Amk valintakoe 2020

Ll kirjoitti:

Voi olla että lukuun on lisätty avoimen kautta tulevat opiskelijat, siirtohaun kautta tulevat ja opinto-vapaalta tulevat!

Ei ole, ne (avoimen väylä ja siirtohaku) on siellä erikseen. Kyse on hallituksen myöntämistä lisäpaikoista. Tai tasasijasäännön soveltamisesta. Joka tapauksessa, se "valitut" on olennainen tieto, ei se paljonko paikkoja oli alunperin.

Onko oikeasti näin, että se vipusessa se valitut on se, mitä yhteishaussa otetaan, eikä siirto, avoin yms kuulu siihen?

Se ois mahtavaa! Ois isompi mahdollisuus päästä varasijoilta :) 697

Vierailija kirjoitti:

Kaikille tiedoksi, jos olette saaneet paikan alemmalta toiveeltanne niin, jos hyväksytte sen nyt niin saatte paikan, vaikka olisitte varasijoilla ylempiin hakupaikkoihin.

En mä ainakaan pysty sitä vielä hyväksymään kun lukee et odottaa ylemmän toiveen tuloksia. Olen ylempään varasijalla..

Paikkojahan lisättiin kun saatiin lisärahoitusta koronan takia. Oli sillon artikkeli kaikista lisätyistä paikoista, en nyt löydä.

Onko teistä moni varasijoilla ja kuinka monennella? Mahtaako ne liikkua ennen 15 pv? Ja osaako joku sanoa onko realistista päästä sijalta 7 sote-alalle Samkiin?

Vierailija kirjoitti:

Onko teistä moni varasijoilla ja kuinka monennella? Mahtaako ne liikkua ennen 15 pv? Ja osaako joku sanoa onko realistista päästä sijalta 7 sote-alalle Samkiin?

Mille linjalle haet?

Vierailija kirjoitti:

Mitä vipusessa tarkoittaa tuo ”valitut” kohta? Jos siinä lukee vaikka 39, mutta aloituspaikkoja on vain 35. Ottavatko koulutukseen sittenkin enemmän opiskelijoita kuin on alunperin ollut paikkoja?

Meidän amkissa ainakin otetaan aika reilustikin ylitäyttöä, koska ensimmäisen opintovuoden aikana jengiä karsiutuu kuitenkin pois.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää tää vinkuminen ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni ihan oikein. Tunnen yli 40-vuotiaita ikuisia opiskelijoita, jotka ei oo päivääkään tehnyt töitä. Kun ei tää yhteiskunta sillä pyöri, että kaikki opiskelee tutkintoa tutkinnon perään.

Ymmärrän tietenkin alanvaihdon esim. terveydellisistä syistä.

Mutta täälläkin ketjussa on paljon sellaisia, jotka haki monelle eri alalle, kun ei oikeen tiedä mikä sitten kiinnostaisi. Miksi pitää hakea kouluun, jos ei tiedä, kiinnostaako ala? Voi mennä pariks vuodeks töihin miettimään, mikä kiinnostaa. Sitten kun sen keksii, voi hakea ensikertalaisena.

Toiset taas lopettaa kesken, koska "ala ei tunnu omalta". Mistäs tiiät, jos et oo päivääkään alan töitä tehnyt? Työmaailma vs alan opiskelu, ihan eri asia. Ja myöskin, työnantaja arvostaa loppuunkäytyä väärän alan tutkintoa enemmän, kuin mitään keskenjätettyä.

Ikuinen opiskelija on vähän eri kuin alan vaihtaja. Tässä pitäisi olla jokin kultainen keskitie. Itse hain joitakin vuosia sitten eräälle alalle siksi, että huhuttiin sen sisältävän paljon töitä valmistumisen jälkeen. Ja hyvän palkan. Kokeilumielessä ajattelin kokeilla opiskelua, mutta kun kieli poskella hain ja pääsykokeissa kävin, en huomioinut uutta ensikertalaissääntöä. Opiskelua kokeilin pari kuukautta, mutta alakohtaiset aineet eivät napanneet sitten yhtään. Yleiset kylläkin. Päätin jättää koulun kesken ja jatkaa työelämässä. Koronan vuoksi olen kuitenkin suhteellisen epävarmalla pohjalla niin päätyöni, yritykseni kuin kahden muun sivutyön kanssa, joista kolme pohjautuu matkailuun, joten on pakko turvata vanhuus ja palata joko alan koulutukseen (joka ei vieläkään kiinnosta) tai hakea kahdelle täysin erilaiselle alalle opiskelemaan, jotka molemmat kiinnostavat tai jatkaa edelleen epävarmalla pohjalla työelämässä. Jonkinlainen ”paikan vastaanottamisen vanhemissääntö” olisi hyvä olla etenkään jos ei tutkintoa ole saanut tai yhtään opintopistettä. Annettaisiin kerta vielä -mahdollisuus ensikertalaisena, jonka jälkeen sitä ei voisi enää hyödyntää. Asia erikseen sitten ne, jotka opiskelevat opiskelemasta päästyään. Itse en tunne yhtään ikuista opiskelijaa.

Miksi vipusessa näkyy pelkkää tyhjää paikan vastaanottajien kohdalla? Eikö kukaan ole tällä hetkellä varannut paikkaa kyseiseen ammattiin?

Jep. Tuo väite, että 40-vuotias vaan opiskelee ja opiskelee eikä ole tehnyt päivääkään työtä, on aikamoinen liioittelu ja totta olessaankin ei varmasti muodosta suurta massaa.

Monethan opiskelee työn ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää tää vinkuminen ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni ihan oikein. Tunnen yli 40-vuotiaita ikuisia opiskelijoita, jotka ei oo päivääkään tehnyt töitä. Kun ei tää yhteiskunta sillä pyöri, että kaikki opiskelee tutkintoa tutkinnon perään.

Ymmärrän tietenkin alanvaihdon esim. terveydellisistä syistä.

Mutta täälläkin ketjussa on paljon sellaisia, jotka haki monelle eri alalle, kun ei oikeen tiedä mikä sitten kiinnostaisi. Miksi pitää hakea kouluun, jos ei tiedä, kiinnostaako ala? Voi mennä pariks vuodeks töihin miettimään, mikä kiinnostaa. Sitten kun sen keksii, voi hakea ensikertalaisena.

Toiset taas lopettaa kesken, koska "ala ei tunnu omalta". Mistäs tiiät, jos et oo päivääkään alan töitä tehnyt? Työmaailma vs alan opiskelu, ihan eri asia. Ja myöskin, työnantaja arvostaa loppuunkäytyä väärän alan tutkintoa enemmän, kuin mitään keskenjätettyä.

Höh, kirjoitin tähän pitkän vastauksen mutta sepäs katosi jonnekin. Yritetään uudestaan:

En pidä millään lailla mahdollisena, että täällä keskuudessamme pyörisi ihmisiä, jotka suorittavat tavoitteellisesti ja ahkerasti useita tutkintoja, mutta eivät olisi aikeissa mennä töihin. Miten sellaisen elämän edes rahoittaisi? Ja jos joku opiskelee töiden ohella, niin sitä ei taatusti pysty kukaan tekemään kovin pitkään palamatta loppuun. Jos tässä maassa on pari sellaista tyyppiä, niin sen muutaman takia ei todellakaan pidä lähteä isompaa ihmisjoukkoa rankaisemaan.

Sitten tuo että miksi hakea kouluun, jos ala ei kiinnosta tarpeeksi: ei kaikille koskaan syty päässä lamppu, että tässäpä on intohimoni! Minulla ainakin oli noin. Odotin inspiraatiota, sitä ei tullut. Suoritin sitten melko yleispätevänä pidetyn tutkinnon, ja kappas vaan: kävi ilmi, että yleispätevyys ei kiinnosta työnantajia. Työelämän pettymyksien tuloksena olen aloittamassa uuden alan opinnot. Olen ylpeä opiskelupaikasta, jonka ansaitsin hyvällä pääsykoemenestyksellä vaikken ole ensikertalainen. Tavoitteeni elämässä ovat kuitenkin korkealla: en esim. halua hankkia lapsia, vaan työnteko on minulle erittäin tärkeä elämän sisällön tuoja. Haluan tehdä työtä koulutusta vastaavalla palkalla, haluan saada osakseni arvostusta, ja haluan tuntea että työlläni on merkitystä. Tämän uskon saavuttavani vaihtamalla toimistotyön alaan, jolla autetaan ihmisiä. Ja pidän mahdollisena, että tuplatutkinnon ansiosta tulen olemaan erityisen arvokas työntekijä tulevaisuudessa. Silloin minulla olisi entistä paremmat mahdollisuudet parantaa asemaani ja näin ollen hyödyttää yhteiskuntaa enemmän, kuin nykyään pystyn. Ehkä näin voin päästä "korvaamaan" koulutukset, jotka minulle on mahdollistettu.

Jokaisella meistä on oma tiemme kohti työelämää ja sitä sisäistä tunnetta, että osaaminen sillä tasolla että niitä omia kykyjä pystyy hyödyntämään. Siitä ihan oikeasti hyötyy koko yhteiskunta. Armollisuutta olisi hyvä olla näissä opiskeluasioissakin: on miljoona mahdollista selitystä sille, että joku lähtee koulunpenkille uudestaan. Harvalle se on niin hauskaa ja mukavaa ja leppoisaa, että sitä ihan huvin vuoksi tekee. Itseäni ainakin suorastaan pelottaa 10 vuotta nuorempien joukkoon lähteminen, varsinkin tällaisena erakkoluonteena, mutta olen päättänyt pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää tää vinkuminen ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni ihan oikein. Tunnen yli 40-vuotiaita ikuisia opiskelijoita, jotka ei oo päivääkään tehnyt töitä. Kun ei tää yhteiskunta sillä pyöri, että kaikki opiskelee tutkintoa tutkinnon perään.

Ymmärrän tietenkin alanvaihdon esim. terveydellisistä syistä.

Mutta täälläkin ketjussa on paljon sellaisia, jotka haki monelle eri alalle, kun ei oikeen tiedä mikä sitten kiinnostaisi. Miksi pitää hakea kouluun, jos ei tiedä, kiinnostaako ala? Voi mennä pariks vuodeks töihin miettimään, mikä kiinnostaa. Sitten kun sen keksii, voi hakea ensikertalaisena.

Toiset taas lopettaa kesken, koska "ala ei tunnu omalta". Mistäs tiiät, jos et oo päivääkään alan töitä tehnyt? Työmaailma vs alan opiskelu, ihan eri asia. Ja myöskin, työnantaja arvostaa loppuunkäytyä väärän alan tutkintoa enemmän, kuin mitään keskenjätettyä.

Höh, kirjoitin tähän pitkän vastauksen mutta sepäs katosi jonnekin. Yritetään uudestaan:

En pidä millään lailla mahdollisena, että täällä keskuudessamme pyörisi ihmisiä, jotka suorittavat tavoitteellisesti ja ahkerasti useita tutkintoja, mutta eivät olisi aikeissa mennä töihin. Miten sellaisen elämän edes rahoittaisi? Ja jos joku opiskelee töiden ohella, niin sitä ei taatusti pysty kukaan tekemään kovin pitkään palamatta loppuun. Jos tässä maassa on pari sellaista tyyppiä, niin sen muutaman takia ei todellakaan pidä lähteä isompaa ihmisjoukkoa rankaisemaan.

Sitten tuo että miksi hakea kouluun, jos ala ei kiinnosta tarpeeksi: ei kaikille koskaan syty päässä lamppu, että tässäpä on intohimoni! Minulla ainakin oli noin. Odotin inspiraatiota, sitä ei tullut. Suoritin sitten melko yleispätevänä pidetyn tutkinnon, ja kappas vaan: kävi ilmi, että yleispätevyys ei kiinnosta työnantajia. Työelämän pettymyksien tuloksena olen aloittamassa uuden alan opinnot. Olen ylpeä opiskelupaikasta, jonka ansaitsin hyvällä pääsykoemenestyksellä vaikken ole ensikertalainen. Tavoitteeni elämässä ovat kuitenkin korkealla: en esim. halua hankkia lapsia, vaan työnteko on minulle erittäin tärkeä elämän sisällön tuoja. Haluan tehdä työtä koulutusta vastaavalla palkalla, haluan saada osakseni arvostusta, ja haluan tuntea että työlläni on merkitystä. Tämän uskon saavuttavani vaihtamalla toimistotyön alaan, jolla autetaan ihmisiä. Ja pidän mahdollisena, että tuplatutkinnon ansiosta tulen olemaan erityisen arvokas työntekijä tulevaisuudessa. Silloin minulla olisi entistä paremmat mahdollisuudet parantaa asemaani ja näin ollen hyödyttää yhteiskuntaa enemmän, kuin nykyään pystyn. Ehkä näin voin päästä "korvaamaan" koulutukset, jotka minulle on mahdollistettu.

Jokaisella meistä on oma tiemme kohti työelämää ja sitä sisäistä tunnetta, että osaaminen sillä tasolla että niitä omia kykyjä pystyy hyödyntämään. Siitä ihan oikeasti hyötyy koko yhteiskunta. Armollisuutta olisi hyvä olla näissä opiskeluasioissakin: on miljoona mahdollista selitystä sille, että joku lähtee koulunpenkille uudestaan. Harvalle se on niin hauskaa ja mukavaa ja leppoisaa, että sitä ihan huvin vuoksi tekee. Itseäni ainakin suorastaan pelottaa 10 vuotta nuorempien joukkoon lähteminen, varsinkin tällaisena erakkoluonteena, mutta olen päättänyt pärjätä.

Pakko vielä korjata sen verran, että herranjumala ne opiskelutoverit ovat varmasti reilusti ylikin 10 vuotta nuorempia kuin minä :D Pidin itseäni hetken aikaa nuorempana kuin olenkaan... Opiskelumaailma oli minulle jo silloin ekalla kerralla aika kamala paikka, kun en oikein löytänyt muita kuin pintapuolisia kavereita, mutta nyt vasta pelottaakin. En usko, että kykenen esim. osallistumaan mihinkään vapaa-ajan huvituksiin, eihän minulla ole mitään yhteistä niiden nuorten kanssa.

Eli tässä yksi ihan todellinen käytännön haaste siinä, että aloittaa uudet opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seamkista tuli eilen tuloksia ja sain sähköpostinkin. Pääsin sosionomiksi ei-ensikertalaisena ja alin hyväksytty oli 47.8.

Paljon sait pisteitä? Itse myös ei-ensikertalainen ja jäi mietityttämään oisko päässy seamk. Hain vaan jkl ja sinne ei pojot riittäny.

Sain 60.15.

Faktahan on se että kaikki eivät välttämättä koskaan löydä sitä omaa alaa, tai sitten sille omalle unelma-alalle on niin vaikea päästä, että on pakko miettiä realistisesti myös sen kautta missä on töitä tarjolla ja millä itsensä elättää. Silloin helposti tulee hakeneeksi vähän erilaisiin paikkoihin, kunhan ala kuitenkin jonkinverran kiinnostaa. Sitä en kuitenkaan suosittele että pelkän palkan perässä hakee minnekään. Jotain kiinnostusta alaa kohtaan täytyy olla tai muuten sitä on pian taas alaa vaihtamassa.

Onko täällä ketään, joka olisi päässyt savoniaan sosionomin opintoihin tai olisi varasijalla sinne? Itse olen todistusvalinnan kolmannella varasijalla ja mietin vaan, että onkohan mahdollisuuksia päästä sisään? Ja päivätoteutukseen Iisalmeen siis haen.

Näkeekö jostain, mitkä koulut panttaavat tuloksia? Eikö se niin mennyt, että heti kun kaikki tulokset on julkaistu niin voi alkaa hyväksymään alemmat hakutoiveet? Kuumottaisi seurata, mitkä alat vielä odottelevat tuloksia..

minun mielestä ammattikorkeeseen PÄIVÄOPINTOIHIN ei pitäisi ottaa ketään kellä on jo amk-tutkinto tai on aiemmin opiskellut ja jättäny kesken.

menkööt monimuotoon tai avoimien kautta ja antavat nuoremmille mahdollisuuden! sinne on ensikertalaistenkin jo tarpeeksi vaikea päästä, ei tartte teitä muita vaikeuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

minun mielestä ammattikorkeeseen PÄIVÄOPINTOIHIN ei pitäisi ottaa ketään kellä on jo amk-tutkinto tai on aiemmin opiskellut ja jättäny kesken.

menkööt monimuotoon tai avoimien kautta ja antavat nuoremmille mahdollisuuden! sinne on ensikertalaistenkin jo tarpeeksi vaikea päästä, ei tartte teitä muita vaikeuttamaan.

Muuten hyvä ajatus, mutta ne monimuoto-opinnot ja vastaavat pitäisi sitten jättää suuremmalta osin niille ei-ensikertalaisille, joita (tai no, työssäkäyviä eli usein ei-ensikertalaisia) varten sellaiset opinnot on käsittääkseni luotukin. Niitä paikkoja on aika vähän, jos niistä kisaavat kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minun mielestä ammattikorkeeseen PÄIVÄOPINTOIHIN ei pitäisi ottaa ketään kellä on jo amk-tutkinto tai on aiemmin opiskellut ja jättäny kesken.

menkööt monimuotoon tai avoimien kautta ja antavat nuoremmille mahdollisuuden! sinne on ensikertalaistenkin jo tarpeeksi vaikea päästä, ei tartte teitä muita vaikeuttamaan.

Muuten hyvä ajatus, mutta ne monimuoto-opinnot ja vastaavat pitäisi sitten jättää suuremmalta osin niille ei-ensikertalaisille, joita (tai no, työssäkäyviä eli usein ei-ensikertalaisia) varten sellaiset opinnot on käsittääkseni luotukin. Niitä paikkoja on aika vähän, jos niistä kisaavat kaikki.

niin pitäisi, olen täysin samaa mieltä!

poikkeuksia aina on, mutta pääsääntösesti jo amk-tutkinnon omaavat kuuluu monimuotoon ja ensikeralaiset ansaitsee päiväopinnot ja enemmän paikkoja!