Koronan murtamat illuusiot elämästäsi?

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisille johtajille (toimitusjohtajille) maksetaan isoja palkkoja ja johtajia ja johtajien johtajia riittää tässä maassa. Kun sitten pitäisi tehdä isoja, hyviä ja nopeita päätöksiä niin ne ontuvat ja ovat jotenkin epäonnistuneita. Eli ammattitaito ei vaan riitä! Palkkaa pitäisi kuitenkin vaan saada lisää ja lisää. ps. tosin olen epäillyt tätä ennen koronaakin jo

TÄMÄ!

Muutamasta johtajasta tiesinkin omasta kokemuksesta että ovat pikkasen idioottia tyhmempiä, kunhan vaan muita ihmisiä röyhkeämpiä, mutta että näitä on näin paljon.

Se on ihan käsittämätöntä kuinka paljon tuolla istuu rahakkaissa viroissaan ihmisiä jotka eivät välttämättä edes tiedä mikä se oma työnkuva terveessä työyhteisössä olisi, saati että osaisi sitä hoitaa. Ja nyt ne käytännössä vaan odottelee että osuuko arpa omalle kohdalle vai säästyykö osumalta tekemällä vain jotain parhaan ymmärryksensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia naiiveja käsityksiä joita tässä juuri ropisee kun heinäsirkkoja myrkytettäessä mutta ei se sitä tarkoita etteikö se sattuisi kun ymmärrys kasvaa joten miksi olla ilkeä?

Vierailija kirjoitti:

Se on paljastunut, kuinka yksin perheemme on. Aiemmin oli kaikenmoiset kiireet aina tekosyitä, miksi meihin ei vaan kukaan ota yhteyttä. Nyt, kun aikaa on, paljastui lopullisesti, että eipä ole kiinnostustakaan ottaa yhteyttä. Järkyttävää ja nyt todellakin vain halveksin tätä maailmaa.

Mulla sama, eipä toi puhelin paljon soi, vaikka mulla on "suuri kaveripiiri". Tosi paljon yllättää ja mietityttää mistä tämä johtuu: olenko itse aina se aktiivinen, olenko sittenkin vähän epämiellyttävä ihminen, pidänkö itsekään oikeasti "kavereistani". Täytyy miettiä tämä kuvio uusiksi omassa elämässä.

Sinä haluat perheen ja sinulla ei ole sitä. Mies ei sinulle anna perhettä Joten hanki se jonkiäun muun kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia naiiveja käsityksiä joita tässä juuri ropisee kun heinäsirkkoja myrkytettäessä mutta ei se sitä tarkoita etteikö se sattuisi kun ymmärrys kasvaa joten miksi olla ilkeä?

Mikä tuossa oli ilkeää? Joo kirjoitin aika suoraan, mutten omasta mielestäni ilkeästi. Olisin voinut nimitellä häntä vaikka idiootiksi, kun tuollaisia kuvittelee ja tuo olisi ollut ilkeää. Hyvä, että asia kuitenkin nyt valkenee hänelle. Voi sitten jatkossa muuttaa toimintamalliaan ja olla hieman sivummalla.

Tää ei oo omaa arkea muuttanut juuri ollenkaan. Olemme miehen kanssa molemmat sellaisella alalla, ettemme voi tehdä etätöitä, joten olemme käyneet normaalisti töissä ja lapset päiväkodissa. Töiden jälkeen haen lapset päiväkodista ja teemme ihan normaaleita, samoja asioita kuin ennenkin. 

Ainoa, ettei esim. uimahalliin olla päästy kerran viikossa tai kirjastossa käymässä. Mutta muuten ihan samanlaista arkea. Niin ja toki emme ole käyneet perheenä kaupassa, yleensä mies töiden jälkeen. 

Kaikki illuusiot ovat haihtuneet kauan ennen koronaa jo mikä loppujenlopuksi kääntyikin onneksi. Turhissa kuvitelmissa eläminen on raskasta. 

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se, että ihmiset todella ovat törkyisiä sikoja. Nyt, kun lähimäkkärissä on vain autokaista auki, on piha täynnä autonikkunasta ulosheitettyä roskaa, niitä isoja henkselikasseja myöten. 

Tai sitten vaan ne ei osaa ajaa autoa. Sillä autollahan voisi ajaa niin lähelle roskista että yltäisi laittamaan roskat ikkunasta roskikseen.

Nyt vielä linnut levittävät näitä hampurilaisjätteitä.

Vierailija kirjoitti:

Se on paljastunut, kuinka yksin perheemme on. Aiemmin oli kaikenmoiset kiireet aina tekosyitä, miksi meihin ei vaan kukaan ota yhteyttä. Nyt, kun aikaa on, paljastui lopullisesti, että eipä ole kiinnostustakaan ottaa yhteyttä. Järkyttävää ja nyt todellakin vain halveksin tätä maailmaa.

TÄMÄ! Niin tämä. 

Ja ennen kuin kukaan tulee valittamaan että miksi ette itse pidä yhteyttä niin tässä vastaus: kyllä ollaan pidetty, ja oltu oma-aloitteisia ja ties mitä. Ja ei, emme ole kauhuperhe, osaamme käyttäytyä. 

Pyrin itse oleamaan ajattelematta tätä, sillä minua ihan oikeasti satuttaa se että meidän perhe joka asuu vähän kauempana muista, jää AINA vähälle huomioille. Sekä miehen että minun sisarukset asuvat eri puolilla Suomea, ja miehen vanhemmat sitten meistä 40km päässä. Kaikki käyvät aina siellä, eivät aja enää mummolan ohi meille. Mutta eivät myöskään ilmoittele, jos ovat mummollassa, joten emme näe kuin harvoin. Omat vanhempani ovat yksiä ongelmakimppuja (alkoholismia, inhottavia persoonia) joten olen viimeistään nyt tajunnut, miten yksin olen ja olemme. 

Minä en tämän jälkeen aio auttaa enää ketään, missään, sen olen päättänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Itselle kävi sillälailla jännästi että monet illuusioiden särkymiset, pelot, menetykset yms mitkä nyt on kollektiivisia sattui omalle kohdalle ennakoivasti vähän ennen kollektiivista koronakriisiä. Samalla lailla kun maailma miettii nyt että mitä tämä meille opettaa niin mietin muutama kuukausi sitten omassa elämässä ja nyt tämä on vähän kun katsoisi Salattuja elämiä uusintana. 🤔

Täällä sama. Oli kymmenet yyteet, lomautuksia ja irtisanoin itseni kahdesti ennen koronaa. Olen ollut tapaturmissa ja eronnut, ja vaikka mitä vastoinkäymistä ollut. Eli nyt ei tunnu missään. Been there, done that. Eli en nyt ole oppinut itse mitään uutta.

Mutta

sen olen huomannut että muut ovat joutuneet oppimaan ja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia naiiveja käsityksiä joita tässä juuri ropisee kun heinäsirkkoja myrkytettäessä mutta ei se sitä tarkoita etteikö se sattuisi kun ymmärrys kasvaa joten miksi olla ilkeä?

Mikä tuossa oli ilkeää? Joo kirjoitin aika suoraan, mutten omasta mielestäni ilkeästi. Olisin voinut nimitellä häntä vaikka idiootiksi, kun tuollaisia kuvittelee ja tuo olisi ollut ilkeää. Hyvä, että asia kuitenkin nyt valkenee hänelle. Voi sitten jatkossa muuttaa toimintamalliaan ja olla hieman sivummalla.

Niin, itse kuvittelin olevani sentään sen verran perheenjäsen että sentään nähtäisiin että 7- ja 8-v lasten olisi kuitenkin parempi olla päivisin aikuisen seurassa joka auttaa kouluhommissa ja laittaa lounaan jne kuin yksin kotona koko päivän.. mutta en näköjään sitten olekaan. Syy miksi ei puolison kanssa hankittu enää yhteisiä lapsia on se että hän sanoi että meillä on perhe kuitenkin ja hänen lapset on minun perhe. Onhan se vähän pettymys kun näin sitten käy..

Ja miksi ”minua on ajateltu ettei ole minun ajasta pois?” Ihan naurettava ajatus. Kyseessä on minun perhe, minulla ei ole muuta perhettä. Kyseiset lapset ja puolisoni on ainoa perhe, mitä tulen koskaan saamaan. Miksi haluisin pois aikaa omalta perheeltäni?

Että siksi tuntuu pahalta .. kun olin kyllä niin naiivi että luulin, että olen sillä tavalla tämän perheen jäsen. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia naiiveja käsityksiä joita tässä juuri ropisee kun heinäsirkkoja myrkytettäessä mutta ei se sitä tarkoita etteikö se sattuisi kun ymmärrys kasvaa joten miksi olla ilkeä?

Mikä tuossa oli ilkeää? Joo kirjoitin aika suoraan, mutten omasta mielestäni ilkeästi. Olisin voinut nimitellä häntä vaikka idiootiksi, kun tuollaisia kuvittelee ja tuo olisi ollut ilkeää. Hyvä, että asia kuitenkin nyt valkenee hänelle. Voi sitten jatkossa muuttaa toimintamalliaan ja olla hieman sivummalla.

Niin, itse kuvittelin olevani sentään sen verran perheenjäsen että sentään nähtäisiin että 7- ja 8-v lasten olisi kuitenkin parempi olla päivisin aikuisen seurassa joka auttaa kouluhommissa ja laittaa lounaan jne kuin yksin kotona koko päivän.. mutta en näköjään sitten olekaan. Syy miksi ei puolison kanssa hankittu enää yhteisiä lapsia on se että hän sanoi että meillä on perhe kuitenkin ja hänen lapset on minun perhe. Onhan se vähän pettymys kun näin sitten käy..

Ja miksi ”minua on ajateltu ettei ole minun ajasta pois?” Ihan naurettava ajatus. Kyseessä on minun perhe, minulla ei ole muuta perhettä. Kyseiset lapset ja puolisoni on ainoa perhe, mitä tulen koskaan saamaan. Miksi haluisin pois aikaa omalta perheeltäni?

Että siksi tuntuu pahalta .. kun olin kyllä niin naiivi että luulin, että olen sillä tavalla tämän perheen jäsen. -ap

Mutta ei tälle auta nyt itkee yhtään, asiat on miten on.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio ja sen terveellisyyden riippuvaisuus valmiista salaattipöydästä.

Salaatin ja tuoreiden kasvisten syöminen vähentynyt 80% kotiruokavaliolla

Osta kaupasta niitä valmiita salaattipusseja! Elän itse pelkästään niillä, en todellakaan jaksaisi alkaa silputa ja pilkkoa monesta eri lähteestä vihanneksia tietyssä suhteessa kotitekoiseksi salaatiksi. Noi pussit ei tarvitse kuin kirsikkatomaatit ja jonkun juuston kaveriksi.

Itse keitän pakastevihanneksia. Saa foolihappoa kun keittelee parsakaalta. Sitä ei ihan joka vihanneksesta saakaan riittävästi. Tungen myös normaaliruokaan monesti jotain kasvista, usein pakasteesta. En näe tarvetta aina tuoreille kasviksille, varsinkin kun moni tuore kasvis on raahattu jostain Espanjasta tänne talvella ja ei omaa ravintoarvoja juuri ollenkaan. Minun on myös hieman hankala käsittää, miten joku voi olla niin uusavuton, ettei saa syötyä terveellisesti jos ei käy valmis salaattipöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai kuvitellut, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa mitä tulee tuollaisiin päätöksiin? Joo, olet perheenjäsen, muttet vanhempi ja sellainen auktoriteetti kuin lasten vanhemmat. Sinuahan tuossa on ajateltu, ettei sun tarvitse tinkiä omasta ajastasi. Eihän ne sun lapsia ole, vaikka oletkin puolivanhempi, vai oletko? Kun et tainnut mainita oletteko naimisissa vai pelkkiä avopuolisoita. Jokatapauksessa naiivia kuvitella, että olisit samassa asemassa vanhempien kanssa.

Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia naiiveja käsityksiä joita tässä juuri ropisee kun heinäsirkkoja myrkytettäessä mutta ei se sitä tarkoita etteikö se sattuisi kun ymmärrys kasvaa joten miksi olla ilkeä?

Mikä tuossa oli ilkeää? Joo kirjoitin aika suoraan, mutten omasta mielestäni ilkeästi. Olisin voinut nimitellä häntä vaikka idiootiksi, kun tuollaisia kuvittelee ja tuo olisi ollut ilkeää. Hyvä, että asia kuitenkin nyt valkenee hänelle. Voi sitten jatkossa muuttaa toimintamalliaan ja olla hieman sivummalla.

Niin, itse kuvittelin olevani sentään sen verran perheenjäsen että sentään nähtäisiin että 7- ja 8-v lasten olisi kuitenkin parempi olla päivisin aikuisen seurassa joka auttaa kouluhommissa ja laittaa lounaan jne kuin yksin kotona koko päivän.. mutta en näköjään sitten olekaan. Syy miksi ei puolison kanssa hankittu enää yhteisiä lapsia on se että hän sanoi että meillä on perhe kuitenkin ja hänen lapset on minun perhe. Onhan se vähän pettymys kun näin sitten käy..

Ja miksi ”minua on ajateltu ettei ole minun ajasta pois?” Ihan naurettava ajatus. Kyseessä on minun perhe, minulla ei ole muuta perhettä. Kyseiset lapset ja puolisoni on ainoa perhe, mitä tulen koskaan saamaan. Miksi haluisin pois aikaa omalta perheeltäni?

Että siksi tuntuu pahalta .. kun olin kyllä niin naiivi että luulin, että olen sillä tavalla tämän perheen jäsen. -ap

Mietin juuri tuota että miksi mies on halunnut uskotella sinulle että olet perheen täysivaltainen jäsen jos niin ei olekaan mutta tuossahan se selvisikin, halunnut pitää sinut ilman yhteisiä lapsia itsellään. Olen tosi pahoillani puolestasi, toivottavasti saat nostettua kissan pöydälle, tuohan on todella petollista käytöstä.

-eri-

Olen aina ollut äärimmäisen Jalat maassa -ihminen. En ole toistaiseksi huomannut, että mikään illuusio olisi murtunut. en usko, että minulla on ollut illuusioita.

Vierailija kirjoitti:

Luulin ennen, että valtaosa ihmisistä on suht järkeviä. Ei näytä olevan. Kuljetaan ympäriinsä, mökkeillään, tavataan ihmisiä ja sulloudutaan joukolla kauppoihin. KUN EI OLE KUKAAN KIELTÄNYT.

Silloinhan vasta ihmiset tyhmiä olisivatkin, jos eivät tekisi asioita, joita ei ole kielletty. Itsekin olen työni takia tavannut sairaita ihmisiä (ei erityisesti koronaan sairastuneita) koronan alusta alkaen ja täysin terveenä ollaan. Ei se siitä tartu, että käy kaupassa. Itse olen sellaisessa ympäristössä joka päivä! Hyvä, että ihmiset eivät täysin mökkihöperöidy. Jos ainoa mitä voi tehdä on käydä kaupassa, niin se on kuitenkin paljon vähemmän, kuin normaali meneminen ja puuhastelu olisi.

Sääliksi käy ap. Käy kunnon keskustelu aiheesta ja sen jälkeen kenkää jos asenne ei miehellä muutu. Toivottavasti ehdit saada vielä lapsen ja perheen jonkun toisen kanssa. Sinun ohittaminen tuossa tilanteessa oli vein ja ainoastaan törkeää.

Vierailija kirjoitti:

Se on paljastunut, kuinka yksin perheemme on. Aiemmin oli kaikenmoiset kiireet aina tekosyitä, miksi meihin ei vaan kukaan ota yhteyttä. Nyt, kun aikaa on, paljastui lopullisesti, että eipä ole kiinnostustakaan ottaa yhteyttä. Järkyttävää ja nyt todellakin vain halveksin tätä maailmaa.

Oletpa ollut naivi, jos olet luullut, ettei syy tilanteeseenne ollut ihan teissä itsessänne.

Jos olet noin negatiivinen, miksi luulet kenenkään kaipaavan seuraasi? Tuollainen muita halveksiva ääliö saa ollakin vain ihan omassa seurassaan. Lapsiasi käy vain sääliksi.