Näin helposti tiedät että oletko vahvasti narsistinen

Narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen tulee erilaisilla "johtajuusesityksillä" osoittaa johtajuutensa, vahvistaa johtajuuttaan, jne. Siis nuo esitykset sisältävät mm sitä että voimakkaasti näyttää kuka määrää, pilkkaa sitä joka uhmaa, kyykyttää hankalaa ihmistä, näyttää olevansa paras, jne. Siis silkkoja teatteriesityksiä jotka vievät aikaa pois tuottavalta työnteolta, aikaa pois kaikelta fiksulta hyödylliseltä toiminnalta, aikaa pois muusta elämästä.

Tietysti narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen kuuluu pitää johtajuusesityksiä, koska hän itse suostuu tottelemaan vain johtajaa joka osoittaa olevansa häntä parempi ja vahvempi. Heikkoa johtajaa vastaan narsisti kapinoi koska hänestä tuntuu pahalta olla heikon ihmisen alainen, hän tahtoo heikkoa ihmistä ylemmäs jotta hänestä tuntuu hyvältä.

Joten narsistinen johtaja tuhlaa käsittämättömän paljon alaistensa aikaa pakottamalla heidät katsomaan lukemattomia johtajuusesityksiä. Terveille ihmisille nuo esitykset ovat turhia, he tottelisivat johtajaa ihan muuteskin. Terveitä ihmisiä nuo esitykset vain turhauttavat koska he mieluummin tekisivät töitänsä. Ainainen esitysten katsominen vain väsyttää, turruttaa, ärsyttää, pitkästyttää ja vie pois kaiken motivaation tehdä töitä, pahimmillaan vie jopa pois motivaation elää. Kuin joutuisi fiksun työnteon sijaan katsomaan tuntikausia jotain surkeaa tv-ohjelmaa, esim Kauniita ja Rohkeita. Aina vain työnteon sijaan katsellaan Kauniita ja Rohkeita. Ei niin mitään järkeä. Joten terveet alaiset tahtovat vaihtaa työpaikkaa ennen kuin he masentuvat aivan totaalisesti. Hulluksihan siinä tulee jos aina vain Kauniita ja Rohkeita joutuu katsomaan.

Johtaja ei kuitenkaan voi lopettaa johtajuusesitysten pitämistä koska silloinhan narsistiset työntekijät alkaisivat kapinoida, alkaisivat aiheuttaa hankaluuksia.

AP

Narsistinen johtaja palkkaa myös narsistisilla arvoilla varustettuja alaisia. He ovat ihmisiä, jotka hyväksyvät täysin nämä kovat ja tunteettomat otteet johtamisessa.

Terveen ihmisen tullessa tällaiseen tiimiin, hän kärsii ilmapiiristä ja sairastuu ahdistukseen tai masennukseen tai vaihtaa nopeasti työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen tulee erilaisilla "johtajuusesityksillä" osoittaa johtajuutensa, vahvistaa johtajuuttaan, jne. Siis nuo esitykset sisältävät mm sitä että voimakkaasti näyttää kuka määrää, pilkkaa sitä joka uhmaa, kyykyttää hankalaa ihmistä, näyttää olevansa paras, jne. Siis silkkoja teatteriesityksiä jotka vievät aikaa pois tuottavalta työnteolta, aikaa pois kaikelta fiksulta hyödylliseltä toiminnalta, aikaa pois muusta elämästä.

Tietysti narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen kuuluu pitää johtajuusesityksiä, koska hän itse suostuu tottelemaan vain johtajaa joka osoittaa olevansa häntä parempi ja vahvempi. Heikkoa johtajaa vastaan narsisti kapinoi koska hänestä tuntuu pahalta olla heikon ihmisen alainen, hän tahtoo heikkoa ihmistä ylemmäs jotta hänestä tuntuu hyvältä.

Joten narsistinen johtaja tuhlaa käsittämättömän paljon alaistensa aikaa pakottamalla heidät katsomaan lukemattomia johtajuusesityksiä. Terveille ihmisille nuo esitykset ovat turhia, he tottelisivat johtajaa ihan muuteskin. Terveitä ihmisiä nuo esitykset vain turhauttavat koska he mieluummin tekisivät töitänsä. Ainainen esitysten katsominen vain väsyttää, turruttaa, ärsyttää, pitkästyttää ja vie pois kaiken motivaation tehdä töitä, pahimmillaan vie jopa pois motivaation elää. Kuin joutuisi fiksun työnteon sijaan katsomaan tuntikausia jotain surkeaa tv-ohjelmaa, esim Kauniita ja Rohkeita. Aina vain työnteon sijaan katsellaan Kauniita ja Rohkeita. Ei niin mitään järkeä. Joten terveet alaiset tahtovat vaihtaa työpaikkaa ennen kuin he masentuvat aivan totaalisesti. Hulluksihan siinä tulee jos aina vain Kauniita ja Rohkeita joutuu katsomaan.

Johtaja ei kuitenkaan voi lopettaa johtajuusesitysten pitämistä koska silloinhan narsistiset työntekijät alkaisivat kapinoida, alkaisivat aiheuttaa hankaluuksia.

AP

Joku sanoisi että johtajan kannattaa palkata vain terveitä alaisia, ei ollenkaan narsistisia alaisia, silloin johtamisesta tulee helppoa, johtajuusesityksiä ei tarvita. Mutta eihän narsistinen johtaja osaa palkata terveitä alaisia. Narsistiselle johtajalle pinnallinen positiivinen ensivaikutelma alaisesta on erittäin tärkeä, joten narsistinen johtaja palkkaa narsistisia alaisia, koska narsistiset ihmisethän ovat erittäin taitavia antamaan pinnallisen positiivisen ensivaikutelman. Narsistiset alaiset siis ensivaikutelmallaan "huijaavat" narsistista johtaa jotta he saavat työpaikan, ja kun he ovat työpaikan saaneet niin he alkavat kapinoida.

Joku sanoisi että johtajan kannattaa siinä tapauksessa palkata HR-psykologi joka hoitaa alaisten palkkaamisen, että varmaan HR-psykologi osaa erottaa narsistiset ja terveet ihmiset toisistaan. Paitsi että eipäs osaa! Koska johtaja palkkaa itselleen HR-psykologin pinnallisen positiivisen ensivaikutelman mukaan - eli johtaja palkkaa itselleen narsistisen HR-psykologin. Ja narsistinen HR-psykologi palkkaa narsistisia alaisia.

Narsistit ovat idiootteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen tulee erilaisilla "johtajuusesityksillä" osoittaa johtajuutensa, vahvistaa johtajuuttaan, jne. Siis nuo esitykset sisältävät mm sitä että voimakkaasti näyttää kuka määrää, pilkkaa sitä joka uhmaa, kyykyttää hankalaa ihmistä, näyttää olevansa paras, jne. Siis silkkoja teatteriesityksiä jotka vievät aikaa pois tuottavalta työnteolta, aikaa pois kaikelta fiksulta hyödylliseltä toiminnalta, aikaa pois muusta elämästä.

Tietysti narsistinen johtaja on vakuuttunut siitä että hänen kuuluu pitää johtajuusesityksiä, koska hän itse suostuu tottelemaan vain johtajaa joka osoittaa olevansa häntä parempi ja vahvempi. Heikkoa johtajaa vastaan narsisti kapinoi koska hänestä tuntuu pahalta olla heikon ihmisen alainen, hän tahtoo heikkoa ihmistä ylemmäs jotta hänestä tuntuu hyvältä.

Joten narsistinen johtaja tuhlaa käsittämättömän paljon alaistensa aikaa pakottamalla heidät katsomaan lukemattomia johtajuusesityksiä. Terveille ihmisille nuo esitykset ovat turhia, he tottelisivat johtajaa ihan muuteskin. Terveitä ihmisiä nuo esitykset vain turhauttavat koska he mieluummin tekisivät töitänsä. Ainainen esitysten katsominen vain väsyttää, turruttaa, ärsyttää, pitkästyttää ja vie pois kaiken motivaation tehdä töitä, pahimmillaan vie jopa pois motivaation elää. Kuin joutuisi fiksun työnteon sijaan katsomaan tuntikausia jotain surkeaa tv-ohjelmaa, esim Kauniita ja Rohkeita. Aina vain työnteon sijaan katsellaan Kauniita ja Rohkeita. Ei niin mitään järkeä. Joten terveet alaiset tahtovat vaihtaa työpaikkaa ennen kuin he masentuvat aivan totaalisesti. Hulluksihan siinä tulee jos aina vain Kauniita ja Rohkeita joutuu katsomaan.

Johtaja ei kuitenkaan voi lopettaa johtajuusesitysten pitämistä koska silloinhan narsistiset työntekijät alkaisivat kapinoida, alkaisivat aiheuttaa hankaluuksia.

AP

Joku sanoisi että johtajan kannattaa palkata vain terveitä alaisia, ei ollenkaan narsistisia alaisia, silloin johtamisesta tulee helppoa, johtajuusesityksiä ei tarvita. Mutta eihän narsistinen johtaja osaa palkata terveitä alaisia. Narsistiselle johtajalle pinnallinen positiivinen ensivaikutelma alaisesta on erittäin tärkeä, joten narsistinen johtaja palkkaa narsistisia alaisia, koska narsistiset ihmisethän ovat erittäin taitavia antamaan pinnallisen positiivisen ensivaikutelman. Narsistiset alaiset siis ensivaikutelmallaan "huijaavat" narsistista johtaa jotta he saavat työpaikan, ja kun he ovat työpaikan saaneet niin he alkavat kapinoida.

Joku sanoisi että johtajan kannattaa siinä tapauksessa palkata HR-psykologi joka hoitaa alaisten palkkaamisen, että varmaan HR-psykologi osaa erottaa narsistiset ja terveet ihmiset toisistaan. Paitsi että eipäs osaa! Koska johtaja palkkaa itselleen HR-psykologin pinnallisen positiivisen ensivaikutelman mukaan - eli johtaja palkkaa itselleen narsistisen HR-psykologin. Ja narsistinen HR-psykologi palkkaa narsistisia alaisia.

Narsistit ovat idiootteja.

Äh, unohdin signeerata tuon viestin, siis minä kirjoitin sen, siis minä AP.

Jotkut ihmiset paasaavat kauheasti sitä kuinka älyttömän tärkeää on löytää "oma paikkansa yhteiskunnassa". En oikein ymmärrä tuota. Siis kyllä, tarvitsee löytää asuinpaikka ja työpaikka tms, siis tarvitsee löytää jonkinlainen perusturvallisuus ja elanto. Mutta ei sen tarvitse olla mikään "oma paikka", elannon voi ansaita useilla eri tavoilla, elannon ansaitsemistapaa voi toisinaan vaihtaa, ei se nyt mikään maailman vakavin juttu ole jos toisinaan elämänjärjestelyt vaihtuvat tai muuttuvat ihan kokonaan. Ei tarvitse elää tosi järkähtämättömästi tasan tarkkaan "oman paikan" mukaisesti vaan voi elää joustavasti kulloisenkin tilanteen ja kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Luulen että tuo "oman paikan" löytäminen ja siitä kynsin-hampain kiinni pitäminen on erityisen tärkeää narsistisille ihmisille. Heille siihen sisältyy se että he löytävät oman paikkansa sosiaalisessa hierarkiassa, oman valta-asemansa. Se on heille erittäin tärkeää, koska se aiheuttaa heille vahvoja tunteita. Jos he ovat väärässä valta-asemassa niin heistä tuntuu sietämättömän pahalta. Kun heistä tuntuu jossain valta-asemassa hyvältä niin he kokevat löytäneensä paikkansa yhteiskunnassa. Kun narsisti on paikkansa löytänyt niin hän yrittää väkisin estää maailmaa muuttumasta, koska jos maailma muuttuisi niin hänen asemansahan saattaisi tulla uhatuksi. Pieninkin muutos sosiaalisessa järjestelmässä aiheuttaa narsistille ahdistusta, aseman menettämisen pelkoa. Mikään ei saa kehittyä, mikään ei saa edetä, mikään ei saa muuttua, kaiken täytyy pysyä ikuisesti samana - joten narsisti joutuu koko loppuelämänsä keskittymään muiden sabotoimiseen, kahlitsemiseen, vangitsemiseen, hidastamiseen ja estämiseen.

Terve ihminen keskittyy itsensä kehittämiseen tai vaikkapa muiden auttamiseen. Aivan sama mikä paikka yhteiskunnassa, mikä asema hierarkiassa, kunhan itse kehittyy tai joku muu saa apua.

AP

Aika monet huonot johtajat pyrkivät karsimaan kilpailijat juuri tuolla narsismi-argumentilla. He itse eivät tietenkään voisi ikinä myöntää haluavansa olla johtajia ja pelkäävänsä johtopaikkansa menetystä.

Toi ei kyl pidä paikkaansa. Normaali hyvä johtaja miettii joka päivä, mihin hänen pitäisi johtaa, ketä ja miten se parhaiten tapahtuisi. Ja kyllä normaalilla hyvälllä johtajalla on siihen liittyviä tunteitakin, sekä hyviä onnistumisen tunteita että epämiellyttäviä epäonnistumisen ja epävarmuuden tunteita.

Pikemminkin tunteettomuus on persoonallisuushäiriön oire. Narsistisen tai jonkun muun. Ajattelemisen puute taas on vain huonon johtajuuden merkki. Tai syy.

Johtajuudesta nauttiminen ”johtajuutena” kertoo jo karua kieltään persoonallisuushäiriöstä. Tarve asettua muiden yläpuolelle. Halukkuus ”johtoryhmiin”.

Jee, olen terve!

Päteekö tuo myös niihin ihmisiin, joille johtaminen on hirveä ongelma esim. työpaikalla?

Pomo aina narsisti ja työpaikkakiusaaja?

Jokainen naisen ex on narsisti.   (jos hyvin toimeentuleva ja komea mies)

Vierailija kirjoitti:

Toi ei kyl pidä paikkaansa. Normaali hyvä johtaja miettii joka päivä, mihin hänen pitäisi johtaa, ketä ja miten se parhaiten tapahtuisi. Ja kyllä normaalilla hyvälllä johtajalla on siihen liittyviä tunteitakin, sekä hyviä onnistumisen tunteita että epämiellyttäviä epäonnistumisen ja epävarmuuden tunteita.

Pikemminkin tunteettomuus on persoonallisuushäiriön oire. Narsistisen tai jonkun muun. Ajattelemisen puute taas on vain huonon johtajuuden merkki. Tai syy.

No niin siis töihin liittyen voi olla tunteita, se on normaalia. Jos on panostanut johonkin projektiin tosi paljon ja se menee mönkään niin kyllä se tuntuu pahalta, ihan riippumatta siitä onko johtaja vai alainen.

Mutta narsistisilla ihmisillä on tunteita ihan silkkaan johtajuuteen liittyen, siihen sosiaaliseen asemaan liittyen. Siis heistä tuntuu joltain se että "tuo ihminen on minun yläpuolellani hierarkiassa" tai että "minä olen tuota ihmistä ylempänä hierarkiassa". Eli he vertailevat ihmisiä itseensä, katselevat "ylempänä" tai "alempana" ja tuo vertailu tuntuu heistä joltain. Nuo ovat silkkoja narsistisia tunteita.

Terveillä ihmisillä on tunteita ihmisiin liittyen.

Narsistilla on tunteita ihmissuhdeasetelmiin liittyen, valta-asemiin liittyen.

Terve ihminen näkee ja tuntee toisen ihmisen ihmisenä. Terve ihminen tietää että muut ihmiset ovat olemassa myös jos häntä itseään ei ole olemassa, tietää että muut ihmiset eivät ole sidottuja häneen, eivät ole kytköksissä häneen.

Narsisti näkee ja tuntee toisen ihmisen suhteessa itseensä. Muut ihmiset ovat narsistille olemassa hänen omien tunteidensa kautta. Narsistille ei siis ole olemassa ihmisiä, on olemassa vain suhteita, valta-asetelmia.

Narsistin täytyy pakottaa muut ihmiset häntä miellyttävään hierarkiaan jotta hänestä tuntuu hyvältä. Muiden ihmisten tunteita narsisti ei tuossa pakottamisessa ota huomioon.

AP

No hyvä itseäni ei ole ikinä kiinnostanut jostaminen vaan se tekeminen koska siinä oppii. Jospa nyt kaikki jo uskoisivat missä ne narsistit ovat. Sekin ylilääkäri joka leimasi muita :)

Mikä sulla on lähteenä jutuille? Jos koen mielihyvää ollessani johtoasemassa millä perusteella se tekee minusta narsistin?

Vain jossain Suomen vaatimattomien ihmisten maassa tervettäkin narsismia eli ylpeyttä omista aikaansaannoksista johtajana pidetään heikkoutena. Siinä buddhalaisen egottoman arvojohtajan ja narsistisen psykopaatin välissä on pitkä jana jolle suurin osa ihmisistä asettuu. Onko kaikkien pakko kursailla kuin pullatarjottimen kanssa juhlissa? Sitten selän takana haukutaan miten Maikki otti ensin, miten se kehtaa!

Pelkästään tuon kysymyksen perusteella saattaa tulla kyllä paljon "vääriä positiivisia". Jollakulla saattaa olla tosi huono kokemus johtamisesta, ja sen takia hän on erityisen kriittinen johtajuutta kohtaan ja aihe herättää tunteita.

Itse vastaan kysymykseen, että suhtaudun neutraalisti. Kyse on nimenomaan käytännön järjestelystä, ja jonkun on hoidettava se johtaminenkin. En itse haluaisi siinä tehtävässä.

Kaiikki yksilöurhailijat ja taiteilijat ovaat narsisseja. Kasvavat aikansa ja kuihhtuvat pois.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sulla on lähteenä jutuille? Jos koen mielihyvää ollessani johtoasemassa millä perusteella se tekee minusta narsistin?

Vain jossain Suomen vaatimattomien ihmisten maassa tervettäkin narsismia eli ylpeyttä omista aikaansaannoksista johtajana pidetään heikkoutena. Siinä buddhalaisen egottoman arvojohtajan ja narsistisen psykopaatin välissä on pitkä jana jolle suurin osa ihmisistä asettuu. Onko kaikkien pakko kursailla kuin pullatarjottimen kanssa juhlissa? Sitten selän takana haukutaan miten Maikki otti ensin, miten se kehtaa!

Ei kai tässä aloituksessa väitetty että narsismi on heikkous. Ei narsismi välttämättä ole heikkous tai vahvuus, hyvä tai huono asia. Narsismi on narsismia. Se on mitä se on. Päätä itse haluatko omalla kohdallasi antaa sille jonkin arvon kuten "hyvä" tai "huono". En ymmärrä miksi ihmisten tuollaisia arvoja tarvitsee asioille antaa, mutta ilmeisesti monilla ihmisillä on tuollainen tarve. Outoa.

Ylpeys omista aikaansaannoksista? Siis saavutuksista. Tjaa. Tarvitseeko sinun tuntea sellaista kuin "ylpeys", onko se sinulle tärkeä tunne? Outoa. Ja tarvitseeko sinun saada tunteita saavutuksistasi? Eikö tekeminen itsessään tunnu sinusta hyvältä, eikö tekeminen itsessään riitä sinulle? Outoa.

Älä ajattele niin paljon saavutuksia. Tee tänään minkä voit, tee huomenna minkä voit, tee ylihuomenna minkä voit,...

Ei saavutusten tarvitse mennä tunteisiin. Mutta toki, saavutuksia voi olla hyvä toisinaan pohtia, koska niitä voi käyttää etenemisen mittarina, niistä voi oppia, niiden avulla voi löytää elämään uutta suuntaa, jne.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen naisen ex on narsisti.   (jos hyvin toimeentuleva ja komea mies)

Hyvin toimeentulevat miehet ovat kilpailuhenkisiä. Heille elämä on usein joko voittamista tai häviämistä. Ja he ovat tottuneet voittamaan, eiväthän he muuten olisi hyvin toimeentulevia.

Ja kun sukset alkavat mennä vaimon kanssa ristiin, muuttuu tiimiasetelma voittaja/häviäjämoodiin. Silloin alkaa likainen peli.

Erittäin järkeenkäypä väite, että hyvin toimeentulevat eksät ovat narsistisesti käyttäytyviä.

Kaikistahan valta tuntuu hyvältä! Ja eihän seksistäkään nautintoa saa jos siinä ei ole valta-asetelmaa, joskin seksissä on päinvastoin: seksistä saa eniten nautintoa kun itse joutuu alisteiseen asemaan! Alista mua, nöyryytä mua, kurita mua, ihanaa!

Vierailija kirjoitti:

Mikä sulla on lähteenä jutuille? Jos koen mielihyvää ollessani johtoasemassa millä perusteella se tekee minusta narsistin?

Vain jossain Suomen vaatimattomien ihmisten maassa tervettäkin narsismia eli ylpeyttä omista aikaansaannoksista johtajana pidetään heikkoutena. Siinä buddhalaisen egottoman arvojohtajan ja narsistisen psykopaatin välissä on pitkä jana jolle suurin osa ihmisistä asettuu. Onko kaikkien pakko kursailla kuin pullatarjottimen kanssa juhlissa? Sitten selän takana haukutaan miten Maikki otti ensin, miten se kehtaa!

Tämä.

Tiesitkö ap, että liian vähäinen narsismi on yhtä vakava häiriö kuin ylikehittynytkin narsismi?

Taidan sitten olla narsisti tällä määritelmällä 🤔