Voisitko seurustella elämäntapatyöttömän kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Voisin, jos hän olisi muuten niin varakas, että maksaisi omat kulunsa.

Ai elämäntapatyötön on varakas ja maksaa itse kulunsa?

Voiko ison lottovoiton saanut olla elämäntapatyötön vai muuten vaan työtön?

Normaali-ihminen ymmärtää, että kun puhutaan elämäntapatyöttömästä niin tarkoitetaan ihmistä, jolle nimenomaan se oma työttömyys on keskeinen elämäntapa. Lottovoittaja on lottovoittaja, sijoittaja on sijoittaja. Työtön tarkoittaa yleensä ihmistä, joka hakee töitä eikä lottovoittajaa, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakeutua töihin. Sen takia kommentit, "voisitko olla elämäntapatyöttömän kanssa, jolla on viisi miljoonaa euroa tilillä" ovat vain ja ainoastaan lapsellisia.

Pitäisikö tästä vastauksesta nyt päätellä, että se lottovoittaja, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakea töitä on jotenkin parempi ihmisenä kuin työtön, joka ei ole voittanut lotossa, mutta jolla ei ole myöskään tarvetta tai aikomusta mennä töihin? Eli ihmisen ja hänen käyttäytymisensä merkitys ja arvo muuttuu, kun käy hyvä säkä lotossa?

Jostain syystä en hämmästyisi, vaikka joku oikeasti ajattelisi näin.

Haetaan kai sitä ettei loisiminen elämäntapana ole ihailtavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Voisin, jos hän olisi muuten niin varakas, että maksaisi omat kulunsa.

Ai elämäntapatyötön on varakas ja maksaa itse kulunsa?

Voiko ison lottovoiton saanut olla elämäntapatyötön vai muuten vaan työtön?

Normaali-ihminen ymmärtää, että kun puhutaan elämäntapatyöttömästä niin tarkoitetaan ihmistä, jolle nimenomaan se oma työttömyys on keskeinen elämäntapa. Lottovoittaja on lottovoittaja, sijoittaja on sijoittaja. Työtön tarkoittaa yleensä ihmistä, joka hakee töitä eikä lottovoittajaa, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakeutua töihin. Sen takia kommentit, "voisitko olla elämäntapatyöttömän kanssa, jolla on viisi miljoonaa euroa tilillä" ovat vain ja ainoastaan lapsellisia.

Niin. Tuollainen henkilö on vapaaherra tai rouva, sijoittaja, ei työtön. Työtön elää sosiaalituilla, ei omilla rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Voisin, jos hän olisi muuten niin varakas, että maksaisi omat kulunsa.

Ai elämäntapatyötön on varakas ja maksaa itse kulunsa?

Voiko ison lottovoiton saanut olla elämäntapatyötön vai muuten vaan työtön?

Normaali-ihminen ymmärtää, että kun puhutaan elämäntapatyöttömästä niin tarkoitetaan ihmistä, jolle nimenomaan se oma työttömyys on keskeinen elämäntapa. Lottovoittaja on lottovoittaja, sijoittaja on sijoittaja. Työtön tarkoittaa yleensä ihmistä, joka hakee töitä eikä lottovoittajaa, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakeutua töihin. Sen takia kommentit, "voisitko olla elämäntapatyöttömän kanssa, jolla on viisi miljoonaa euroa tilillä" ovat vain ja ainoastaan lapsellisia.

Pitäisikö tästä vastauksesta nyt päätellä, että se lottovoittaja, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakea töitä on jotenkin parempi ihmisenä kuin työtön, joka ei ole voittanut lotossa, mutta jolla ei ole myöskään tarvetta tai aikomusta mennä töihin? Eli ihmisen ja hänen käyttäytymisensä merkitys ja arvo muuttuu, kun käy hyvä säkä lotossa?

Jostain syystä en hämmästyisi, vaikka joku oikeasti ajattelisi näin.

Ei. Mistä kohtaa niin päättelit?

Riippuu siitä, miksi olisi työtön. Esimerkiksi onko selkä paskana, muttei ole päässyt eläkkeelle tai onko vaikka epävirallisena omaishoitajana. Oleellista olisi, miten käyttäisi vapaa-aikaansa. Jos vaan löhöäisi sohvalla sipsien ja kaljan kanssa, en seurustelisi.

ahdasmielistä sakkia

Vierailija kirjoitti:

ahdasmielistä sakkia

Henkilö A: vastustaa porvareita, pakkotyötä ja vähän koko yhteiskuntaa. Viihtyy kotona. Voi tehdä kavereiden kanssa ilmaisia ja edullisia juttuja silloin tällöin. Enimmäkseen harrastukset ovat kuitenkin sellaisia, mitä voi tehdä kotona ja/tai ilmaisia (pelaaminen, netissä surffaaminen, lenkkeily).

Henkilö B: joko porvarillinen maailmankatsomus tai ainakin hänen arvomaailmassaan työnteko ja omillaan toimeen tuleminen on tärkeää. Kiinnostunut työstään, haluaa edetä urallaan. Työ määrittää myös omaa identiteettiä, kuluuhan siellä noin puolet hereilläoloajasta. Vapaa-ajalla harrastaa asioita, jotka ovat maksullisia ja tapaa ystäviään kahviloissa, elokuvissa ja baareissa. Illat kuluvat usein näissä menoissa. Lomilla tykkää matkustella.

Kerro minulle, millainen A:n ja B:n suhde olisi käytännössä. Mikä siinä olisi hyvää ja toimivaa? Miksi juuri heidän kannattaisi alkaa olla yhdessä sen sijaan, että A etsisi itselleen kaltaisensa kumppanin ja B samoin omanlaisensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Voisin, jos hän olisi muuten niin varakas, että maksaisi omat kulunsa.

Ai elämäntapatyötön on varakas ja maksaa itse kulunsa?

Voiko ison lottovoiton saanut olla elämäntapatyötön vai muuten vaan työtön?

Normaali-ihminen ymmärtää, että kun puhutaan elämäntapatyöttömästä niin tarkoitetaan ihmistä, jolle nimenomaan se oma työttömyys on keskeinen elämäntapa. Lottovoittaja on lottovoittaja, sijoittaja on sijoittaja. Työtön tarkoittaa yleensä ihmistä, joka hakee töitä eikä lottovoittajaa, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakeutua töihin. Sen takia kommentit, "voisitko olla elämäntapatyöttömän kanssa, jolla on viisi miljoonaa euroa tilillä" ovat vain ja ainoastaan lapsellisia.

Pitäisikö tästä vastauksesta nyt päätellä, että se lottovoittaja, jolla ei ole tarvetta eikä aikomustakaan hakea töitä on jotenkin parempi ihmisenä kuin työtön, joka ei ole voittanut lotossa, mutta jolla ei ole myöskään tarvetta tai aikomusta mennä töihin? Eli ihmisen ja hänen käyttäytymisensä merkitys ja arvo muuttuu, kun käy hyvä säkä lotossa?

Jostain syystä en hämmästyisi, vaikka joku oikeasti ajattelisi näin.

Haetaan kai sitä ettei loisiminen elämäntapana ole ihailtavaa.

Ei sitä aina tiedä mitä haetaan. Onhan joidenkin mielestä jotenkin väärin elää esim. pelkillä pääomatuloilla jos omistaa vaikka asuntoja, vaikka voisi samaan aikaan käydä töissä jolloin elintaso nousisi, mutta ei jaksa koska pärjää vähemmälläkin.

Onko se sitten elämäntapatyöttömyytä vai mitä jos lopettaa työt heti, kun se on taloudellisesti mahdollista ilman tukien varassa elämistä.

En voisi, jos siihen liittyy vähänkään elämänhallintaongelmia, päihteiden käyttöä ja katkera asenne yhteiskuntaa kohtaan ja systeemin syyttäminen ongelmistaan. Olen itse pienipalkkainen ja välillä todella väsynyt ja stressaantunut töistäni. Kyllä ottaisi päähän tulla ihan uupuneena töistä, jos toinen vaan makaa sohvalla ja itselläni alkaisi toinen työmaa ruoanlaiton ja siivoamisen kanssa. Luulen kyllä, että minulla ei olisi muutenkaan mitään yhteistä tai samanlaisia arvoja tällaisen kanssa, eikä kukaan kiinnostuisi varmasti minustakaan.

Ehkä sitten voisi olla eri tilanne, jos henkilö olisi ihan järkevä ja aktiivinen muuten, elämänhallinta olisi kunnossa ja hän kävisi vaikka vapaaehtoistöissä. Minua ei haittaa myöskään työttömyyspätkät eikä se, jos joku toimii (epävirallisena) omaishoitajana tai on muu vastaava syy. Mutta en laske heitä elämäntapatyöttömiksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksette voisi?

Suhde ei ikinä kehittyisi tapailua kummemmaksi. En haluaisi elämäntapatyötöntä siinäkään tapauksessa, että tämä eläisi täysin omavaraisesti jossain kaukana korvessa. Sellainen elämä ei kiinnosta minua enkä tykkää etäsuhteista.

Loisiminen on tyypillistä psykopatian eri muodoista "kärsiville" ihmistyypeille, joten en usko että tietentahtoen ottaisin riskiä saada elämääni vakavasti luonnevikaisen persoonan.