Äidit pettyvät saadessaan vain poikia?
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/b96c406a-9910-4f10-b738-816e…
Mikä on kokemuksenne? Haluaako naiset tyttöjä vai poikia?
Kommentit (98)
Minä haluaisin tytön. En ole mikään supernaisellinen shoppailijatyyppi joka haluaisi tytöstä kaverin "tyttöjen juttuihin", siitä ei ole kyse. Lähinnä koen että osaisin itse ymmärtää, neuvoa, samaistua ja auttaa paremmin tyttöä esimerkiksi murrosiässä ja olla hyvä aikuisen naisen roolimalli. Kyllähän se usein menee niin että pojat ottavat mallia isästä ja tytöt äidistä. Usein se omaa sukupuolta oleva vanhempi on se jolta helpommin kehdataan kysyä neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen av:lta huomannut, että sellaiset naiset haluavat tyttöjä, jotka haluavat tehdä ”tyttöjen juttuja”.
Naisille, jotka eivät niin kauheesti välitä itsensä sukimisesta, ei sukupuolella ole niinkään väliä.Itsensä sukimisesta 😂
Jossain Italiassa tms. tuo voisikin käydä perusteena mutta katsopa Suomessa katukuvaa, kuinka harva nainen täällä on näitä "sukijoita".Itselläni ja monella muulla äidillä se tyttötoive liittyy enemmän sellaiseen henkiseen läheisyyteen. Tytöt pitävät aikuisenakin keskimäärin enemmän yhteyttä vanhempiinsa.
Siihen läheisyyteen voi jokainen vanhempi ihan itse vaikuttaa, kyse ei ole sukupuolesta. Monissa kulttuureissa pojat ovat hyvin läheisiä äitiensä kanssa, joten se on aivan hyvin mahdollista jos itse rakentaa lämpimän suhteen sen poikansa kanssa. Tuollainen ajatusmaailma vaan aiheuttaa sen, että vanhempi jo alitajuntaisesti tekee pesäeroa siihen poikaan ja lähentyy tytön kanssa, koska olettaa näin kuitenkin käyvän.
Tietysti voi vaikuttaa ylläpitämällä hyviä välejä mutta kyllä se on ihan yleismaailmallinen ilmiö että tyttären lapset ovat niitä lapsenlapsia, jotka ovat läheisempiä. Tyttöjen saaminen pidentää äidin elinikääkin. Ihmissuhteden ylläpito ja yleensä huolenpito on naisille luontaisempaa kuin miehille.
Tässähän sinä juuri vahvistat niitä stereotypioita, jotka ei johdu itsessään sukupuolesta vaan niistä rooleista, joihin meidät on kasvatettu vuosisatojen ajan. Pojat ihan samalla tavalla kykenevät huolenpitoon esim. oma mieheni on hoivannut meidän lapsia aivan tasapuolisesti ja varmasti hänestä tulee hyvä hoitaja myös mahdollisille lapsenlapsille, vaikka sitä harvemmat isoisät vielä tekee. Onneksi asiat kuitenkin muuttuu.
Onko se vain pelkkää kasvatusta, kun hoiva-alan töissäkin on kaikissa kulttuureissa yli 90 % naisia...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen toivominen linkittyy usein voimakkaisiin sukupuolirooleihin toivojan omassa päässä: tytöt leikkii prinsessoja ja auttaa äitiä keittiössä, pojat karjuu ja kalastaa iskän kanssa.
Auttaa äitiä keittiössä? What 😆 Mitä vuosikymmentä oikein elät?
Huoh. En alennu edes selittämään.
Koska et osaa selittää 50-luvun näkemyksiäsi
Jos nyt sitten alennun selittämään. Sukupuolen toivominen linkittyy elähtäneihin sukupuolirooleihin. Tämän toki normijärkinen saattoi lukea jo ensimmäisestä viestistäni.
Minulla on kaksi poikaa, niin toivoinkin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen on poika ja odotan toista, sukupuolella ei sinänsä ole väliä mutta vähän toivon poikaa, ensinnäkin siksi, että ehkä todennäköisemmin heillä olisi esikoisen kanssa yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja esikoisen tavarat saisi todennäköisemmin kierrätettyä pienemmälle.
Lisäksi muistan omasta teini-iän äiti-tytärsuhtestani sen, ettei elämä teinitytön kanssa todellakaan ole helppoa.
Toisin sanoen, pikkiriikkisen toivon poikaa, koska uskon silloin pääseväni ehkä hieman helpommalla...
Olet oikeassa. Tytöton vaikeampia. Ainakin kaikki minun tuntamani tytöt.
Olen jo 50+, eli olen nähnyt kaikkien kavereideni ja sukulaiseni lasten nuoruudet. Eli kokemusta löytyy.Ja kuitenkin ne on pojat joilla on enemmän ongelmia koulussa, enemmän syrjäytymistä, päihdeongelmia, rikoksia ja tapaturmia.
Minä ainakin tarkoitin ihan sitä äiti-teini suhdetta, enkä niinkään sitä, minkälaisiin ongelmiin hankkiutuvat todennäköisemmin. Minä olin kympin tyttö joka noudatti kaikkia sääntöjä tunnollisesti, eikä minun menemisistäni ja tekemisistäni tarvinnut koskaan murehtia. Silti suhde äitiini oli todella haastava.
Sydän syrjällään saa varmasti olla huolesta, oli kyseessä sitten poika tai tyttö.
Minulla on kaksi tyttöä ja kummankin kohdalla toivoin enemmän tyttöä. Toki olisin ollut pojastakin onnellinen mutta jokin sisälläni huusi siitä että minun kuuluu olla tyttöjen äiti. Nuorempana toivoin poikalasta, mutta kun asia tuli ajankohtaiseksi elämässä, huomasinkin toivovani tyttöä. Mitään odotuksia minulle ei ole heille ollut, en ole odottanut prinsessa juttuja tai muutakaan. Enkä ole itse ollut läheinen kummankaan vanhempani kanssa, joten sieltäkään tämä ei kumpua.
Esikoinen on "poikamainen". Ei kiinnosta rimpsut ja röyhelöt ja kulkee isänsä mukana auto-ja urheiluharrastuksissa. Eikä haittaa minua pätkääkään, on ihana tuollaisena omana itsenään! Kuopus on vielä niin pieni ettei hänen mielenkiinnonkohteista ota vielä niin selkoa. Saa hänkin olla juuri sellainen kuin on, vaikka siirtyisi jonon jatkeeksi sinne autotalliin isänsä kanssa. Silti koen edelleen että minun kuuluu olla tyttöjen äiti. Enempää lapsia meille ei tule, mutta jos nyt kävisi toisin niin voisi olla mielenkiintoista saada poika.
Vierailija kirjoitti:
Joo, minä yritän omaa veljeä ja miestä patistella, että laita nyt edes tekstiviesti kun äidillä on syntymäpäivä. Äitienpäivää mieheni ei ollut huomioinut mitenkään ennen kuin minä tulin kuvioihin.
Samanlaista tuntuu olevan monessa muussakin perheessä.
Niin, jos poika saa tällaisen esimerkin isältään niin tietenkin hänestä tulee yhtä kylmä ja etäinen. Se on se esimerkin voima. Tytöt taas saa äidiltään mallin, että perhesuhteista pidetään huolta. Sukupuolesta se ei siis johdu vaan kasvatuksesta ja vanhempien esimerkistä.
Ymmärrän hyvin, ja toivoahan aina saa.
Kaverini tekee kaikkea kivaa aikuisen tyttärensä kanssa, heillä on yhdessä tosi mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen toivominen linkittyy usein voimakkaisiin sukupuolirooleihin toivojan omassa päässä: tytöt leikkii prinsessoja ja auttaa äitiä keittiössä, pojat karjuu ja kalastaa iskän kanssa.
Auttaa äitiä keittiössä? What 😆 Mitä vuosikymmentä oikein elät?
Huoh. En alennu edes selittämään.
Koska et osaa selittää 50-luvun näkemyksiäsi
Jos nyt sitten alennun selittämään. Sukupuolen toivominen linkittyy elähtäneihin sukupuolirooleihin. Tämän toki normijärkinen saattoi lukea jo ensimmäisestä viestistäni.
Vähän huono esimerkki siihen sitten oli valittu. Nykyiset nuoret naiset ovat enää harvoin mitään kodin hengettäriä hellan ääressä. Ja kotitalouskin on kouluaineena suositumpi poikien keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, minä yritän omaa veljeä ja miestä patistella, että laita nyt edes tekstiviesti kun äidillä on syntymäpäivä. Äitienpäivää mieheni ei ollut huomioinut mitenkään ennen kuin minä tulin kuvioihin.
Samanlaista tuntuu olevan monessa muussakin perheessä.Niin, jos poika saa tällaisen esimerkin isältään niin tietenkin hänestä tulee yhtä kylmä ja etäinen. Se on se esimerkin voima. Tytöt taas saa äidiltään mallin, että perhesuhteista pidetään huolta. Sukupuolesta se ei siis johdu vaan kasvatuksesta ja vanhempien esimerkistä.
Kyllä se hoivavietti näyttäisi olevan jossain määrin myös biologinen ominaisuus.
Olen aina halunnut pojan äidiksi ja lapselleni hyvän isän. Kuka tahansa ei pääse siihen kunniatehtävään ja miehen tulee itsekin haluta isäksi ja olla lempeä kasvattaja.
Hahahaha. Naiset nimenomaan paapoo poikiaan ja suostuu jäämään kotiin poikien takia. Kuinka moni mies on tyttöjen yksinhuoltaja tai jää kotiin hoitamaan tyttölapsia? Ei kukaan. Kuinka moni mies haluaa tytön? Ei kukaan. Monissa kulttuureissa tytön syntymä on koko suvun kriisi. Itketään kun nimi ei jatku ja kotitalo menee hukkaan. Silti te pässit akat kehutte miten itse valitsette juuri sen tavan, jolla miehet syrjii kaikkia naisia.
Miksi teillä heteroilla sukupuoli on vihan asia? Tehän aina kehutte miten sukupuoli on luontoa, mutta samaan aikaan te olette niitä jotka osoitatte aggressioita sitä kohtaan. Kyllä tytöt saa kärsiä jopa vain siitä että syntyvät, siinä missä poikia ei missään nimessä saa alentaa. Naiset suuttuu jos yksittäinen nainen kuten minä en halua poikaa, sen sijaan naisilla tyttöjen systemaattinen abortointi on ok.
En todellakaan halua kasvattaa maailmaan lisää pornoa, prostituutiota, naisvihaa, ahdistelua ja esineellistämistä. Sitä pojan avulla saa. Minä en poikaa halua. Tyttöjä kohdellaan kuin roskaa, silti miehet ei ole koskaan puolustamassa naisia.
Minulla on ihana peikkopoika taapero suurine silmineen ja tummine pitkine ripsineen. Vauvana paksu pörrötukka. Jostain syystä tämä vauvani sai aina kaiken huomion, vaikka söpösti puettuja tyttövauvoja oli ystävilläni. Nyt tämä on myös ihana, rauhallinen ja empaattinen lapsi, joka käytöksellään ihastuttaa.
Joskus toivoin tyttöä, nyt en osaa sanoa.
Vaimoni odotti ensimmäistä lastamme. Usein naispuoliset tuttavat kysyivät minulta, että kumpaa sukupuolta toivot. Oikea vastaus olisi tietenkin ollut, että sukupuolella ei ole väliä. Se olisi ollut ainoa oikea vastaus. Kun vastasin, että toivon poikaa, niin kysyjältä meni aina pasmat sekaisin. Sitten kysyttiin, mitä vikaa tytössä sitten on? Sanoin, että ei mitään vikaa, mutta jos nyt saa toivoa, niin poika olisi kiva.
Jotenkin vain huvitti se, että minun mielipiteeni omasta lapsestani oli väärä. En olisi saanut vastata siten kuin itse ajattelin, vaan vastauksen olisi pitänyt olla "poliittisesti korrekti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, minä yritän omaa veljeä ja miestä patistella, että laita nyt edes tekstiviesti kun äidillä on syntymäpäivä. Äitienpäivää mieheni ei ollut huomioinut mitenkään ennen kuin minä tulin kuvioihin.
Samanlaista tuntuu olevan monessa muussakin perheessä.Niin, jos poika saa tällaisen esimerkin isältään niin tietenkin hänestä tulee yhtä kylmä ja etäinen. Se on se esimerkin voima. Tytöt taas saa äidiltään mallin, että perhesuhteista pidetään huolta. Sukupuolesta se ei siis johdu vaan kasvatuksesta ja vanhempien esimerkistä.
Kyllä se hoivavietti näyttäisi olevan jossain määrin myös biologinen ominaisuus.
Siitä on kyllä tehty tutkimusta esim. homopareilla, että jos äitiä ei ole ensisijaisena hoivaajana
niin miehen aivot muuttuvat samaan suuntaan kuin synnyttäneellä äidillä eli ne muokkautuvat sopivaksi vastaamaan vauvan tarpeita. Mitä enemmän miehet viettävät aikaa lapsensa kanssa muutenkin niin sitä hoivaavampia heistä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen toivominen linkittyy usein voimakkaisiin sukupuolirooleihin toivojan omassa päässä: tytöt leikkii prinsessoja ja auttaa äitiä keittiössä, pojat karjuu ja kalastaa iskän kanssa.
Auttaa äitiä keittiössä? What 😆 Mitä vuosikymmentä oikein elät?
Huoh. En alennu edes selittämään.
Koska et osaa selittää 50-luvun näkemyksiäsi
Jos nyt sitten alennun selittämään. Sukupuolen toivominen linkittyy elähtäneihin sukupuolirooleihin. Tämän toki normijärkinen saattoi lukea jo ensimmäisestä viestistäni.
Juuri näin! Toivoin alkuun tyttöä, kunnes tajusin, että sieltä tulee persoona ja ihminen, ei sukuelin. Sukupuoli ei vielä kerro, tykkääkö juuri tämä ihminen kirjoista vai moottoripyöristä. Läheinen voi olla kummankin sukupuolen kanssa, se ei liity sukupuoleen vaan persoonaan.
Ja tässä näette miten naiset tulee suojelemaan poikia, miehet tulee ihan reilusti halventamaan tyttöjä aina kun voivat. Ei miehet teitä suojele. Pilkkaavat kun ette jatka nimeä, ja silti te luovutte nimestänne.
Pojat ansaitsee enemmän vihaa. Myös poikia tulee alentaa kuten tyttöjä. Kukaan ei suojele tyttöjä vihalta.
Miksi kehutte miten haluatte poikia kun miesten suvuissa te olette pettymys? Hankkikaa itsekunnioitus. Poikien äidit on muuten todella sovinistisia ja itseinhoisia, huomaa miten toksisia miehet on. Myrkyttää kaiken ympärillään.
Pornon katsojan kasvattaminen on ehdoton ei. En todellakaan vaihtaisi tulevan masturboidan vaippoja. Ja ei, naisen pornon katsominen ei ole sama asia. se ei minua haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen toivominen linkittyy usein voimakkaisiin sukupuolirooleihin toivojan omassa päässä: tytöt leikkii prinsessoja ja auttaa äitiä keittiössä, pojat karjuu ja kalastaa iskän kanssa.
Auttaa äitiä keittiössä? What 😆 Mitä vuosikymmentä oikein elät?
Huoh. En alennu edes selittämään.
Koska et osaa selittää 50-luvun näkemyksiäsi
Jos nyt sitten alennun selittämään. Sukupuolen toivominen linkittyy elähtäneihin sukupuolirooleihin. Tämän toki normijärkinen saattoi lukea jo ensimmäisestä viestistäni.
Vähän huono esimerkki siihen sitten oli valittu. Nykyiset nuoret naiset ovat enää harvoin mitään kodin hengettäriä hellan ääressä. Ja kotitalouskin on kouluaineena suositumpi poikien keskuudessa.
Heh, kiva kuitenkin, että pointti avautui sinulle näin rautalankamallin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Hahahaha. Naiset nimenomaan paapoo poikiaan ja suostuu jäämään kotiin poikien takia. Kuinka moni mies on tyttöjen yksinhuoltaja tai jää kotiin hoitamaan tyttölapsia? Ei kukaan. Kuinka moni mies haluaa tytön? Ei kukaan. Monissa kulttuureissa tytön syntymä on koko suvun kriisi. Itketään kun nimi ei jatku ja kotitalo menee hukkaan. Silti te pässit akat kehutte miten itse valitsette juuri sen tavan, jolla miehet syrjii kaikkia naisia.
Miksi teillä heteroilla sukupuoli on vihan asia? Tehän aina kehutte miten sukupuoli on luontoa, mutta samaan aikaan te olette niitä jotka osoitatte aggressioita sitä kohtaan. Kyllä tytöt saa kärsiä jopa vain siitä että syntyvät, siinä missä poikia ei missään nimessä saa alentaa. Naiset suuttuu jos yksittäinen nainen kuten minä en halua poikaa, sen sijaan naisilla tyttöjen systemaattinen abortointi on ok.
En todellakaan halua kasvattaa maailmaan lisää pornoa, prostituutiota, naisvihaa, ahdistelua ja esineellistämistä. Sitä pojan avulla saa. Minä en poikaa halua. Tyttöjä kohdellaan kuin roskaa, silti miehet ei ole koskaan puolustamassa naisia.
Euroopan gender selection -klinikoilla tyttölapsi on ollut selvästi halutumpi jo pitkään. Astu tähän päivään.
Joo, minä yritän omaa veljeä ja miestä patistella, että laita nyt edes tekstiviesti kun äidillä on syntymäpäivä. Äitienpäivää mieheni ei ollut huomioinut mitenkään ennen kuin minä tulin kuvioihin.
Samanlaista tuntuu olevan monessa muussakin perheessä.