Miten voi sanoa kohteliaasti naapurille tms. että jokin asia ei kuulu hänelle? Ilman että hän loukkaantuu.

Minä taas en ymmärrä, miksi siitä pitäisi ahdistua niin kovasti, jos joku kyselee asioitasi ja et halua vastata. Siihen voi ihan kohteliaasti sanoa, että mihin sitä tietoa tarvitset tai vaikka ohittaa koko kysymyksen. Kuten jotkut jo kirjoittivatkin, ei siitä kannata huolestua, mitä joku kyselijä ajattelee. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, niin se tekee kuitenkin jostain muusta syystä. Kyllä jokaisella on oikeus pitää omat asiat omana tietonaan ilman syyllistymistä. Vähän jämäkkyyttä peliin, ystävät rakkaat!

Oikeastiko jossain naapurit juttelee ja kyselee?

Voit sanoa vaikka, että "No, terveys/tietokone/kiinteistö ym alalla olen" (millä alalla sitten oletkaan).

Tuttavani sanoo aina, kun ei halua vastata: "Kesken kaiken, mitäs kello on?" Ai kauheeta nyt pitää lentää!"

En halua enää itse olla naapurien ilmainen lastenhoitaja tai muutoin kohdata liian uteliaita naapureita. Tervehdin ja hymyilen ystävällisesti. Autan, jos todella tarvitsee, esim. naapuruston vanhuksia. Mutta muutoin pidän tarkkaan oman reviirin, ja siihen on minusta oikeus.

En oleta, että naapuri tunkee reviirille, kun en itsekään tunkeudu hänen tontilleen. 

"En halua puhua siitä asiasta." Juoruthan siitä liikkeelle toki lähtee, mutta se on yksityisyyden hinta.

Et sinä kyylien loukkaantumista pysty välttämään, turha edes yrittää. Kyylät ovat kaikestaloukkaantujia. Kerran tunsin naisen joka oli saanut kyylistä tarpeekseen, joten se oli kehittänyt huippuunsa vit*tuilutekniikan. Aina kun siltä naiselta joku kysyi jotain niin se tiuskaisi vastauksena jonkin mahdollisimman ilkeän vit*tuilun. Se tekniikka toimi, ihmiset jättivät hänet rauhaan. Hän oli kyllä karmea noita-akka, en suosittele saman tekniikan käyttämistä.

Myös älyttömän hiljaiset ihmiset jätetään rauhaan. Siis ihmiset jotka eivät koskaan ikinä sano kenellekään yhtikäs mitään. Suosittelen tuota. Muutoin et rauhaa saa.

Naapuri, joka on itse varakas, rahaa ja omaisuutta on takana (itse kertonut) kyseli kerran meiltä, mistä uusi auto oli ilmestynyt meidän pihaan, meidän kahden perusduunarin , joilla kolme lasta. Vähän isompi rahapelivoitto mahdollisti sen hankinnan. Sanoin vaan kohteliaasti, että meidän tilin saldo on vain meidän ja pankin välinen asia, sen jälkeen ei ole ollut mitään asiaa meille. Hyvä, jos tuolla päästiin eroon..

Vierailija kirjoitti:

Et sinä kyylien loukkaantumista pysty välttämään, turha edes yrittää. Kyylät ovat kaikestaloukkaantujia. Kerran tunsin naisen joka oli saanut kyylistä tarpeekseen, joten se oli kehittänyt huippuunsa vit*tuilutekniikan. Aina kun siltä naiselta joku kysyi jotain niin se tiuskaisi vastauksena jonkin mahdollisimman ilkeän vit*tuilun. Se tekniikka toimi, ihmiset jättivät hänet rauhaan. Hän oli kyllä karmea noita-akka, en suosittele saman tekniikan käyttämistä.

Myös älyttömän hiljaiset ihmiset jätetään rauhaan. Siis ihmiset jotka eivät koskaan ikinä sano kenellekään yhtikäs mitään. Suosittelen tuota. Muutoin et rauhaa saa.

PS. Naapurikyylien takia en edes tervehdi naapureita. Olisihan se mukavaa jos voisin toimia hyvien tapojen mukaisesti ja tervehtiä ihmisiä, mutta ei, en voi toimia hyvien tapojen mukaisesti koska kyylät eivät toimi hyvien tapojen mukaisesti. Jos kyyliä tervehtii niin he heittävät välittömästi hyvät tavat romukoppaan ja alkavat kuulustella. Aivan kuin tervehdys olisi mukamas jokin lupa kuulustelulle.

Kun en heitä tervehdi, he eivät minua kuulustele. Tietysti he sitten loukkaantuvat siitä kun en heitä tervehdi, mutta se on ihan heidän oma vikansa. Heidän pahojen tapojensa vuoksi minä jouduin tervehtimisen lopettamaan.

Jännä juttu, mun mielestä tällaiset työpaikat sun muut on tosi neutraaleja keskustelunaiheita.

Minä vastaan: Oletko pannut merkille muuten että tuo lähialueen talonrakennus on valmistumassa ja katu avautuu taas ? jne. Hetken muija katsoo silmiin että vaihdoit puheenaihetta ja vastaan siihen katseeseen rävähtämättä. Hyvin usein tajutaan että kysyttiin liikoja eikä asiaa tarvi selitellä siinä :)

Kerrot vaan laajasta alan missä olet, koulu/hallinto/myynti/terveyspalvelut/osto/IT tms...

ja jatkat siitä sitten muihin, kysäiset vaikka häneltä mitä hän tekee. 

Normaalia keskustelua muilla mailla, ja tiedän (mutta en ymmärrä)että suomalaisille on vaikea puhua siitä mitä tekee työkseen...erikoinen ilmiö. 

Mutta tosiaan, ulkomailla ihmiset sanoo vaan sen alan/alueen 'sateenvarjotermin lailla, eivätkä mene yksityiskohtiin.

Suomalaisiin on joku geeneihin rakennettu koodi siitä mikä työ on hyväksytty ja millä tasolla se on, esim. jos sanot olevasi siivooja, koet alemmuutta, jos olet pääjohtaja, koet ylemmyyden tunnetta. Töillä on selvä hierarkia, ja siitä kysyminen otetaan 'kilpailu' kuka saa sen korkeimman pallin.

Johtaako juoteensa siitä, että "kel onni on, se onnen kätketköön", parempi osaiset ei saa "kehuskella", koska kaikkihan on"kehuskelua" sen huonompiosaisen mielestä (ja tässä kontekstissa se huonompiosaisuus on ihan oman pään sisällä, se miten itseäsi ja työtäsi arvostat)

Vierailija kirjoitti:

- Mitä teet työksesi?

- Mä olen kaupan alalla/terveydenhuoltoalalla/it-alalla/ihan tommosia toimistohommia teen. Mitenkäs muuten toi taloyhtiön rännien uusiminen, näyttää vähän falskaavan tuolta nurkalta?

Tämä on hyvä. Taloyhtiön asioiden lisäksi kannattaa kääntää puhe kyselijään itseensä. Yleensä nämä ihmiset palavat halusta puhua itsestään. Voi vaikka kehua vaatteita/pihaa/autoa jne. Kysellä mistä on hankkinut jne. Eipä aikaakaan kun kyselijän mielenkiinto on siirtynyt utelusta itsensä kehumiseen.  

Psykiatriina kirjoitti:

Minä taas en ymmärrä, miksi siitä pitäisi ahdistua niin kovasti, jos joku kyselee asioitasi ja et halua vastata. Siihen voi ihan kohteliaasti sanoa, että mihin sitä tietoa tarvitset tai vaikka ohittaa koko kysymyksen. Kuten jotkut jo kirjoittivatkin, ei siitä kannata huolestua, mitä joku kyselijä ajattelee. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, niin se tekee kuitenkin jostain muusta syystä. Kyllä jokaisella on oikeus pitää omat asiat omana tietonaan ilman syyllistymistä. Vähän jämäkkyyttä peliin, ystävät rakkaat!

Jokaisella on oikeus pitää omat asiat omana tietonaan? Pah! On vain kahdenlaisia ihmisiä jotka eivät kerro avoimesti muille kaikkia omia asioitaan:

1. Ihmiset joilla on eristäytyvä persoonallisuushäiriö. He ovat tosi sulkeutuneita, suorastaan salailevia. He ovat sairaita ja heitä kuuluu auttaa vaikka väkisin! Väkisin! Heidät on pakotettava puhumaan! Pakotettava!

2. Psykopaatit. He eivät vastaa kysymyksiin koska he suunnittelevat jotain tosi karmeita asioita. He ovat pahoja! Heidät kuuluu pistää vankilaan! Vankilaan ennen kuin he ehtivät tehdä mitään pahaa! Vankilaan!

Terveisin, eristäytyvä ihminen jota on usein kutsuttu psykopaatiksi

Vastaat kohteliaasti esim. että olet yksyisellä/julkishallinnon alalla tms. mutta et voi tarkemmin yksilöidä. Sitten alat vaan jutella ilmasta tai yhtiön talkoista tai muusta neutraalista.

Onneks mulla ei oo ikinä ollu tollasia naapureita..

Itse sanoin (kun en halunnut esim. baarissa jollekin utelijalle kertoa olevani lääkäri) olevani vain ympäripyöreästi terveydenhuoltoalalla. Yleensä riitti. Lentäjät kuulemma sanoo olevansa bussikuskeja (Airbus).

Tuota... miten arkaa ja yksityistä on kertoa ammatti? Naapurit eivät pidä mitään ihme Stasi-arkistoa talon asukkaista, he vain haluavat tutustua ja olla ystävällisiä.

Ok, toki ensin tervehditään ja esittäydytään ja toivotetaan uusi asukas tervetulleeksi. Mutta koska tutustuessa yleensä ON tapana vähän kertoa itsestään jotain ja kysyä toisesta jotain, niin jossain myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi kun nähdään toinen talkoissa tai ännännen kerran pysähdytään tervehtimään, niin saatetaan kysyä, mistäpäin toinen on taloon muuttanut, miten on viihtynyt, onko lapsia ja "saako kysyä, minkä alan ihmisiä olet?"

Ei siis se ole mitäån erityistä uteliaisuutta tai tenttaamista, ihan vaan normaalia naapurituttavuuden hierontaa.

Ihan hyvin voit sanoa, että "en mielelläni juttele tällaisista asioista naapurien kanssa". Se riittää, ihan varmasti ei kukaan ala inttää. Vähän ehkä ihmettelee itsekseen, että miten toi voi jollekin olla noin arka paikka, mutta maailmaan mahtuu introverttejä ja ekstroverttejä.

Ja joidenkin mielestä naapurit lähtökohtaisesti on belsebuubista.

Olen työkkärissä töissä. Ammattini yleensä menee jollain tasolla aina kuulijan tunteisiin ja en jaksa sitä jankkaamista ja jatkokysymyksiä. Nykyisin vastaan utelijoille vaan, että valtiolla. Jos tulee jatkokysymyksiä niin vastaan etten voi kommentoida. Nyt osa jengistä on tehnyt oletuksen että oon suurinpiirteiden Supossa duunissa. 😂😄 En oo korjannut. Mutta loppunut utelut.

Vastaa jotain tyyliin: "Valtion valtuuttama jäniksen jälkien laskentamerkonomi",

huomauta vielä: "niin ja ihan luonnossa tapahtuvasta toiminnasta on kyse, ei siis mikään toimistossa istuva

paperinpyörittäjä".