***ELOisat heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna***

onkohan mullakin sitten sitä,koska kun meen nukkuu ni alkaa sellanen nipistely & kutina sitte on pakko hieroo jalkoi koko aika?! aika ärsyttävää..

suppareista vielä et mulla ne ei tule rasituksesta vaan jos oon ihan normisti vaikka makoilis soffalla ni alkaa suppailee.. nyt kyllä jäi rautakin ottamatta,on ihan nuutunu olo,et hyvät yöt kaikille...Zzzzz

k.h.p taas jälleen...:D

SUPISTELUJA on täälläkin ilmennyt aina sillon tällön, mutta onneks on ollu kivuttomia! Ja ei oo tehny mitään tuola alakerrassa, kun torstaina oli lääkäri ja kaikki oli sielä niinkun pitääkin! =)



HERKUTTELUSTA oli kanssa jotain puhetta... Mä ainakin kyllä pupellan aika usein joko suklaata tai jätskiä! =) Ja aina sillon tällön jotain pullaakin tulee mutusteltua! Mutta ilmeisesti sitten ei liikaa, kun painon nousussa ei oo missään vaiheessa ollu mitään kamalia lukemia! ;) Tai no omaan korvaanhan ne nyt kuulostaa kauheelta, mutta neuvolantäti on sanonut, että painoo on tullut sopivasti lisää! =D



Tänään mut yllätettiin oikein kunnolla! Avopuoliso ja paras kaveri olivat järjestäny mulle vauvakutsut! =D Mulla ei ollu haisuakaan koko asiasta ja sitten yhtäkkiä kesken pyykkien viikkailun olikin oven takana mulle muutamat läheisimmät ihmiset(äiti, mummo, ja neljä tärkeintä ystävää)!!! =D Avopuolison äiti ja sisko ei ikävä kyllä päässeet, mutta tulevat sitten myöhemmin käymään kahvilla! =) Oli kyllä aivan ihana ylläri! =)



Nyt taas tilaa teille muillekin...! =)



-Mömmeli06 rv35+1-

Nyt hoksasin, että mikä se on..Mulle on ilmaantunut peräpukama!!!!!!!!Ikinä ei ole moista ollut..Osaakos joku sanoa miten näitä hoidetaan..???Olen kuullut, että niitä saattaa tulla raskaudenaikana...Onko jollakulla muulla ollut??

Täällä on aamu alkanut taas reippaasti klo 5.00 kun pikkuneidiltä tuli vahingossa pissa sänkyyn enkä vaatteiden ja lakanoiden vaihtamisen jälkeen enää tietenkään saanut unen päästä kiinni. Mutta ei se mitään, ehdinpähän tässä aamutuimaan ommella kodinhoitohuoneeseen uudet verhot:) Tätä se sitten on kun neuvolasta käskettiin levätä ja jättää kaikki rehkimiset pois toistaiseksi...



Heti alkuun omaa napaa: turvotus on mulla iskenyt sormiin ja jalkateriin ihan kunnolla. Aamulla on sellaisetkin nakit, että hyvä jos nyrkkiin saa kädet ja käveleminen sattuu varsinkin kantapäihin. Eilen meille tuli ystäviä grillailemaan niin päätin pidättäytyä lähinnä salaatissa ja vähäsuolaisessa lihassa eikä nyt turvotus ole ihan niin paha. Tässä alkaa vain itsekin pian kuvitella jotain raskausmyrkytyksen oireita, kun tuota verenpainettakin jo seurataan tahdilla joka toinen päivä ja nyt vielä nämä turvotukset päälle.



Aurora M, hyvä että päätit jutella neuvolantädin kanssa ja sait ajan pelkopolille. Toivottavasti keskusteleminen auttaa!!



Peeveli kertoi, että he ovat päättäneet nimen valmiiksi tytölle. Mietin juuri että minkähänlainen vääntö tämän ipanan nimestä tulee, sillä minulla tai miehelläni ei kummallakaan ole tällä hetkellä mitään suurta nimisuosikkia. Esikoiselle meillä oli vain yksi tytön nimi, joka oli pakko saada jos tyttö syntyisi, ja pojallekin pari todennäköistä vaihtoehtoa. Nyt mielessä on oikeastaan vain pari nimeä, mutta niistäkään emme ole ihan samaa mieltä. Onneksi meidän nimimaku on kuitenkin suht samanlainen eli tykkäämme vähän erikoisemmista nimistä, joita kuitenkaan ei ole keksimällä keksitty ja jotka ovat reippaita suomalaiseen suuhun sopivia nimiä.



Pikku ruu, tuo menkkamainen kipu on juuri sitä, josta minä olen kärsinyt jo rv 28 lähtien ja jonka vuoksi jouduin alunperin sairaslomalle. Minulle kipu iski vain niin järkyttävinä polttoina, että olin ihan varma, että vauva syntyy siihen paikkaan. Nyt tilanne on onneksi vähän rauhoittunut ja noita kipuja on tullut enää harvakseltaan ja silloinkin vain noin 20 minuuttia kerrallaan. Muistan vain niin elävästi esikoisen synnytyksen ja sen, että ne synnytyssupistukset olivat minulla juuri tuollaisia (vaikkakin kipu oli vielä moninkertaisempi) ja sama kipu/paine tuntui myös alaselässä. Apua, ei parane taas alkaa miettimään tuota loppukoitosta...



Mömmeli, ihana yllätys nuo vauvakutsut! Kiva kun ystävät muistavat tuolla lailla!:)



Näyttää olevan ihana päivä tulossa, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Perjantaina ja lauantaina oli ystäviä kyläilemässä koko illan, joten tänään omistaudutaan täysin esikoiselle ja hänen kanssaan touhaamiselleen ennen illan synttärijuhlia mummolassa. Mukavaa sunnuntaita kaikille!



Pantoufle 35+6 (ja laskettu aika tässä kuussa 29 päivän päästä, kääk!!)

Mies ja anoppi lähtivät lasten kanssa meren rannalle tekemään hiekkalinnaa ja minä sain vapaan hetken. Ei huvita lainkaan seisoa paahteessa hiekkarannalla. Tässä tilassa järvi ja laituri ovat enenmmän minun makuuni.



Kiitos Myry että kerroit teidän kokemuksesta ja neljännen syntymästä. Lohdutti kovasti, se mistä lääkäri puheli saattaisi olla mahdollinen. Täytyy vaan seurata asentoa ja kokoa tarkasti. Käynnistystäkin olen itsekseni miettinyt. Siis jos käynnistäisi niin ei masukki ehtisi kasvaa niin isoksi ja voisi tulla helpommin pylly edellä, mutta toisaalta olen kuullut että käynnistäminen on aika kivualista ja parempi olisi jos syntyisi itse. No pyörittelen näitä vaihtoehtoja vielä viikon verran päässäni ja menen sitten maanantaina sinne neuvolaan.



Kretukka, joka vielä toivoo masukin 35+3 kääntyvän

En ole käynyt pariin viikkoon täällä eli jos joku jaksaa laittaa referaatin päätapahtumista, olisin kiitollinen. Pysyis vähän kartalla.



Ja nyt seuraa ihan pelkästään omaa napaa eli anteeksi jo etukäteen, kun en kommentoi muiden elokuisten kuulumisia.



Ensinnäkin, olen nyt sitten täällä pohjoisen mumolassa, ollut jo kaksi viikkoa. Minusta tuli pienen Lilja -vauvan sylikummi. Ja siinä olikin sitten kaikki positiivinen.



Viime to-pe välisenä yönä heräsin yöllä kolmelta siihen, kun keittiöstä kuului voivottelua ja ähinää. Menin katsomaan ja isä siellä valitti, että rintaa korventaa. Näin kyllä heti, että nyt isä on tosiaan kipeä; hiki vain kaatu päästä. Ja ihme kyllä isä ei laittanut yhtään hanttiin, kun sanoin soittavani hätänumeroon.



Ambulanssi laitettiin matkaan ja isä oli ihan hyvässä kunnossa, jutteli ja oli itse pukenut tällä aikaa vaatteet. Isä istui keinutuolissa ja pyyhin kylmällä hikeä pois; jossain välissä kävin vaihtamassa itsellekin vaatteet. Mies meni pihalle ambulanssia vastaan. Äitiä ja siskoani en vielä herättänyt, koska tiesin, että siitä olisi seurannut vain kaaos.



Noin vartin päästä isä sanoi, että nyt huimaa ja saman tien silmät pyörähtivät ja isä alkoi korista. Hengitys kulki puuskuttaen kunnes loppui. Aloitin painelun, isoa miestä en pystynyt lattialle tuolista siirtämään. Ambulanssimiehet saapuivat onneksi parin minuutin kuluttua ( realistisesti arvioiden, aika tuntui hemmetin pitkältä). Ambulanssi oli pihallamme melkein 45 minuuttia, kun isää elvytettiin. Tässä välissä herätteli varovasti äidin ja siskon.



Isä saatiin elävien kirjoihin ja lähdimme ajamaan perässä Rovaniemelle. Ihmettelen vieläkin, miten pystyin niin rauhallisesti ajamaan, kun ei voitu olla varmoja, onko isä hengissä vielä.



Sairaalan pihalla sanottiin, että isä oli saatu tosiaan elvytettyä ja on viety teholle intuboitavaksi jne. Odottelimme omaistenhuoneessaa ikuisuuksilta tuntuvan ajan: Hengissä oli hengityskoneessa ja näytti siltä, että pahin oli ohi. Ja olikin sitten. Jo muutaman tunnin päästä isä pääsikin pois hengityskoneesta, aivoista ei vain oltu ihan varmoja vaikka lääkäri oli optimistinen. Mitä pidemmälle päivä kului, sitä parempi oli vointi. Isä puhui meille vaikkakin lähimuisti ei pelannutyhtään. Normaalia kyllä.



Eilen isä oli melkein oma itsensä puheiden ja muiden puolesta muttaluonnollisesti ihmeissään ja selkeästi peloissaan. Pyysi mm, että en mene vielä Helsinkiin takaisin vaan jättäisin neuvolan väliin. Tietenkin näin teen. Tänään isä on siirretty Ouluun, jossa tehtiin varjoainekuvaus. Soitin juuri sairaalaan, ja ahtauma oli hankalasti kahdessa kohtaa vierekkäin, ja mitään ei uskallettu vielä tehdä. Huomenna kardiologit konsultoivat yritetäänkö pallolaajennusta vai pitääkö tehdä ohitusleikkaus. Pelottaa. Oma kummisetäni kuoli tällaisessa rutiinitoimenpiteessä. Ei pitäisi ajatella kuitenkaan tällaista.



Oma vointi: Perjantain olin vahva ja ihmeen energinen iltaan asti. sitten iski totaaliväsymys, henkinen ja fyysinen. Kenties vasta silloin tajusin, miten tiukka paikka oli. Mitä jos en olisi herännyt, ei olisi isää... Ahdisti: tunsin jopa syyllisyyttä raskaudesta mielessä ajatus, että yksi lähtee ja toinen tulee tilalle. Ja että jos en olisi raskaana, jaksaisin paremmin hoitaa asiat laskun maksusta perunamaan multaukseen. Ahdistaa, että tiedän, että äiti ja pikkususko eivät kykenisi toimimaan -kävi miten kävi. Minuun luotetaan tässä, niin isäkin antoi ymmärtää, kun silitteli kättäni ja pyysi jäämään. ( Peloissaan raukka) Aluksi tunsin, että mieskään ei tukenut tarpeeksi, kun ilmoitti, että hän lähtee tytön kanssa sovitusti takaisin etelään ja mie tulen perässä kun voin. Mahtavaa tukea: merelle pääsy tärkeämpää kuin muu. No, ilmeisesti järki tuli hänellekin käteen, kun nyt sitten aikoi LUONNOLLISESTI olla tukena täällä. Itkin melkein hysteerisenä eilen ja sanoin, että itse en olisi edes miettinut vastaavaa vaan olisin päinvastaisessa tilanteessa ollut miehen tukena. Vieläkin kuitenkin takoo ajatus, että olen pilannut toisen loman...



40- vee hääpäivästä meinasi siis tulla hautajaiset. Toivon, että isä saadaan terveeksi ja päästäisiin äkkiä selville vesille. En oikein tiedä, miten hoidan omat neuvolajuttuni. saankohan Rovaniemelle jonnekin ajan, jos selostan tilanteen? Ajatus ei aina oikein kulje, kun on omasta voinnista kyse.



Pitkä vuodatus. Puranpa tännekin vaan oloani.



Vointeja teille kaikille. Pitäkää toisistanne huolta.

Tänään oli kiva päivä, kun käytiin uimarannalla. En kyllä uskaltautunut uimaan, mutta hauskaa oli kuitenkin. Syötiin paljon mansikoita ja herneitä ja oli nyt iltapäivällä vielä vieraitakin käymässä. Ja yksi tuore äiti kehoitti nyt nauttimaan olosta ennenkuin vauva sitten vie kaiken ajan :)



ode71:

Sulla on nyt tosi rankkaa...Jaksamista.Kyllä mun mielestä muutkin on onnistuneet saamaan neuvolassa käynnin hoidettua jossain muualla päin Suomea. Kannattaa soitella huomenna neuvolaan.



Pia