Kunpa löytäisin kumppanin oikeasta elämästä, niin minun ei tarvitsisi haaveilla fiktiivisistä hahmoista tai julkisuuden henkilöistä
Mun rakkauden kohteet ovat saavuttamattomia ja olen heihin ollut aina pakkomielteisen rakastunut; ajatellut päivät, yöt, tallentanut kuvakollaaseja, katsonut tai kuunnellut henkilön elokuvia, musiikkia, haastatteluja tunteja päivässä, yhä uudelleen jne..
Miksi oon niin sosiaalisesti taitamaton ihminen oikeassa elämässä? En uskalla tapailla miehiä ja pelkään etten ole kenenkään mieleen, tarpeeksi kiinnostava, normaali jne. :( Tuntuu, että olen jälkeenjäänyt ja lapsellinen, vaikka ihan normaalissa työelämässä kuitenkin pystyn käymään. Siihen se rajoittuukin.
Niin ja olen parikymppinen nainen, enkä enää teini..
Kommentit (9)
Tuollaista oli yleensä tieni-ikäisenä..
Valitettavasti tuskin kukaan oikea mies on sinulle tarpeeksi hyvä, jos ihastut aina julkkiksiin. Kaltaisesi on nähty, ruvetaan vaatimaan ha voivottelemaan ”mikset sinä oo kuin hän...”
Kukin kypsyy ajallaan. Tuo on ainakin turvallista, jos ei koe olevansa valmis asettumaan alttiiksi parisuhteen aallokoihin surune ja murheineen. Ja iloineen toki, mutta onhan parisuhteessa omat haasteensa aina. Se että olet parikymppinen ja koet olevasi lapsellinen ei ole mitenkään poikkeavaa tai vaarallista. Kypsyttele itseäsi rauhassa, kuulostaa siltä että osaat pitää itsesi turvassa. :)
Olet onnellisempi niiden fiktiohahmojen kanssa. Oikeat ihmiset ovat kusipäitä.
Itse samanlainen, ja olen tullut siihen tulokseen, että oikeat ihmiset ei ole minua varten. Oma kuvitelma on aina parempi, sillä eipähän joudu jaksamaan tyypin huonoja puolia ollenkaan. Ihan sama, että ne oikeat hyvätkin puolet jää sitten kokematta.
Googlaa "fantasiaan taipuvainen persoonallisuus". Itse onneksi erotan toden fiktiosta, mutta viihdyn siellä fiktion puolella niin paljon paremmin.
Tässä ketjussa kommentoijille yhteistä on huono suomi.
Niitä ei ole.
Ei ole koska me ollaan.
Siinä se on.
Mistään videosta ei niitä löydy.
Turhuuksia ei kukaan halua.
Vain tavallisia ihmisä. Me ollaan tavallisia ihmisiä
Itse olen ollut parisuhteessa jo 9 vuotta, silti ihastun usein fiktiivisiin hahmoihin. Onhan se parempi, että kaikki ihastuksen kohteeni on fiktiivisiä niin ei tule parisuhde ongelmia.