Lue keskustelun säännöt.
Mihin yhteiskuntaluokkaan samaistut?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarin ja maajussin kakara voi päästä hyvää yliopistoon tai ryhtyä yrittäjäksi, ja simsalabim - kymmenen vuoden päästä onkin ohittanut sen huonolla menestyksellä koulunsa käyneen yläluokkaisen.
Lukeminen kannattanee aina, mutta pappukaijana pöljäily ei niinkään. Sumutus yläluokkaan nousemisesta ja koko kusettavan systeemin epäoikeudenmukaisuudesta voi kuitenkin nähtävästi hyvin.
Yläluokkaan synnytään perimällä. Promille tai ehkä jopa prosentti sinne kyllä nousee kykyjensä ja sattumusten kautta, mutta lähes kaikki muut putkahtamalla oikeasta rööristä ulos. Tähän hävyttömään pieneen osuuteen vetoamalla sitten lässytetään tuota sontaa mitä sinäkin juuri sinkosit. Eikä sieltä miljoonavuorista helposti alaskaan tiputa, vaikka olisi typerä kuin Jesus Salonoja.
Sata prosenttinen perintövero, niin lähdemme kaikki suht samalta viivalta. Perimä ja olosuhteet toki vaikuttavat ihmisen ilmentymään paljon, mutta perinnöt tasaamalla saataisiin aitoa sosiaalista liikkuvaatta sekä aitoa kehityksen pöhinää ilmoille!
Moniko vaikkapa viimevuoden tulokärjestä on syntyjään miljonäärejä? Olivatko Supercellin perustajat syntyjään rikkaita? Tai esim. Jorma Ollila tai Björn Wahlroos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka. Perhetausta on "akateeminen duunari". Molemmilla korkea koulutus, mutta ei mitään kummempaa sosiaalista elämää tai ns. hienoja harrastuksia. Kirjahylly löytyy, mutta siellä on enemmän sisustus- ym. oppaita kuin yleissivistäviä teoksia.
Olen samaa luokkaa, mutta omalle sukupolvelle tyypillisellä tavalla. Hyvä koulutus, vähemmän materialistiset arvot. Enemmän sosiaalista ja henkistä pääomaa ja paremmat tutkinnot, mutta taloudellisesti asiat ovat silti huonommin.
Miten tuo sosiaalinen ja henkinen pääoma ilmenee, jos itsekin toteat, ettei teillä ole hienoja harrastuksia, kummempaa sosiaalista elämää tai yleissivistäviä teoksia kirjahyllyssä? Maisteritutkinto vastaa nykypäivänä statukseltaan melkolailla sitä, mitä opistotutkinto muutama vuosikymmen sitten.
Puhuin kahden sukupolven eroista. Me nuoremman polven edustajat olemme siis sivistyneempiä ja korkeammin koulutettuja, koska yleinen koulutustaso on noussut. Pelkällä opiskelulla ja työllä elintason hankkiminen on kuitenkin vaikeutunut, joten olemme köyhempiä kuin vanhempamme.
En menisi kyllä lainkaan sanomaan, että nykysukupolvi olisi sivistyneempiä kuin vanhemmat sukupolvet, muodollisesti korkeammin koulutettuja kylläkin. Nykysukupolvessahan on ihan mitätön määrä ihmisiä, jotka osaavat käytännön tasolla mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia. Vähänkin vanhemman polven yliopistokoulutetuista todella moni osaa hyvin saksaa ja ruotsia. Esimerkiksi tekniikan alalla yliopistoissa koulutetaan paljon sellaista porukkaa, jotka sopisivat kognitiivisten kykyjensä puolesta paremmin amk-insinööriksi tai teknikoksi.
Puolet isovanhemmistani kuuluivat yläluokkaan, mutta vanhempani ovat keskiluokkaisia (toinen vanhemmista on kyllä identiteetiltään yläluokkainen). Itse koen olevani jonkinlainen "yläluokkaisen ja keskipuokkaisen sekoitus", mutta en ylempää keskiluokkaa.
Työväenluokkaan kuulun, mutta koen olevani lähempänä keskiluokkaa elämäntapojeni ja sosiaalisen pääomani vuoksi.
Tohtorikoulutettava, jolla on apuraha. Henkinen pääoma viittaa ylempään luokkaan, materiaalinen pääoma työväenluokkaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvan tilanne on kovin yksioikoinen. Olen akateemisten lapsi, mutten itse akateeminen. Vaimoni taas on varakkaan, mutta kouluttamattoman yrittäjäperheen tyttö. Vaimon on pienipalkkainen tosin kuin minä. Omaisuuden puolesta alamme olla taloudellisesti työstä riippumattomia.
Mielestäni olemme tämän sillisalaatin jälkeen keskiluokkaa, jos asialla ylipäätään on mitään merkitystä.
Puliremmiin, olemme vapauttaneet itsemme omistamisen taakasta ja vain päissään olemisella on meille merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sekoitus. Ammatillinen koulutus (merkonomi), keskiluokkainen elämä ja ylemmän keskiluokan varallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmää jos pelkkä raha määrittää luokan.
Eihän se määritäkään? Kysymyksenasettelussa oli huomioitu muutkin pääomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka. Perhetausta on "akateeminen duunari". Molemmilla korkea koulutus, mutta ei mitään kummempaa sosiaalista elämää tai ns. hienoja harrastuksia. Kirjahylly löytyy, mutta siellä on enemmän sisustus- ym. oppaita kuin yleissivistäviä teoksia.
Olen samaa luokkaa, mutta omalle sukupolvelle tyypillisellä tavalla. Hyvä koulutus, vähemmän materialistiset arvot. Enemmän sosiaalista ja henkistä pääomaa ja paremmat tutkinnot, mutta taloudellisesti asiat ovat silti huonommin.
Miten tuo sosiaalinen ja henkinen pääoma ilmenee, jos itsekin toteat, ettei teillä ole hienoja harrastuksia, kummempaa sosiaalista elämää tai yleissivistäviä teoksia kirjahyllyssä? Maisteritutkinto vastaa nykypäivänä statukseltaan melkolailla sitä, mitä opistotutkinto muutama vuosikymmen sitten.
Puhuin kahden sukupolven eroista. Me nuoremman polven edustajat olemme siis sivistyneempiä ja korkeammin koulutettuja, koska yleinen koulutustaso on noussut. Pelkällä opiskelulla ja työllä elintason hankkiminen on kuitenkin vaikeutunut, joten olemme köyhempiä kuin vanhempamme.
En menisi kyllä lainkaan sanomaan, että nykysukupolvi olisi sivistyneempiä kuin vanhemmat sukupolvet, muodollisesti korkeammin koulutettuja kylläkin. Nykysukupolvessahan on ihan mitätön määrä ihmisiä, jotka osaavat käytännön tasolla mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia. Vähänkin vanhemman polven yliopistokoulutetuista todella moni osaa hyvin saksaa ja ruotsia. Esimerkiksi tekniikan alalla yliopistoissa koulutetaan paljon sellaista porukkaa, jotka sopisivat kognitiivisten kykyjensä puolesta paremmin amk-insinööriksi tai teknikoksi.
Ai ruotsin tai saksan taitaminen mittaa ihmisen sivistyneisyyden? hah
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka. Perhetausta on "akateeminen duunari". Molemmilla korkea koulutus, mutta ei mitään kummempaa sosiaalista elämää tai ns. hienoja harrastuksia. Kirjahylly löytyy, mutta siellä on enemmän sisustus- ym. oppaita kuin yleissivistäviä teoksia.
Olen samaa luokkaa, mutta omalle sukupolvelle tyypillisellä tavalla. Hyvä koulutus, vähemmän materialistiset arvot. Enemmän sosiaalista ja henkistä pääomaa ja paremmat tutkinnot, mutta taloudellisesti asiat ovat silti huonommin.
Miten tuo sosiaalinen ja henkinen pääoma ilmenee, jos itsekin toteat, ettei teillä ole hienoja harrastuksia, kummempaa sosiaalista elämää tai yleissivistäviä teoksia kirjahyllyssä? Maisteritutkinto vastaa nykypäivänä statukseltaan melkolailla sitä, mitä opistotutkinto muutama vuosikymmen sitten.
Puhuin kahden sukupolven eroista. Me nuoremman polven edustajat olemme siis sivistyneempiä ja korkeammin koulutettuja, koska yleinen koulutustaso on noussut. Pelkällä opiskelulla ja työllä elintason hankkiminen on kuitenkin vaikeutunut, joten olemme köyhempiä kuin vanhempamme.
En menisi kyllä lainkaan sanomaan, että nykysukupolvi olisi sivistyneempiä kuin vanhemmat sukupolvet, muodollisesti korkeammin koulutettuja kylläkin. Nykysukupolvessahan on ihan mitätön määrä ihmisiä, jotka osaavat käytännön tasolla mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia. Vähänkin vanhemman polven yliopistokoulutetuista todella moni osaa hyvin saksaa ja ruotsia. Esimerkiksi tekniikan alalla yliopistoissa koulutetaan paljon sellaista porukkaa, jotka sopisivat kognitiivisten kykyjensä puolesta paremmin amk-insinööriksi tai teknikoksi.
Ai ruotsin tai saksan taitaminen mittaa ihmisen sivistyneisyyden? hah
Joku perus FM-tutkinto löytyy joka toiselta, kun taas sujuvaa ruotsia tai saksaa puhuu harvempi ja heillä on yleensä sitä koulutustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PMC:hen piirieni puolesta, lumpenproleihin oman asemani puolesta.
Olen keskiluokkaa: maisteritutkinto, tohtorihommat vaiheessa, ansiotulot mediaanilla. Omaisuutta ei kauheasti ole, nyt kun vielä sijoituksetkin sulivat ainakin toistaiseksi.
Sosiaalista ja kulttuurista pääomaa on hankittuna ihan mukavasti, mutta olen luokkaretkeläinen, joten varsinkaan ensimmäisenä mainitun suhteen en päässe ylemmän keskiluokan tasolle koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhälistöön samaistun, vaikka en siihen kuulukaan. Olen aina heikompien puolella.
Vierailija kirjoitti:
Olen keskiluokkaa: maisteritutkinto, tohtorihommat vaiheessa, ansiotulot mediaanilla. Omaisuutta ei kauheasti ole, nyt kun vielä sijoituksetkin sulivat ainakin toistaiseksi.
Sosiaalista ja kulttuurista pääomaa on hankittuna ihan mukavasti, mutta olen luokkaretkeläinen, joten varsinkaan ensimmäisenä mainitun suhteen en päässe ylemmän keskiluokan tasolle koskaan.
Etkö yritä aktiivisesti hankkia niitä sosiaalisia resursseja, vai etkö usko että se on mahdollista? Jos et pidä mahdollisena, haluaisin kuulla miksi. Pidätkö vertailukohtana tyypillistä ylemmän keskiluokan edustajaa?
Henkisen pääoman puolesta ylempää keskiluokkaa, tulojen puolesta keskiluokkaa ja sosiaalisessa mielessä syrjäytynyt
Taisteleva prole. Vallankumous tulee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarin ja maajussin kakara voi päästä hyvää yliopistoon tai ryhtyä yrittäjäksi, ja simsalabim - kymmenen vuoden päästä onkin ohittanut sen huonolla menestyksellä koulunsa käyneen yläluokkaisen.
Lukeminen kannattanee aina, mutta pappukaijana pöljäily ei niinkään. Sumutus yläluokkaan nousemisesta ja koko kusettavan systeemin epäoikeudenmukaisuudesta voi kuitenkin nähtävästi hyvin.
Yläluokkaan synnytään perimällä. Promille tai ehkä jopa prosentti sinne kyllä nousee kykyjensä ja sattumusten kautta, mutta lähes kaikki muut putkahtamalla oikeasta rööristä ulos. Tähän hävyttömään pieneen osuuteen vetoamalla sitten lässytetään tuota sontaa mitä sinäkin juuri sinkosit. Eikä sieltä miljoonavuorista helposti alaskaan tiputa, vaikka olisi typerä kuin Jesus Salonoja.
Sata prosenttinen perintövero, niin lähdemme kaikki suht samalta viivalta. Perimä ja olosuhteet toki vaikuttavat ihmisen ilmentymään paljon, mutta perinnöt tasaamalla saataisiin aitoa sosiaalista liikkuvaatta sekä aitoa kehityksen pöhinää ilmoille!
Moniko vaikkapa viimevuoden tulokärjestä on syntyjään miljonäärejä? Olivatko Supercellin perustajat syntyjään rikkaita? Tai esim. Jorma Ollila tai Björn Wahlroos?
Niin poimit muutamia sieltä, jotka ovat kyvyillään ja sattumuksillaan nousseet, mutta alanko minä nyt vuorostani listaamaan kaikki Suomen rahasuvut täydellisine haaroineen? Noistakin Björkkä tavallaan peri isänsä kautta aseman keplotteluun ja nousuun.
Toisekseen noissa verotiedoissa näkyy vain rehellisimmät veronmaksajat.
En samaistu mihinkään luokkaan, kuinka ihmeellistä.
Puhuin kahden sukupolven eroista. Me nuoremman polven edustajat olemme siis sivistyneempiä ja korkeammin koulutettuja, koska yleinen koulutustaso on noussut. Pelkällä opiskelulla ja työllä elintason hankkiminen on kuitenkin vaikeutunut, joten olemme köyhempiä kuin vanhempamme.