Sairaanhoitajat, jotka harkitsette alan vaihtoa

Voi olla vähän vaikeeta vaihtaa alaa kun töitä ei ole enää tässä korona-lama-suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla vähän vaikeeta vaihtaa alaa kun töitä ei ole enää tässä korona-lama-suomessa.

Ei sitä alaa hetkessä vaihdetakaan, opiskeluihin menee aikaa, ja pärjäävä, fiksu ihminen kyllä töitä saa.

Mitä töitä? Miltä alalta?

Aika paljon alat liikkuvat sosiaali- ja terveyspuolella, joissa palkkaus on samantasoista. Yksi on erilaiset lääkepuolen myyntihommat, mutta niihinkään ei kaikista ole. Eipä tuo sairaanhoitajan koulutus kauhean moneen pätevöitä, ainakaan parempipalkkaiseen hommaan.

Vaikea on ilman uudelleen kouluttautumista lähteä alaa vaihtamaan. Nuoret pystyy vaihtamaan ammattia helpommin, mutta yli nelikymppisen on vaikea löytää töitä uudelta alalta, josta hänellä ei ole työkokemusta. Tutuissa on yksi nainen, joka kouluttautui insinööriksi, mutta ei päässyt alan töihin. Nyt hän tekee samaa työtä, mitä teki ennen uutta ammattia, ja josta hän lähti henkselit paukkuen. Pakko oli  kuitenkin löytää joku työpaikka. Hän haki yli sataan paikkaan ja nykyinen oli ainut, mihin pääsi haastatteluun ja töihin. Että ei se alan vaihto ole niin helppoa.

Ei se alanvaihto ole tosiaankaan helppoa. Nelikymppinen insinööri vailla validia työkokemusta ei helpolla töitä saa. Siksi nämä ”alanvaihtajat” vähän huvittavat.

Alalle jolla tällä hetkellä teen töitä silloin kun siihen on aikaa.

Olen aikuisena, 40v hoitajaksi työtä vaihtanut, viihdyn työssäni, olen jo 15v viihtynyt, enkä aio alaa vaihtaa.

En ymmärrä miksi ihmeessä toiset eivät saisi vaihtaa alaa, jos eivät pidä työstään, oli se mikä tahansa. 'Ei se ole niin helppoa insinööriksi ryhtyä" mitvit, sekö se on se joka ihmisen suurin saavutus?

Maailmassa on ollut ja tulee olemaan pilvi pimein töitä, muutakin kuin sh ja inssi.

Sä et nyt tajunnut tätä keskustelua ollenkaan., mutta toisaalta ei ihme.

Tässä kysyttiin, että mihin alalle sairaanhoitajat, jotka uhoavat vaihtavansa alaa, olisivat vaihtamassa. Kun totuus on se, että sairaanhoitajan koulutuksella ei ole hirveän laajat mahdollisuudet ammattin vaihtoon. Yleensä pitää opiskella kokonaan uusi ammatti ja se olkoon mikä sitten ikinä tuntuu hyvältä. Uuden ammatin oppimiseen menee kuitenkin ainakin se 3 vuotta ja työn saaminen ilman alan työkokemusta iäkkäämpänä on vaikeampaa. Totta kai jokaisella on se kummin kaima, joka pääsi heti töihin, mutta normielämässä se on paljon, paljon vaikeampaa.

onhan hoitoalalla varmasti fiksumpiakin työpaikkoja kuin ne kaikista raskaimmat ja v-mäisimmät. 

Itse luen sos-ter. alan amk-tutkinnon, jolla pääsee edes siisteihin toimistotöihin vähän paremmalla palkalla.

Ja siis työn ohessa yamk.

Vierailija kirjoitti:

onhan hoitoalalla varmasti fiksumpiakin työpaikkoja kuin ne kaikista raskaimmat ja v-mäisimmät. 

Mutta onko se alan vaihto?

Täällä välillä hoitsut kilvan kiljuu vaihtavansa alaa, mutta oikeasti koskaan ei mitään tapahdu. On liian riskaabeliä lähteä aikuisena kouluttautumaan uudestaan toiselle alalle, kun on on lapset ja lainat. Ne alat, missä on varma työpaikka on just hoitoala ja siihen liittyvät.

Samoin vasemmistohallituksen alun aikana moni uhosi muuttavansa maasta. Kuinka moni oikeasti muutti, kun reaaliteetit tuli vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuisena, 40v hoitajaksi työtä vaihtanut, viihdyn työssäni, olen jo 15v viihtynyt, enkä aio alaa vaihtaa.

En ymmärrä miksi ihmeessä toiset eivät saisi vaihtaa alaa, jos eivät pidä työstään, oli se mikä tahansa. 'Ei se ole niin helppoa insinööriksi ryhtyä" mitvit, sekö se on se joka ihmisen suurin saavutus?

Maailmassa on ollut ja tulee olemaan pilvi pimein töitä, muutakin kuin sh ja inssi.

Insinööriksi tai johonkin parempipalkkaiseen ammattiin valmistuminen on todella helppoa. Vaikeampaa on sitten saada niitä töitä josta sitä parempaa palkkaa saa, varsinkin silloin jos olet +40 v samalla olemattomalla työkokemuksella kuin se 25 v vastavalmistunut.

Te hoitajat kun ette edes lakkoon pääse, meinaatteko alkaa hakemaan olemattomia työpaikkoja?

Vierailija kirjoitti:

Sä et nyt tajunnut tätä keskustelua ollenkaan., mutta toisaalta ei ihme.

Tässä kysyttiin, että mihin alalle sairaanhoitajat, jotka uhoavat vaihtavansa alaa, olisivat vaihtamassa. Kun totuus on se, että sairaanhoitajan koulutuksella ei ole hirveän laajat mahdollisuudet ammattin vaihtoon. Yleensä pitää opiskella kokonaan uusi ammatti ja se olkoon mikä sitten ikinä tuntuu hyvältä. Uuden ammatin oppimiseen menee kuitenkin ainakin se 3 vuotta ja työn saaminen ilman alan työkokemusta iäkkäämpänä on vaikeampaa. Totta kai jokaisella on se kummin kaima, joka pääsi heti töihin, mutta normielämässä se on paljon, paljon vaikeampaa.

Ei kannata olettaa että uhojat vaihtaisi alaa kouluttautumatta uudelleen. Monet tekee sitä työnohessa koko ajan. Alan vaihtamisen jälkeen monet myös työllistää itse itsensä eikä oleta että heidät palkataan insinööriksi sairaanhoitajan koulutuksella kunten insinööri ilmeisesti kuvittelee.

Parempi palkkaus ei ole monelle se olennaisin asia vaan se että työ on mielekästä ja palkkaus on tärkeä osa sitä mielekkyyttä varsinkin esim. hoitotyössä jossa muuten on vähemmän niitä motivoivia asioita. Kiinnostavaa työtä voi hyvin tehdä samallakin palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onhan hoitoalalla varmasti fiksumpiakin työpaikkoja kuin ne kaikista raskaimmat ja v-mäisimmät. 

Mutta onko se alan vaihto?

Täällä välillä hoitsut kilvan kiljuu vaihtavansa alaa, mutta oikeasti koskaan ei mitään tapahdu. On liian riskaabeliä lähteä aikuisena kouluttautumaan uudestaan toiselle alalle, kun on on lapset ja lainat. Ne alat, missä on varma työpaikka on just hoitoala ja siihen liittyvät.

Samoin vasemmistohallituksen alun aikana moni uhosi muuttavansa maasta. Kuinka moni oikeasti muutti, kun reaaliteetit tuli vastaan?

Kuule on se, ja alan vaihto. Ei käy hetkessä, mutta käy. Suomessa on kohta työvoimapula, korona-aika on poikkeustila, eikä kestä ikuisesti. Moni työjaverini opiskelee jo nyt työn ohessa ja vielä useampi aloittaa opinnot.

Kyllä moni moni hoitaja tulee tämän jälkeen vaihtamaan alaa tai maata. Norja ja Ruotsi on aina kouluttanut meitä, ja houkuttaa

tulevaisuudessa vieläkin enemmän.

Kyllä se on nyt tämän kriisin aikana tullut selväksi, että ei kannata alalle jäädä enkä suosittele kenellekään Älä a. Jos ette tähän mennessä ole uskoneet, niin uskokaa nyt.

Jos hirveä hinku on hoitamaan, niin opiskelijaa lääkäriksi. Sitä ammattia kuitenkin arvostetaan ja se näkyy- mutta hoitajaksi...Älkää kukaan tehkö sitä virhettä

Työn ohessa olen opiskellut muuta alaa, ja olisin jo sen alan hommiin saanut paikan ja lähtenyt, mutta kun tuli tämä kriisi. Sen jälkeen sanon goodbye. Usea työkaverini on jo tehnyt niin.

Itse olen vaihtanut +40 ikäisenä.hoitajan työstä opiskelun kautta muulle alalle. Enkä ole katunut. Töitä on riittänyt ja työkokemusta ja elämänkokemusta arvostetaan. Suosittelen

Hoitoalalle ei kenenkään kannata alkaa opiskelemaan. Älkää ikinä tulko tälle alalle. Tämä ala on täysi umpikuja ilman mitään etenemismahdollisuuksia mihinkään. Työ on raskasta, likaista, huonosti palkattua ja sitäkine enemmän haukuttua. Tällä hetkellä työskennellään ilman suojaimia hengenvaarallisen ja yleisvaarallisen tartuntataudin parissa.

Ne tietämättömät nuoret, jotka tälle tielle lähtivät, ovat paenneet jo vuoden-kahden päästä valmistumisesta kokonaan muualle. Kun on nuori, voi kouluttautua kokonaan muualle.

Tervetuloa suomalaiset hoitajat tänne Norjaan töihin. Täällä maksetaan kunnolla ja meitä arvostetaan -toisin, kuin Suomessa. Ja kriisin jälkeen vielä kaksinverroin. Täältä löytyy töitä ja palkka on Suomeen verrattuna 1.5 keltainen.