Miksi ihmiset hankkivat paljon lapsia?
Mikä ajattelutapa siinä on takana? Eikö yksi riitä?
Kommentit (19)
Kukin hankkikoon niin monta lasta kuin pystyy elättämään, myös poikkeustilanteessa omillaa tuloilla. Jo muutamaan tapaukseen törmännyt, missä ollaan pulassa useamman lapsen jäätyä nyt yhtäkkiä kotiin ja kappas, heidän syömiset pitää maksaa. Vanhemmat edelleen töissä. En käsitä miten työssä käyvät ihmiset eivät tuloillaan saa elätettyä omaa jälkikasvuaan. Onhan ne lapset loma-aikoinakin kotona, kuinka niistä selvitään?
Olen ihmetellyt samaa kuin ap. Sitten valitetaan kun on niin raskasta monen lapsen kanssa. Itseppä teit, ei niitä kukaan sun oven taakse kantanut pyytämättä. Ihmiset on kummallisia.
Kaksi oli haaveeni, mutta yhteen jäi. Vaimo ei halunnut toista. Elämäni parhaat ajat olivat, kun ensin hoidin lastani 6 kuukautta kotona ja myöhemmin hänen ollessa 3-7-vuotias, kun leikimme paljon yhdessä. Lapset on vaan niin mahtavia, parempia kuin aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ihania❤️ siksi.
Jos hankkii lapsen, on sitä mieltä, että lapset ovat ihania. Ei niitä silti tarvitse montaa hankkia.
Mulla on paljon lapsia, elätän ne oikein hyvin itse, olen toimari ja tienaan hyvin. Mulla syy on se että olen ”orpo”, huonot vanhempani eivät ole pitäneet yhteyttä yli 20 vuoteen, eivät lapsia oikein halunnneet koskaan edes.
Olen elänyt ilman sukua ja läheisiä koko ikäni ja siksi halusin lapsia useamman että heillä olisi toisistaan sukua, verkostoa, ettei heidän tarvitsisi taistella elämässä yksin.
Itse olen lapset hoitanut puolison kanssa, hoitoapua ei olla saatu koskaan, eli kukaan ei ainakaan mulle voi valittaa ettenkö maksa lasteni elämää itse ja ettenkö hoida lapsiani itse.
Minulla on hyviä muistoja siskoni kanssa lapsuudesta. Toki tapeltiinkin. Joka tapauksessa minusta on mukavaa, että todennäköisesti minulla on aikuista perhettä edelleen sitten kun vanhempani ovat kuolleet. Miehiin en ole koskaan voinut luottaa.
Haluan tarjota lapsilleni sisaruksia, jotta heilläkin on joku, kun minä lähden. Siksi halusin useamman kuin yhden. Toki jokainen saattaa kuolla milloin tahansa, tai välit rikkoontua. Useimmat kuitenkin pysyvät hyvissä väleissä ja kuolevat noin 80-90-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ihania❤️ siksi.
Jos hankkii lapsen, on sitä mieltä, että lapset ovat ihania. Ei niitä silti tarvitse montaa hankkia.
Miksi pitää jankata typeryyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa kuin ap. Sitten valitetaan kun on niin raskasta monen lapsen kanssa. Itseppä teit, ei niitä kukaan sun oven taakse kantanut pyytämättä. Ihmiset on kummallisia.
Kyllä meillä kaikilla on välillä raskasta, jopa lapsettomilla. Myös isojen perheiden vanhemmilla on ihan sama oikeus välillä tuntea itsensä väsyneeksi.
3 lasta vielä menettelee mutta ihan järjetöntä hankkia vaikkapa 10.
Jos vaikka osa kuolee koronaan niin vielä jää perijä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa kuin ap. Sitten valitetaan kun on niin raskasta monen lapsen kanssa. Itseppä teit, ei niitä kukaan sun oven taakse kantanut pyytämättä. Ihmiset on kummallisia.
Sinäkin toivottavasti vielä kypsyt ja kasvat ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ihania❤️ siksi.
Jos hankkii lapsen, on sitä mieltä, että lapset ovat ihania. Ei niitä silti tarvitse montaa hankkia.
Ei ikinä. Haluan ettei lapsi jää perheen ainoaksi kun meistä vanhemmista aika jättää.
Minulla 4 lasta, jotka ovat erittäin tiivis porukka. Super läheisiä keskenään.
Siksi varmaan ,että juuri sinä saat kysyä tätä typerää kysymystä ja varmaan nautit, että saa v******** jollekin jolla on vaikka 10 lasta...aika tavallista on, että ihmisillä on lapsia ei siinä ajattelutapoja mietitä joillakin yksi ja joillakin 10 mitä sitten?
Kaksi lasta riittää meille, tyttö ja poika.
Miksi Juha Mieto syö sata kiloa mämmiä päivässä ja retostelee siitä vielä lehtiin joka helvetin vuosi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi Juha Mieto syö sata kiloa mämmiä päivässä ja retostelee siitä vielä lehtiin joka helvetin vuosi?
Nauran tälle aivan liikaa 😂😂😂
Minun ensimmäinen lapseni syntyi kuolleena. Hyvin mustan ja sekavan vuoden jälkeen, jolloin en halunnut kuulla sanaa lapsi, tulin vahingossa raskaaksi. Perheeseemme syntyi aivan ihana pieni poika. Hän oli niin ihana, että halusimme myös toisen ja sitten vielä kolmannenkin. Olemme tosi onnellisia näin. Lapset ovat edelleen ihania ja viihdymme yhdessä koko porukka, vaikka lapsiperhearkea aina kuvaillaankin kamalaksi. Ei se kaikilla mene niin.
Jos ensimmäiseni olisi elossa en tiedä miten olisin asiaa ajatellut. En osaa sanoa olisinko osannut arvostaa perhettä ja lasten kanssa tehtäviä juttuja niin paljon.