Olisiko jollain lääkärillä/hoitajalla neuvoa mitä tehdä?

Oletko varannut aikaa terveyskeskukseen, sieltä ne tutkimukset aloitetaan? Sitten kun on tk:ssa lääkäri tutkinut, voi saada lähetteen sairaalaan.

Nuo oireet kuulostaa samoilta, mitä ns. psykoosilääkkeistä voi tulla kun käytetään pitkään ja isoilla annoksilla.

Lääkkeiden sivuvaikutus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko olet laihtunut ap? Noista oireista tulee mieleen MS-tauti, näkyykö se välttämättä heti magneettikuvissa? Oletko yrittänyt mennä uudestaan lääkäriin valittamaan oireitasi ja sitä, etteivät ne katoa vaan pahenevat?

5 kiloa lähti alkuvuodesta pahenemisaviheessa, ja en siis ole mikään helposti laihtuva ihminen, en todellakaan. Ja ruokaa menee varmasti tarpeeksi. Olen mennyt uudestaan mutta on vain puhelinaika annettu ja sitten kirjattu että ”potilas kokee” sen sijaan että myönnettäisiin oireeksi. Olen myös tosi epävaativa ja kiltti, en osaa lähteä jankkaamaan ja siksikin ahdistaa kun nyt pitää jotenkin ”taistella” että saisi apua.

Ihan ohis, mutta en käsitä miksi hyvin usein itseään kiltiksi luonnehtivat ihmiset ei käyttäydy kovin mukavasti muita kohtaan. Täälläkin hirveää kiukuttelua, vaikka muut yrittää auttaa.

Täällä voi kirjoittaa anonyymina. Ap on varmasti turhautunut ja huolissaan kun oireille ei ole löytynyt syytä ja tutkimukset lopetettu. Hän kysyi neuvoa miten kannattaisi edetä avun saamisen suhteen, joten on varmasti turhauttavaa kun vastauksena saa eriksisia arvailuja siitä mikä tauti voisi mahdollisesti olla kyseessä.

En osaa sanoa mitään oireisiisi, mutta haluan toivottaa aivan äärettömän paljon voimia ja tsemppiä! Tiedän miten hirveää on kärsiä oireista, joille ei meinaa löytyä syytä ja jotka aletaan vaan leimata psykosomaattisiksi. Minulla ne olivat synnytyksen jälkeen alkaneita gynekologisia vaivoja. Minulla ratkaisu löytyi niin, että kävin eri yksityisillä lääkäreillä kunnes löytyi yksi, joka paneutui asiaan, tunnisti lopulta oireiden aiheuttajan ja aloitti oikean hoidon. Aikaa tässä kesti yli vuosi, ja julkisella puolella minua vain palloteltiin lääkäriltä toiselle ja epäiltiin psyykkisiä syitä.

Mulla ei oo mitään lääkitystä käytössä/ole koskaan ollut.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ms tauti olis ollut Mrissä näkyvissä. Sylkivet aiheuttaa turvotusta ja kipua, ei ole ollut kumpaakaan.

Mä en tarvitse diagnoosia, ellei jollain ole ollut täsmälleen samoja ongelmia tai jotain tietoa mistä puhuu.

Haluaisin kuulla että miten tässä maassa saa hoitoa ennen kuin kuolee.

Ms-tauti ei välttämättä näy magneetissa! Yleensä käytetään sekä magneettikuvausta että likvor-näytettä.

Onko sinulta otettu likvor?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ms tauti olis ollut Mrissä näkyvissä. Sylkivet aiheuttaa turvotusta ja kipua, ei ole ollut kumpaakaan.

Mä en tarvitse diagnoosia, ellei jollain ole ollut täsmälleen samoja ongelmia tai jotain tietoa mistä puhuu.

Haluaisin kuulla että miten tässä maassa saa hoitoa ennen kuin kuolee.

Ms-tauti ei välttämättä näy magneetissa! Yleensä käytetään sekä magneettikuvausta että likvor-näytettä.

Onko sinulta otettu likvor?

Ei oo otettu. Se olisi otettu vain jos lyme olisi ollut positiivinen (ei ollut). Voisiko näinkin pahoja oireita olla ilman magneettilöydöksiä? Lisäksi mulla ei oo ollut mitään puutumisoireita. En siis epäile mitä sanot, olen kiinnostuneen utelias koska kaikessa tässä huolessa ms ei olisi se kaikkein pahin. En vähättele tautia mutta olisi edes vastaus ja sitten jotain mitä yrittää hoitaa jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa mitään oireisiisi, mutta haluan toivottaa aivan äärettömän paljon voimia ja tsemppiä! Tiedän miten hirveää on kärsiä oireista, joille ei meinaa löytyä syytä ja jotka aletaan vaan leimata psykosomaattisiksi. Minulla ne olivat synnytyksen jälkeen alkaneita gynekologisia vaivoja. Minulla ratkaisu löytyi niin, että kävin eri yksityisillä lääkäreillä kunnes löytyi yksi, joka paneutui asiaan, tunnisti lopulta oireiden aiheuttajan ja aloitti oikean hoidon. Aikaa tässä kesti yli vuosi, ja julkisella puolella minua vain palloteltiin lääkäriltä toiselle ja epäiltiin psyykkisiä syitä.

Kiitos! Ja hienoa kuulla että sait lopulta avun!

Minullakin on oireita joihon ei ole löydeyyy syytä. Se on aivan hirveetä. Nyt olen kotona ja panikoin. Kumpi tappaa ensin, tämä diagnosoimaton tauti vai korona :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ms tauti olis ollut Mrissä näkyvissä. Sylkivet aiheuttaa turvotusta ja kipua, ei ole ollut kumpaakaan.

Mä en tarvitse diagnoosia, ellei jollain ole ollut täsmälleen samoja ongelmia tai jotain tietoa mistä puhuu.

Haluaisin kuulla että miten tässä maassa saa hoitoa ennen kuin kuolee.

Ms-tauti ei välttämättä näy magneetissa! Yleensä käytetään sekä magneettikuvausta että likvor-näytettä.

Onko sinulta otettu likvor?

Ei oo otettu. Se olisi otettu vain jos lyme olisi ollut positiivinen (ei ollut). Voisiko näinkin pahoja oireita olla ilman magneettilöydöksiä? Lisäksi mulla ei oo ollut mitään puutumisoireita. En siis epäile mitä sanot, olen kiinnostuneen utelias koska kaikessa tässä huolessa ms ei olisi se kaikkein pahin. En vähättele tautia mutta olisi edes vastaus ja sitten jotain mitä yrittää hoitaa jotenkin.

kyllähän se on mahdollista, mutta varmasti harvinaista.

Omasta mielestäni nuo oireet eivät kuitenkaan viittaa ms-tautiin, jossa tyypillisintä on näön ongelmat (näköhermotulehdus), tasapainovaikeudet ja puutumisoireet.

Sinuna lähtisin etsimään apua varmaan fysiatrilta. Olettaisin että sieltä voisi löytyä enemmän osaamista tän tyyppisiin vaivoihin kuin neuron puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko olet laihtunut ap? Noista oireista tulee mieleen MS-tauti, näkyykö se välttämättä heti magneettikuvissa? Oletko yrittänyt mennä uudestaan lääkäriin valittamaan oireitasi ja sitä, etteivät ne katoa vaan pahenevat?

5 kiloa lähti alkuvuodesta pahenemisaviheessa, ja en siis ole mikään helposti laihtuva ihminen, en todellakaan. Ja ruokaa menee varmasti tarpeeksi. Olen mennyt uudestaan mutta on vain puhelinaika annettu ja sitten kirjattu että ”potilas kokee” sen sijaan että myönnettäisiin oireeksi. Olen myös tosi epävaativa ja kiltti, en osaa lähteä jankkaamaan ja siksikin ahdistaa kun nyt pitää jotenkin ”taistella” että saisi apua.

Ihan ohis, mutta en käsitä miksi hyvin usein itseään kiltiksi luonnehtivat ihmiset ei käyttäydy kovin mukavasti muita kohtaan. Täälläkin hirveää kiukuttelua, vaikka muut yrittää auttaa.

Täällä voi kirjoittaa anonyymina. Ap on varmasti turhautunut ja huolissaan kun oireille ei ole löytynyt syytä ja tutkimukset lopetettu. Hän kysyi neuvoa miten kannattaisi edetä avun saamisen suhteen, joten on varmasti turhauttavaa kun vastauksena saa eriksisia arvailuja siitä mikä tauti voisi mahdollisesti olla kyseessä.

Kiitos taustatuesta. Tämä on vienyt pitkän ajan, paljon voimavaroja ja en tiedä onko tämä jotain mikä vie minulta hengen. Tavallaan äärimmäinen teko tulla tänne, ”viimeinen oljenkorsi” ja sitten ihmiset ei lue viestiä ja alkaa leikkiä kun tämä olisi doctor house (lupusta ei tosin ole tarjottu!). En varmasti ole psyykkisesti ihan kunnossa mutta se aiheuta oireitani, vaan johtuu niistä.

Heti tuli mieleen raudanpuute. Levottomat jalat. Jos arvo alle 50 se on. Nielemisvaikeutta on tosi monessa sairaudessa. Joku harvinainen.

Ihan samoja oireita mulla 4v sitten. Puheen takeltelua, raajojen puutumista, niska, rintaranka ja kaula aivan jäykät, jalat jäykät, nielemisvaikeuksia, palan tunne kurkussa ja oikeesti muita en edes muista kaikkia. Lisäksi kyllä näköhäiriöitä, kuulohäriöitä. Tunne, että jalat pettää alta. Ajattelin olevani kuolemansairas.

Kävin monet lääkärit läpi, MRT päästä, kaulasta, kolmella neurologilla Suomessa ja ulkomailla, hermoja mitattiin ja vaikka mitä siihen lisäksi. Ei mitään löytynyt.

Oli vaan pakko hyväksyä oireet psykosomaattisiksi. Kohti burnoutia menossa. Kävin mindfulness-kurssin ja vuoden terapiassa. Ei lääkitystä. Pääsin myös nopealla varotusajalla vanhempainvapaalle (en asu Suomessa), koska mulla oli oikeutta vielä jäljellä. Pidin vuoden tauon töistä ja rauhottelin itseäni. Palasin töihin sen jälkeen, enkä enää viihtynyt. Nykyään olen freelancer ja teen töitä juuri niin paljon kuin haluan ja kenelle haluan. Vieläkin tässä hengissä ollaan. Vaivat pitkälti hävisivät ja ne palaavat, jos stressaan liikaa. Venyttely, kevyt liikunta ja rentoutuminen auttavat.

Olen perfektionisti ja yritän kontrolloida kaikkea. Olen aina herkkä. Ennen olin todella resistenssi stressiä ajaletten. Nykyään en. Ehkä kaikilla vaan on jossain semmonen katkeamispiste?

Ferritiini ja hemoglob ok. Eikä ole

levottomat jalat, vaan lihakset nykii. Kuten elohiiri silmässä, niin mulla nykii kaikki mahdolliset isot ja pienet lihakset, yhden kerran nykäsee tai sitten ampuu nopeasti sellaisen trillin, tai sitten sama kohta nykii koko illan. Jalat näyttää siltä kun ihonalus olis täynnä matoja. Kieli nykii joko nopeesti lepattaen kuin perhonen tai sitten rytmisesti joku 5sekuntia ees taas sen jälkeen kun esim nielaisee. Sitä ei pysty estämään mitenkään.

Selkäranka arthriitti, kaventuma jossain, tai bulging disk ym. Nämä tuli kun googletat "neck muscle cramps"

Ite se pitää lääkin työt tehdä. Google on paras lääkäri. Siitä vaan googlettamaan englannin kielellä. Suomeksi ei ole näitä tietoja netissä.

Kun googletat muscle twitching tulee ALS. Pahoitteluni....

Oma ajatukseni oli nestehukka tai vitamiiniputos.

Kanssasisar kirjoitti:

Ihan samoja oireita mulla 4v sitten. Puheen takeltelua, raajojen puutumista, niska, rintaranka ja kaula aivan jäykät, jalat jäykät, nielemisvaikeuksia, palan tunne kurkussa ja oikeesti muita en edes muista kaikkia. Lisäksi kyllä näköhäiriöitä, kuulohäriöitä. Tunne, että jalat pettää alta. Ajattelin olevani kuolemansairas.

Kävin monet lääkärit läpi, MRT päästä, kaulasta, kolmella neurologilla Suomessa ja ulkomailla, hermoja mitattiin ja vaikka mitä siihen lisäksi. Ei mitään löytynyt.

Oli vaan pakko hyväksyä oireet psykosomaattisiksi. Kohti burnoutia menossa. Kävin mindfulness-kurssin ja vuoden terapiassa. Ei lääkitystä. Pääsin myös nopealla varotusajalla vanhempainvapaalle (en asu Suomessa), koska mulla oli oikeutta vielä jäljellä. Pidin vuoden tauon töistä ja rauhottelin itseäni. Palasin töihin sen jälkeen, enkä enää viihtynyt. Nykyään olen freelancer ja teen töitä juuri niin paljon kuin haluan ja kenelle haluan. Vieläkin tässä hengissä ollaan. Vaivat pitkälti hävisivät ja ne palaavat, jos stressaan liikaa. Venyttely, kevyt liikunta ja rentoutuminen auttavat.

Olen perfektionisti ja yritän kontrolloida kaikkea. Olen aina herkkä. Ennen olin todella resistenssi stressiä ajaletten. Nykyään en. Ehkä kaikilla vaan on jossain semmonen katkeamispiste?

Ap ei ole taas yhtään perfektionisti. Sitä mietin jossain vaiheessa (kun en vielä ollut huolissani ja luulin niskavaivoiksi) että urheilen liikaa. Vähensin mutta ei se sitten auttanut. Ei mulla oo mitään tuntemuksia noiden oireiden ulkopuolella, ja ruoka oikeesti tarttuu sinne kurkkuun. Ei ole tunne. Ei mitään näkö, kuulo, vatsa, sydän ongelmia. Mulla on ollut erittäin onnellinen ja tyytyväinen kausi elämässä menossa. Kuten sanottua, mä otan minkä tahansa nuppipillerikuurin jos se tähän auttaa. Mä olen myös ihan siihen asti kun tutkimukset lopetettiin pystynyt unohtamaan että mulla on joku hätänä. Kunnes kieli alkaa nykiä suussa tai sanon helikopteli puhuessani. Ihan onnellisena ja muistamattomana. Silloin tuo puheongelma korostuukin kun en tajua kiinnittää siihen huomiota.

Ja myös d - vitamiini, b12 vitamiini puutoksissa lihakset nykii.

Myös Neuropatia, spinal muscular athropy.

Vierailija kirjoitti:

Selkäranka arthriitti, kaventuma jossain, tai bulging disk ym. Nämä tuli kun googletat "neck muscle cramps"

Ite se pitää lääkin työt tehdä. Google on paras lääkäri. Siitä vaan googlettamaan englannin kielellä. Suomeksi ei ole näitä tietoja netissä.

Mulla ei ole ollut kramppeja.

Mulla on ollu ”fasciculations”. osaan englantia ja googlettaa, en silti ole lääkäri. nuo mainitsemasi aiheuttaisivat kipua tai puutumista. kumpaakaan ei ole.