Miksi niin monen yh-äidin elämä on epätoivoisen näköistä?

koska he eivät olotilaansa mainosta vaan ovat tavallisia ja mukavia, ja luulet että heillä on kotona mies odottamassa :-)

avioliitossa elävä ja 8 kirjoitus oli kuin meiltä paitsi että yleensä minäkin vaan istun en jaksa puhua kenenkään kanssa.

Olen masentunut enkä hae enää siihen apua kun lääkäri nauroi päin naamaani viimeksi ja sai minut tuntemaan itseni täsin paskaksi.

Yritän löytää joka päivästä jotain hyvää, vaikeaa se on.

Joten annathan minun vaan istua ja tuijotella osamaksu kenkiäni. Kyllä lapseni on silti tasapainoinen ja rakastettu vaikken jaksakaan koko ajan kommentoida hänen jokaista liikettään

Sitä vaan ajattelin että jos haluat helpotusta oloon niin se jo auttaisi että jättäisit puhelimessa puhumisen puistossa ja puhuisit ne puhelut kotona. Puistossa keskittyisit lapseen ja muihin vanhempiin, sieltä voisi tulla tuota vertaistukea joka ainakin minulle on ollut melko suuri apu kun ensimmäisen lapseni sain...



-8- (eikä ollut tarkoitus olla töykeä, aloittaa vain keskustelu, sori.)

mä aina vaan luen näitä paukapäiden juttuja täältä palstalta. Pitäkää lujasti kiinni niistä ryyppäävistä, pettävistä kenties pahoinpitelevistä miehistänne, ettette vaan joudu epätoivoisen näköiseen elämään.........

terveisin yksinhuoltaja, jonka lapsella asiat varmasti paremmin kuin monella " onnellisessa perheessä" elävällä

Jaa-a en osaa sanoa, mutta kerropa miksi monen miehensä rahoilla elävän kotiäidin elämä on säälittävää.

Avioero tuli voimaan myöhemmin. Mä olen ihan itse saanut itselleni hankittua hyvän työpaikan. mulla on iso omakotitalo vajaa 50km Hesasta. lapsella on joskus H&M vaatteita päällä. Mutta on kirppisvaatteita ja myös Hilfigeriä. Me ollaan tänä vuonna oltu 2 vk ulkomaan matkalla ja syksyllä mennään vielä viikoksi jonnekin.



Koskaan en ole tuohut miehiä kotiini. Olen aika tyytyväinen tilanteeseeni. En tarvi mitään miestä tohon lorvimaan. Jos on pakko harrastaa seksiä, teen sen joka vuotisessa laskettelunkeskuksen avajaisviikonlopussa :) Se riittää.

Koskaan en ole tuohut miehiä kotiini. Olen aika tyytyväinen tilanteeseeni. En tarvi mitään miestä tohon lorvimaan. Jos on pakko harrastaa seksiä, teen sen joka vuotisessa laskettelunkeskuksen avajaisviikonlopussa :) Se riittää.

[/quote]

H&M:ää" Oli ainut, mikä 8 kirjoituksessa pisti silmään. Ei sen putiikin vaatteet kovin viimeisen päälle ole, huonolaatuisia mielestäni.



Muutenhan hänän kirjoituksensa oli sivistymättömän, yli-uteliaan, omaan elämäänsä kyllästyneen, rasvahiuksisen, yli-painoisen, vain " hyvää" tarkoittavan naapurin tädin kirjoitus.



Mutta mukavaa päivää kaikille. Tämä yh poistuu hiekkikselle, puhumaan puhelimeen ja vokottelemaan seksinhimoissaan naapurin kaljamahaista varattua miestä ; )

Tuskin kenenkään mielestä HenkkaMaukka vaatteet on mitenkään erityisen brandikuteita... Siinähän naureskeltiin juuri että joku ostaa KAIKKI lastenvaatteensa sieltä ja omat tossunsa vielä postimyynnistä ja osamaksulla (viitataan siis YH:iden tulotasoon noin yleensä, että halutaan näyttää paremmilta kuin mihin olisi varaa...

Onneksi tajusin erota ajoissa, ennen kuin lasten mielenterveys ehti kärsiä. Yh-aikani oli oikein mukavaa ja leppoisaa aikaa, jolloin ei tarvinnut ajatella ketään muuta kuin itseä ja lapsia. Sai mennä ja tulla ja tehdä lasten kanssa, eikä kukaan kysellyt perään. Satunaisia " viritelmiä" en lapsille esitellyt.



Tunnistan kuitenkin ap:n kirjoituksesta muutaman tuttavapiirini yh-äidin, valitettavasti... Mutta he ovat sellaisia ihmisinä, ei heitä yh-äitiys ole siihen tilaan ajanut. He vain ovat aina ajatelleet itseään, eivätkä siksi kykene parisuhteeseen tai äitiyteen.

Sain kokea henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Näin päihteiden sekakäyttöä. Oman ja lapsen tulevaisuuden vuoksi yh:n elämä sopii meille hyvin. Miehiä ei meillä ravaa enkä roiku ravintoloissa. Olen tasapainoinen ja vietän aikaa lapseni kanssa. Ikävää että jollakin on aikaa tutkia naapureiden lasten vaatemerkkejä. Miksi tuhlata vähät rahat muotivaatteisiin kun edullisimmillakin pärjää. Elämän tasoa ei mitata rahassa.

Joten taidamme liikkua ap:n kanssa täysin eri piireissä. Ystävissäni on aika paljon yksinhuoltajia, joiden elämä on mielestän ihan hyvää ja täyttä, vaikkei miestä ehkä huushollissa asukaan. Kun lapset ovat isällään näin kesäaikaan pidempään, yh-ystäväni matkustavat ja nauttivat elämästään . Monella on vakituinen " poikaystävä" , vaikka he eivät haluakaan muuttaa tämän kanssa yhteen asumaan. Nämä yh:t käyvät töissä arkisin ja viettävät mukavaaa vapaa-aikaa viikonloppuisin ystävien ja suvun parissa eivätkä istuskele yksin hiekkalaatikolla käynnykkä kourassa.

Itse olen aatellut että jos ero tulee niin uutta miestä en hanki!

Nainen, joka odottaa, että jossain maailman kolkassa on mies, joka täyttää hänen kaikki tarpeensa kaikilla elämän saroilla, on suuriman osan elämäänsä epätoivoinen olipa sitten yh tai naimisissa.