Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En tahdo kestää enää sitä, että puheliaat ja itsekeskeiset ystävät yrittävät tunkea mut statistin rooliin
09.04.2020 |
Ikäänkuin minun osani "ystävyyssuhteessamme" olisi pysyä taustalla, hiljaa omista asioistani, ainoana tehtävänäni kuunnella kiinnostuneena kaverin elämäntapahtumat, ajatukset ja tekemiset, uudelleen ja uudelleen, kommentoida ja vatvoa niitä edestakaisin, sparrata, tsempata, kehua, ihastella...
...ilman mitään vastavuoroisuutta.
Pienenä esimerkkinä mun ja kaverin (viesti-)keskustelu tänään:
(Keskustelua edelsi kaverin somepäivitys uudesta kampauksestaan, johon olin jo reagoinut tykkäämällä)
Kaveri (viestitse): Kato, pistin kuvan mun uudesta tukasta! (Kuva liitteenä)
Minä: Joo, näin ja ihastelinkin jo instassa!
Kaveri: mä oon niin ihastunut, sain kuivat latvat pois!
Minä: Joo, ja tosi hyvältä näyttääkin! 👍 Mä täällä yritän saada muksun kanssa tehtyä etätehtäviä.. alkaa olla hermo pinnassa molemmilla...
Kaveri: Eihän nää latvat tietty aina tämmösenä pysy, mut onpa nyt vähän aikaa ihanat!
Minä: Niinpä! Näitä tehtäviä on kyllä ihmeen paljon, tässä menee koko päivä, argh! 🙈
(Kaveri ei enää vastaa)
Näen kaverin sitten ohimennen kaupassa. Ohikiirehtiessään koputtaa olalle, huudahtaa moikat ja heilauttaa tukkaansa "eiks oo upeat!" Ehdin sanoa että "kyllä ovat!" Ja kaveri heilauttaa uudestaan tukkaa ja kiirehtii eteenpäin.
Tää tämänpäiväinen oli pikkuasia, mutta ihan samaa koko ajan. Mun viesteihin tai sanomisiin ei reagoida (no, jos suoraan kysymällä kysyn, tulee joku äännähdys tai yksisanainen vastaus, ja puhe kääntyy salamana takaisin omiin juttuihin) Kuulumisia ei kysytä. Eikä anneta edes mahdollisuutta kertoa niitä, kun on kiire selittää ne omat ja ohittaa mun asiat, ja sitä puhetta tulee koko ajan.
Argh.
Kommentit (26)
Miksi menit kauppaan ruuhka-aikana ja vielä päästit itsekeskeisen pintaliito-Iitan tartutusetäisyydelle?
Tsemppiä muuten niiden etätehtävien kanssa, tuo kamppailu on kauheaa ihan seurattunakin.
Ps. Tiedät itsekin, että tuo henkilö ei ole kaverisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jospa kokeilisit itsekin jotain positiivista itsekehua etkä vain ruikuttaisi muksun etätehtävistä. Mielelläni mä kehun toista, mutta ruikuttavia naisia en jaksa!
No, tää esimerkkini oli sinänsä huono, että yleensä 99% ajasta ystäväni on se joka valittaa kaikesta, usko tai älä. Ei ole vierasta vastata öisiin itkupuheluihinsa, jostain turhanpäiväisestä vieläpä... ja ne vasta itsekeskeisiä ovatkin.
Mä en valita oikeastaan ikinä mistään. Tänään oli poikkeuksellisen ärsyttävä päivä noiden tehtävien kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi menit kauppaan ruuhka-aikana ja vielä päästit itsekeskeisen pintaliito-Iitan tartutusetäisyydelle?
Tsemppiä muuten niiden etätehtävien kanssa, tuo kamppailu on kauheaa ihan seurattunakin.
Ps. Tiedät itsekin, että tuo henkilö ei ole kaverisi.
Olet varmaan oikeassa. Ei hän ole minusta kiinnostunut... tarvitsee vaan sen kuuntelevan statistin elämäänsä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No haloooooooo
Haloooooo mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisi kuulostaa melko tylsältä persoonalta, tehdä nyt kampauksesta asiaa. Samaa ryhmää ovat tyypit jotka esittelevät kaikki ostoksensa.. huoh.
Jos teillä tällaisia kavereita, miten toimitte heidän kanssaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi kuulostaa melko tylsältä persoonalta, tehdä nyt kampauksesta asiaa. Samaa ryhmää ovat tyypit jotka esittelevät kaikki ostoksensa.. huoh.
Kaksi tylsimystä, ilmankos ovat kavereita. Toinen jauhaa kampauksesta ja toinen muksusta. Ei jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi kuulostaa melko tylsältä persoonalta, tehdä nyt kampauksesta asiaa. Samaa ryhmää ovat tyypit jotka esittelevät kaikki ostoksensa.. huoh.
Kaksi tylsimystä, ilmankos ovat kavereita. Toinen jauhaa kampauksesta ja toinen muksusta. Ei jatkoon!
Annapa esimerkki, mistä villistä itse olet viimeksi viestitellyt kavereidesi kanssa?
Ja mikä kiinnostavinta, oliko keskustelu tasapuolista, vai jauhettiinko vaan toisen asioita?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi kuulostaa melko tylsältä persoonalta, tehdä nyt kampauksesta asiaa. Samaa ryhmää ovat tyypit jotka esittelevät kaikki ostoksensa.. huoh.
Kaksi tylsimystä, ilmankos ovat kavereita. Toinen jauhaa kampauksesta ja toinen muksusta. Ei jatkoon!
Annapa esimerkki, mistä villistä itse olet viimeksi viestitellyt kavereidesi kanssa?
Ja mikä kiinnostavinta, oliko keskustelu tasapuolista, vai jauhettiinko vaan toisen asioita?ap
Jaa. Taidettiin puhua leffasta, jota kaverini käsikirjoittaa. Oli niin kiinnostava aihe, etten tuon puhelun aikana tuntenut tarvetta puhua omista jutuistani. Toki kommentoin hänen ideoitaan.
Huh kuulostaa rasittavalta. Yksi kollegani on samanlainen että puhuu koko ajan vaan itsestään. Keskustelu ei ole vastavuoroista. Mutta se on kollega joten ihan sama tavallaan.
Mutta tollasta kaveria en kattelis. Nyt pitää asettaa rajat. Jos soittaa yöllä, älä vastaa. Laita aamulla joku olit soittanut, mitä asiaa tekstari. Älä oo niin tavoitettavissa. Puhelinta äänettömälle tai aseta joku rajoitus että vain tärkeet puhelut tulee läpi. Ja jos joku rupee kehumaan tukkaansa tolleen eikä reagoi sun viesteihin, älä vastaa enää hänelle. Ja jos törmäät kaupassa ja se ihailee tukkaansa sulle, oo vaan silleen ynähdys ja hymy takaisin.
Esim.Kaveri (viestitse): Kato, pistin kuvan mun uudesta tukasta! (Kuva liitteenä)
Minä: Joo, näin ja ihastelinkin jo instassa!
Kaveri: mä oon niin ihastunut, sain kuivat latvat pois!
Minä: Joo, ja tosi hyvältä näyttääkin! 👍 Mä täällä yritän saada muksun kanssa tehtyä etätehtäviä.. alkaa olla hermo pinnassa molemmilla...
Kaveri: Eihän nää latvat tietty aina tämmösenä pysy, mut onpa nyt vähän aikaa ihanat!
(SINÄ et enää vastaa)
Näen kaverin sitten ohimennen kaupassa. Ohikiirehtiessään koputtaa olalle, huudahtaa moikat ja heilauttaa tukkaansa "eiks oo upeat!" Ehdin sanoa että "... no juu.?:)” Ja kaveri heilauttaa uudestaan tukkaa ja kiirehtii eteenpäin.
— Eli kun hän ei kysy sulta, älä yritä tuputtaa oma asiaasi, koska häntä ei kiinnosta. Hän on tässä se törkeä, et sinä, mutta älä alennu yleisöksi ja tyrkytä asioitasi, kun hänen reaktio on tuollainen. Luultavasti teidän ”kaverisuhde” tyrehtyy pian kun muutat käytöstäsi, mutta mitäpä menetit. Hän sen sijaan menetti kivan, huomaavaisen kuuntelevan ystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä tällaisia kavereita, miten toimitte heidän kanssaan?
ap
Mulla on ollut aiemmin paljon, kun olin just sellainen kiva kuuntelija ja tsemppaaja. Nykyään vähemmän, koska osaan vetää omat rajani paljon paremmin. Mulla on näiden kanssa kolme strategiaa: joko keskeytän ja alan puhua itse päälle pitkän kaavan mukaan jotain ihan puutaheinää, valittajille suosittelen terapiaa ja jos nämä eivät auta, feidaan ystävyyden pikkuhiljaa vastailemalla viiveellä ja lykkäämällä tapaamisia kiireen varjolla. Nyt vuosia tätä tehtyäni jäljellä on lähinnä mukavia ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa myös itse kuuntelen toisen asioita mielelläni.
Hyvä että pidit kiinni omasta aiheestasi viestittelyssä. Tsemppiä ärsyttävään tilanteeseen!
Joidenkin tuttujeni ja kavereitteni kohdalla se menee yleensä kyllä niin, että minä kerron vähemmän ja kaveri enemmän omista asioistaan, mutta tuollaista ei ole, että vastavuoroisuus puuttuisi lähes kokonaan. Se on minulle ihan ok, että olen se osapuoli, joka kuuntelee enemmän.
Preferoin muutenkin sitä, että ei puhuta jomman kumman henkilökohtaisista asioista eli ei kerrota kuulumisia pitkän kaavan kautta, vaan keskustellaan jostain yleisestä aiheesta, esim. elokuvasta jonka olemme nähneet, jostain psykologisesta tai yhteiskunnallisesta ilmiöstä, uutisesta tms.
Kaikilla on joskus huonoja aikoja ja joillain on silloin tarve kertoa ongelmistaan, mutta normaalioloissa ystävän kanssa ajan viettämisen kuuluu mielestäni olla molemmille osapuolille virkistävää ja rentouttavaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä tällaisia kavereita, miten toimitte heidän kanssaan?
ap
Mulla on ollut aiemmin paljon, kun olin just sellainen kiva kuuntelija ja tsemppaaja. Nykyään vähemmän, koska osaan vetää omat rajani paljon paremmin. Mulla on näiden kanssa kolme strategiaa: joko keskeytän ja alan puhua itse päälle pitkän kaavan mukaan jotain ihan puutaheinää, valittajille suosittelen terapiaa ja jos nämä eivät auta, feidaan ystävyyden pikkuhiljaa vastailemalla viiveellä ja lykkäämällä tapaamisia kiireen varjolla. Nyt vuosia tätä tehtyäni jäljellä on lähinnä mukavia ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa myös itse kuuntelen toisen asioita mielelläni.
Hyvä että pidit kiinni omasta aiheestasi viestittelyssä. Tsemppiä ärsyttävään tilanteeseen!
Tässä tilanteessa oli ihan hyvä että piti kiinni omasta aiheesta, koska nyt toisen törkeys tuli esiin tosi selvällä tavalla. Mutta jatkossa ei kannata edes yrittää, eikä suostua kuuntelevaksi korvaksi tuolla tavalla. Hän on tökerö, joten saa olla tökerö takaisin. Jättää hölmistyneenä vastaamatta ja reagoimatta vaan toisen selvään itsekeskeisyyteen.
Kiitos kommenteistanne.
Täytyypä alkaa jäädyttämään "kaveruuttamme". Pitkään olen jo tätä ajatellutkin, tilanne kun on ollut tällainen jo useita vuosia, ellei aina.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä tällaisia kavereita, miten toimitte heidän kanssaan?
ap
Ei tuollaiset ole kavereita. Teen niin, että en tuhlaa aikaani ihmisiin keistä en pidä.
Oletko näitä, jotka elävät lastensa kautta? Eli eivät keksi muuta puhumista kuin lapsensa?
Vierailija kirjoitti:
Oletko näitä, jotka elävät lastensa kautta? Eli eivät keksi muuta puhumista kuin lapsensa?
Luultavasti on. Niitä jotka on omistaneet koko elämänsä muille ihmisille. Kuuntelevat hölöttäviä kavereita ja oma elämä on pelkkää lapsen paapomista. Puheenaiheet (jos saisivat puheenvuoron) koskisivat vain lasta ja tämän koulua ja harrastusksia.
Minulla on ollut tuollainen kaveri. Joskus kun tavattiin, päätin kokeilla muistaako hän kysyä mitä minulle kuuluu, jos en itse ala kertoa. Ei muistanut. Ensin käytiin läpi kaverin viimeisin ulkomaanmatka - hän otti kartan esiin, näytti reittinsä ja noin 100 kuvaa ja kertoi jokaisesta päivästä - sitten hänen poikaystävätilanteensa (mies ei tykännyt kun kävi yksin pitkällä reissulla) ja sitten jotain siitä miten outoa on tulla takaisin Suomeen ja tajuta miten kallista kaikki täällä on ja miten tiukat säännöt kaikessa, jne.
Tähän kului noin puolitoista tuntia, jonka jälkeen kaveri totesi että pitää lähteä kotiin, olipa kiva nähdä, nähdään taas pian.
Olen lopettanut ystävyyden myöhemmin muista syistä, mutta tuo vierailu jäi mieleen, olin niin tyrmistynyt ettei hän kysynyt puolella sanallakaan mitä minulle kuuluu, edes kohteliaisuuden vuoksi. Ja kaikki se hehkutus siitä matkasta, ihan kuin hänelle sattunut hieno juttu olisi myös kavereille vuoden kohokohta, josta kannattaa jauhaa ja jauhaa.
Ei tuollaiselle kaverille oikein muuta voi tehdä kuin lopettaa kommentoimisen, jos hekään eivät kommentoi sinun asioitasi. Olet ehkä vähän liian kiltti, opettele siihen ettet jauha toisen tukasta loputtomiin, ja jos hän ei tajua kun yrität vaihtaa aihetta, niin lakkaa kommentoimasta siinä kohtaa. Kaksikin kertaa tukasta kommentoiminen on jo aika paljon vaadittu.
Alue: Aihe vapaa
No jospa kokeilisit itsekin jotain positiivista itsekehua etkä vain ruikuttaisi muksun etätehtävistä. Mielelläni mä kehun toista, mutta ruikuttavia naisia en jaksa!