Kuinka ehdoton olet ruokavaliossasi? Puhutaan ruuasta.
Kuinka kiinnostunut olet siitä mitä on omalla ja muiden lautasella? Ilmaisetko tyytymättömyytesi seurassasi olevan ruokaan? Oletko syömättä vai syötkö sitä mitä on tarjolla, jos ruokavaliosi mukaista ruokaa ei ole tarjolla?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Emme puhu nyt ruoasta. Me leikitään nyt legoilla.
Ihan selvästi nyt kyllä oot palstalla
Syön aina monipuolista, tuoretta ja puhdasta ruokaa. En piittaa siitä mitä muut syövät, se ei kuulu minulle. Jos olen kylässä tai muualla missä minulle tarjotaan ruokaa, syön sen kommentoimatta, vaikkei se olisi sellaista mitä itse valitsisin. Olen kaikkiruokainen ja voin syödä mitä tahansa kakistelematta.
Mä rakastan ruokaa. Sekä sen syömistä että laittamista. Olen crohnikko, mies viljaton moniallergikko, joten olen tarkka, teen ruoat alusta asti itse ja harvoin syödään ulkona. Muut saavat syödä mitä haluavat, ja minä syön oikein mielelläni sitä mitä on tarjolla, jos se vaan suinkin sopii.
Kasvissyöjä olen ollut yli 30 vuotta. Ei mua häiritse muiden syömiset, ihan vapaasti vaan ribsejä naamaan mun puolesta. Ja lihaa en syö, mielummin olen syömättä.
Kaikki käy, ihan kaikki ei maistu.
Olen vegaani ollut jo yli 20v, en jousta.
Toki toivon ihmisten kiinnittävän huomiota ruokavalioon, mitä syö ja mistä se tulee. Mutta en ole ikinä arvostellut toisten syömisiä, ei dillä tavoin kiinnosta mitä muiden lautasilla on.
Puolisoksi halusin myös vegaanin, se oli kriteeri. Elämän arvojen pitää kohdata näin läheisessä suhteessa.
Minä syön mitä syön ja muut tehkööt samoin. Jos mieluista ruokaa ei ole tarjolla, voin jättää syömättäkin. En koe olevani nirso ruokailija, mutta tietyt äklölihat jäävät lautaselle mm. Porsas, pepperoni, pekoni ja vastaavat hirvistykset ja etenkin "raaka" kala. Ikinä en syömisestä numeroa tee, vaikka ruokailu jäisi välistä, en siihen kuole ja yleensä aina jotain syötävää löytyy.
En syö toisten tekemiä ruokia enkä leivonnaisia. Syön vain kotona ja sitä mitä itse haluan/on varaa syödä. Syynä pakkosyöminen lapsena.
Olen kiinnostunut siitä mitä on lautasella, vaikka olenkin melko kaikkiruokainen. Teen itse paljon, joten oma ja muidenkin lautaset kiinnostaa sen vuoksi. En rajoita toisten syömisiä, eikä itsellänikään ole varsinaista ruokavaliota.
Kotona syön pääasiassa kasvisruokaa ja olen tarkka ruoan terveellisyydestä. En kommentoi muiden valintoja. Muualla syön sitä mitä tarjotaan, joten olen siinä mielessä kaikkiruokainen.
"muiden lautasella"
🤣
EN LAINKAAN KIINNOSTUNUT
Minulla on normaalit käytöstavat. En todellakaan voisi kuvitella tekeväni itsestäni numeroa tai aiheuttavani kiusallisia tilanteita muille. Syön mitä tarjotaan ja sanon kiitos ihan niin kuin äiti opetti. Kotona voin sitten syödä oman rytmin ja mieltymysten mukaan.
Riippuu tilanteesta. Jos näen mushroom cloudin taivaalla, niin en valita ruuasta, mutta jos menen hienoon ravintolaan ja maksan annoksesta yli 100euroa, niin kyllä mua kiinnosta mitä mun lautasella on.
Zinc
Voin kyllä vilkaista toisen lautasta mutten valintoja ääneen arvostele. Syön yleensä jos ruoka mulle sopii, sairauden takia on tiettyjä rajoituksia kyllä, tuskin nyt heti nälkään kuolen vaikka olisin syömättäkään, saanhan syödä sitten kotona.
Olen ehdoton ainoastaan siinä, että punaista lihaa en syö, sillä se aiheuttaa minulle jostain syystä kivuliaita vatsavaivoja. Vaivat katosivat kun jätin punaisen lihan pois ja kun mikään muu ei muuttunut, oli helppo tietää vaivojen aiheuttaja.
Syön kyllä kaikkea, ja ei niin hyvää otan kohdilla, mutta huijattu olo on jos vieraissa saa hk-sinistä ja keitettyä perunaa. Syön melko paljon kasviksia, pidän lihattomia päiviä, mutta syön kyllä lihaa huoletta.
En välitä mitä muiden lautasella on ja syön lähes kaikkea. Välttelen kuitenkin perusviljoja ja sipulia. Voin syödä kuitenkin pikkuisen sekä viljoja että sipulia ilman vatsavaivoja niin en välttämättä kieltäydy, jos tarjotaan.
Kotona syön lähinnä vegeä, joka aterialla myös elävää ravintoa, vähintäänkin ituja, mutta yleensä esim. mureketta tai pyöryköitä ja ehdottomasti hapankaalta. Voin syödä joskus hieman vuohenmaitojuustoja tai laitan johonkin ruokaan kananmunaa, mutta lihaa en syö koskaan, enkä missään. Kotona en syö myöskään sokeria, lisäaineita, en juurikaan gluteeniviljaa, en juo kahvia. Tällä ruokavaliolla + luontaishoidoilla paranin täysin kaikista sairauksistani ja sain vihdoin antibiooteilla pilatun suolistoni kuntoon. Ja kun näin elän ja syön, voin erinomaisen hyvin. Sen takia en halua juurikaan syödä muulla tavoin. Liha suorastaan oksettaa ja jos syön sitä, saan kovan vatsakivun.
Kylässä voin syödä hieman kalaa, hieman ruokaa, jossa on maitotuotteita tai kananmunaa. Sokerikin menee esim. yhden pikkuleivän muodossa, mutta pahalta se kyllä maistuu, kun ei ole vuosiin syönyt sokeria. Yritän pitää ruokailustani mahdollisimman matalaa profiilia, mutta eihän se tahdo onnistua. Viimeksi eräs lääkäri suorastaan suuttui, kun kuuli ruokavaliostani ja siis ihan oltiin perhejuhlissa, ei missään lääkärin vastaanotolla.
Muut saavat puolestani syödä mitä tahtovat. Mielelläni kyllä kerron omasta ruokavaliostani, jos joku on siitä aidosti kiinnostunut.
Emme puhu nyt ruoasta. Me leikitään nyt legoilla.