Oletko lopettanut kahvinjuonnin ja mitä siitä seurasi?
Pelkään muiden mielipidettä jos lopetan kahvin ryystämisen kuin seinään. En halua että minua pidetään hulluna, vaikka lopetan juomisen enkä haluaisi kokea vastarintaa tai kysymyksiä siitä miksi en juo. En tarvitse kahvia enää ilmankin pärjää, mutta miten lopettaminen kannattaisi tehdä mahdollisimman hienovaraisesti?
Kommentit (7)
No ei juuri mitään. Nykyään kaikki "erilaisuus" hyväksytään jo helpommin. Ainoa, joka tyrkyttää edelleen mulle kahvia, on vanha äitini. Varmaan kolmasosa tuttavapiiristäni ei juo kahvia, ainakaan säännöllisesti. Tosin liikun "luotaishoito"- ja kaikenmaailman hörhöpiireissä, joten ei siellä helposti tehdä numeroa mistään.
Teen juonti lisääntyi. Kukaan ei ole ihmetellyt kun olen kieltäytynyt kahvista ja sanonut että juon nykyään teetä.
No voi vitjat. Itse olen pitänyt pitkää taukoa, sattumalta ostin joskus ehkä tammikuussa 3 pakettia ja nyt ehkä kuukauden olen taas juonut, sen yhden kupin aamulla. Kukaan ei kyllä sanele minulle juonko vai en. Hullu olet jos muiden mielipidettä mietit.
Mun pitäis lopettaa, mutta on se vaikeeta. Vaikka sydän hakkaa hulluna, hikoiluttaa ja jopa pyörryttää, ei silti pysty olla ottamatta sitä litkua. No, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Oli jumalaton pahasärky ja olin niin kiukkuinen, että lapset pelkäsi. Luovutin.
Miksi tuollaisessa asiassa pitäisi välittää muiden mielipiteistä? Jos joku tarjoaa kahvia, sanot "ei kiitos nyt tällä kertaa". Lisätiedusteluihin vastaat, että olet vähentänyt kahvin juontia / siirtynyt juomaan teetä. Kahvinjuontia ei tarvitse lopettaa mitenkään hienovaraisesti muiden tunteita ajatellen. Suurinta osaa ei kiinnosta muiden kahvinjuonnit.
Seurasi vapinan, hikoilun ja kusella käymisen väheneminen.