Miten teidän mielenterveys voi tällä hetkellä?

Minua ihmetyttää ihmiset jotka eivät noudata mitään korona sääntöjä niin että ihan hällä väliä. Tänään kävin prismassa niin siellä vain hilluivat aikaansa kuluttamassa lapsineen vaikka ohjeet olivat ettei niitä tuoda kauppaan ja nopeasti kerätään tavarat. Siellä ne vain niin kuin maleksivat aikaansa kuluttamassa eikä ripeästi kerätty tavaroita niin että ihan sama saako koronan ja toivottavasti saadaan se niin että ihaistakaa v... sääntöinenne. 

Mikäs tässä hätä. Sain juuri ennen rajojen sulkeutumista 4kk kasvuhor kat ja tes tot  kehonrakennukseen. Reenaan omassa salissa omakotitalon alakerrassa 2 kertaa päivässä. Väliajan syön ja lepään. Tämä tilanne tuli kuin manulle illallinen. Saan liiton korvausta kun ravintolat suljettiin, tulisin toimeen ilmankin mutta onhan ne mukava lisä tuloihin.

Toivotaan että ravintolat olisi suljettuna syksyyn asti.

Ei liikuta korona mitenkään. Olen aina ollut henkisesti vahva. Nykyään ihmiset selkärangat ovat kuin halpaa saippuaa. Sitä se vapaa kasvatus teettää, kun on kaikki saatu valmiina.

Mulla sama juttu kuin yhdellä vastaajalla, vuosien vakavan masennuksen jälkeen piti alkaa taas elää, liikkua ulkona, käydä taidenäyttelyssä ja leffassa ja nauttia ihmisvilinästä, mutta korona tuli ja esti kaiken. Hyvänä puolena voin mäkin sanoa, ettei elämä nyt eroa mitenkään viime vuosista, eli helposti sujuu neljän seinän sisällä kuten ennenkin. Turhauttaa kun olen täynnä energiaa ekan kerran piiitkään aikaan, ja voin kuolla koronaan, ennen kuin ehdin yhtään nauttia elämästä. Perkele.

Muuten ihan hyvin kaikki, mutta sukulaismies kuoli juuri. Lisäksi appiukko ei pysy kotona vaikka hän ja vaimonsa ovat todella pahasti riskiryhmässä.

kiitos uuden lääkkeeni, venlafaxinin, en tunne yhtään mitään. tällä taas ei ole mitään tekemistä koronan kanssa. vihaan tätä lääkettä.

Minä voin helvetin hyvin, viimeksi oli paha olla suomessa 16 vuotta sitten.

M. 55

Bangkok

Vierailija kirjoitti:

kiitos uuden lääkkeeni, venlafaxinin, en tunne yhtään mitään. tällä taas ei ole mitään tekemistä koronan kanssa. vihaan tätä lääkettä.

Kuka tuota käskee syödä.

Etkö päätä itse asioistasi.

N. 48

Minä lopetin kaikki psyykenlääkkeet jo 13 vuotta sitten, en todellakaan tuhoa aivojani lääkärin mieliksi.

Takana 13 ihanaa vuotta ja parhaat edessä.

N. 47

Ihan ok vielä. Sellainen epätodellinen olo tulee minullekin välillä. Eilen olimme metsässä kävelemässä ja pysähdyttiin koko perhe kun nähtiin kauempana ihminen ja mietin että tämmöiseen kartteluun on menty ihan hetkessä.

Olen yllättäen huomannut olevani tässä tilanteessa se tsemppaaja. En yleensä tee somepäivityksiä ollenkaan mutta nyt teen melko paljon ja sillä ajatuksella että kyllä tästä selvitään mutta yritetään jaksaa vielä.

Miehen mielenterveydestä olen enemmän huolissani. Hänelle tämä on selvästi vaikeampaa. Se tekee sen että jos minulle tulee ahdistus välillä niin en voi hänelle sitä näyttää koska se aiheuttaisi paniikin. Eli minun on pakko olla vahva, toivon että saan muuten purettua tarvittaessa tuntojani jollekin.

Voin hyvin, paremmin kuin viime keväänä. Pääsin äskettäin vaihtamaan työpaikkaa ja taakse jäi työuupumus ja työpaikan pahat sisäilmaongelmat. Ja voin ihan vilpittömästi todeta, että sen homehelvetin jälkeen ei korona enää kykene minua pelottamaan.

Hyvin! Ollaan perheen kanssa lähennytty kovin, kun ollaan koko ajan kotona omalla porukalla. Kotona on mukavaa, laittaa kotia ja pihaa. Koronalle ei mitään voi, en murehdi etukäteen. Aurinko paistaa, on kevät pitkällä ja pääsiäinen. Elämä on ihanaa :)

Huonosti. Uudenmaan eristys erottaa minut miesystävästäni, muut sosiaaliset suhteet odottavat aikaa koronan jälkeen. Huoli työpaikasta ja taloudellisesta tulevaisuudesta, koska tämä paniikki on nyt pysäyttänyt lähes kaikki alat. Somessa lietsotaan paniikkia, vaaditaan rajoituksia kaupassa käyntiin ja toivotaan tilanteen kestävän jouluun asti. Se, että on huolissaan muusta kuin sairastumisestaan, ei ole sallittua.