkivaltaiset ja toisista pahaa puhuvat öykkärit paremmin kuin asiallisesti käyttäytyvät ihmiset, jotka sattuvat olemaan jollain tapaa vähemmistössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä voin sanoa että paikalliset kollit varmasti ovat mielissään sinusta siellä. Älä niistä katkerista akoista välitä. Nyt vaan valitsemaan kylän paras mies. Saat sen kyllä.

Tässä ketjussa joku kertoi jo etteivät paikalliset miehet tosissaan uusasukkaita katsele. Haluavat vaan vällyjen väliin.

... ja sitten vähän väritellen levittelevät naisesta juttuja pitkin kyliä, millainen polkupyörä hepsankeikka tämä on. Että ei ne pelkästään naiset ole, jotka ilkeästi juoruavat.

Kuopiossa on just tuollaista, listalle joutuu vaikkei olisi IKINä edes tapaillut kuopiolaista kumppania. Ja olisi raitis urheilullinen ja kunnollinen, niin eikös jokin Hely L jostain rajatietosakista tiedä jollain ihmeellisellä viballaan että horohan se siinä kadulla kävelee :) Terveisiä Helylle, seuraavasta maksat 20 000 ekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä voin sanoa että paikalliset kollit varmasti ovat mielissään sinusta siellä. Älä niistä katkerista akoista välitä. Nyt vaan valitsemaan kylän paras mies. Saat sen kyllä.

Tässä ketjussa joku kertoi jo etteivät paikalliset miehet tosissaan uusasukkaita katsele. Haluavat vaan vällyjen väliin.

... ja sitten vähän väritellen levittelevät naisesta juttuja pitkin kyliä, millainen polkupyörä hepsankeikka tämä on. Että ei ne pelkästään naiset ole, jotka ilkeästi juoruavat.

Ja tämä haittaa miten? Miksi ihmeessä välitätte siitä, mitä teille tuntemattomat ihmiset juoruaa?

Pikkupaikkakunnalla asuneena voin sanoa että se tuntuu aivan helkkarin pahalta. Ne katseet, kuiskuttelu.. Et saa kulkea rauhassa, tuntuu kuin olisi silmät selässä joka paikassa. Se on hirveää. Olin todella masentunut kun aikanaan asuin pikkupaikkakunnalla. Oli helpotus päästä jatko-opintoihin "suurkaupunkiin", jossa sainkin elämän. En ole katunut muuttoani kertaakaan, edes korona-aikana. Täällä asumisen plussat kumoaa miinukset.

On näitä isommissakin, meidän talossa on mummokööri joka osoittelee nuoria naisia ja niitten ovia " miten tuokin tuossa värjää vielä hiuksiaan , mokoma laitos :)" Tai osoitellaan toisen ovea miten tuokin tuossa on "niitä".  Ihan kivikautista touhua. Hiustenvärjyy jo noteerataan :)

Kerran soi ovikello ja siihen pää väliin, 2 nuorta naista, helluntailaisia, toinen sihisi siinä mulla: Eikö Pyhä henki sano sulle että ota nuo meikit pois :) Mulla ei ollut kotona meikkiä yhtään.

Naisten reviirikäytöstähän tuo, ei mitään uutta auringon alla. Olet ehkä hyvännäköinenkin vielä, joten "tuli viemään meidän miehet".

Taidat olla normaalipainoinen ja ihan hyvännäköinen, kun harput ovat noin kiukkuisia. Se kilpailun pelko ja oman "asemansa" epävarmuushan tuota aiheuttaa. Tietävät että riippareilla, kaulaheltoilla ja +30 ylipainolla sen miehen pitäminen ei ole mitenkään satavarmaa. Se on hyvä kun tuollaisia nuoria naisia on mestoilla, niin oppii nämä wanhat kalkkunatkin että siinä omassa olemisessa on rutkasti parantamisen varaa ja pysyvät sopivasti varpaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerran soi ovikello ja siihen pää väliin, 2 nuorta naista, helluntailaisia, toinen sihisi siinä mulla: Eikö Pyhä henki sano sulle että ota nuo meikit pois :) Mulla ei ollut kotona meikkiä yhtään.

Oikeastaan syyllistyivät kotirauhan rikkomiseen ja solvaamiseen.  Nykyään en avaa ovea kenellekään ennen kuin olen tirkistysreiästä varmistanut, onko toivottu vieras sieltä tulossa. Jos en tunne, huhuilen postiluukusta ja kysyn mikä on asia. Paljon on nykyisin huijareitakin liikkeellä.

Ymmärrätkö niiden mielestä olet tunkeilija

Olet mennyt heidän reviirille

Niiden pariutumismahdollisuus kapenee kun pikkukylään tunkee uusi naaras

Eli ne peräkylän jätkät ovat automaattusesti kiinnostuneita uudesta tulijasta koska pienetympyrät jo koluttu moneenkertaan ja sekös paikallusia narttuja sieppaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran soi ovikello ja siihen pää väliin, 2 nuorta naista, helluntailaisia, toinen sihisi siinä mulla: Eikö Pyhä henki sano sulle että ota nuo meikit pois :) Mulla ei ollut kotona meikkiä yhtään.

Oikeastaan syyllistyivät kotirauhan rikkomiseen ja solvaamiseen.  Nykyään en avaa ovea kenellekään ennen kuin olen tirkistysreiästä varmistanut, onko toivottu vieras sieltä tulossa. Jos en tunne, huhuilen postiluukusta ja kysyn mikä on asia. Paljon on nykyisin huijareitakin liikkeellä.

Kyllä, ei aukee enää ovi niin sinisilmäisesti.

JunttiPolo kirjoitti:

Lähes jokainen tämän ketjun viesti on keksitty. Kun 5000 asukkaan paikkakunnalle muuttaa uusi ihminen, 90 % paikkakunnan asukkaista ei ole edes kuullut hänestä ja loppujakaan ei kiinnosta.

Missä tieto edes leviäisi, kun mitään yhteisiä tapaamispaikkoja ei ole?

Olen samaa mieltä. Asun pikkupaikkakunnalla eikä minulla ole harmainta aavistusta ketkä kylillä, kaupassa tai kirjastossa näkemäni ihmiset ovat alkuasukkaita ja ketkä muualta muuttaneita. Myöskään ihmisten koulutuksesta ja tyhmyydestä tai fiksuudesta ei ole havaintoa. Itse olen yliopistotutkinnon suorittanut samoin kuin mieheni ja muutimme Helsingistä miehen kotipaikkakunnalle. Onneksi täällä saa elää ihan rauhassa. Aluksi oli kaikenmaailman järjestöihin ja kissanristiäisiin kysyjiä, mutta kun kohteliaasti työkiireisiin vedoten kieltäytyi niin nyt saa olla jo rauhassa. Itseäni ei ihmuskontaktit perheen lisäksi kiinnosta. Lasten takia on ollut tiettyihin asioihin pakko osallistua.