Mikä on ollut julminta mitä olet joutunut parisuhteessa kokemaan?
Mikä on ollut julminta mitä olet joutunut parisuhteessa kokemaan?
Kommentit (469)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekassa suhteessani mies löi joskus, mutta enpä itsekään ollut puhdas pulmunen. Taisi olla enemmän elämän opettelua molemmilla, kumpikaan ei ollut kotoa parhaita mahdollisia eväitä saanut. Mies ei kuitenkaan mitenkään varoittamatta kilahtanut, vaan meillä oli aina kovia riitoja sitä ennen ja minä olin niiden rakentajana erityisen aktiivinen. Olin aivan hirveä kumppani.
Sen suhteen jälkeen en ole sietänyt tai en sietäisi, jos kohtaisin, enää yhtään väkivaltaa. Pienikin signaali siitä, että mies ei hallitse aggressioitaan saisi minut menettämään kiinnostukseni välittömästi. Vaikka siis minua on lyöty, en kykene ollenkaan ymmärtämään näiden hurmaavien mutta hakkaavien miesten kumppaneita. Minuun ei sellainen hurmaaminen ja lyömisten anteeksipyytely tehoaisi. Tämä on outoa, koska olen kuitenkin väkivaltaisessa suhteessa elänyt.
En tiedä osasinko selittää lainkaan asiaa, ja onko sillä kenenkään mielestä merkitystä edes, mistä syystä joku lyö. Noissa on se ero, että minä pystyin vaikuttamaan konflikteihin, ja luonnevikaisen puoliso ei voi tehdä mitään estääkseen väkivaltaa.
Sinuun on näköjään tehonnut syyllistäminen. Olet ottanut vastuun hakkaajasi käytöksestä. Niin on moni muukin. Syitä käydä toiseen ihmiseen käsiksi löytyy ihan aina. Olen minäkin menettänyt malttini ja ärsyttänyt monta, monta kertaa. Vaikka kuka tahansa minut tunteva kuvailisi minua ensimmäiseksi sanalla rauhallinen. Silti olen ihminen ja minulla on negatiivisiakin tunteita kuten jokaisella normaalilla ihmisellä. Joidenkin mielestä tämä on pätevä syy hakata. Näissä ihmisissä on jotain pahasti vialla.
Ja sinä, joka aiot tulla selittämään tähän että et ole ikinä ärsyttänyt kumppaniasi: kyllä sinä olet. Monta kertaa.
En ole ottanut vastuuta kumppanin käytöksestä vaan omastani. Kumppanini löi lopulta, kun ei muuta voinut, mutta ei hän mikän "hakkaaja" ollut. Et tiedä tarkemmin suhteestamme, joten jos haluat siitä keskustella, toivon että kysyt sen sijaan että analysoit ilman parempaa tietoa.
Kommenttisi alku osoittaa täysin selvästi, miten sairas ajattelutapasi on. Ei sinulta mitään tarvitse kysyä. Ja jos et hanki apua, on riski että historia toistaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Petin miestäni ja purin huonoa omaatuntoa parhaalle ystävälleni. Tämä ystävä (ex) meni sitten kertomaan miehelleni ja he yhdessä kuvasivat kostopornofilmin, jonka mies lähetti sen minulle, kehoittaen samalla pakkaamaan kamani.
Ystväni takia minulle siis tuli ero.
VMP! Eli kaikki olisi ollut hyvin, jos olisit saanut pettää ilman kiinnijäämistä? Ystäväsi pilasi lopulta suhteesi? Oletko tosissasi? SINÄ se pilasit oman suhteesi!
Vierailija kirjoitti:
Noniiin tässäpä naisten uhriutumisketju! Mässäilkää!
Onko se niin vaikeaa lukea ettei naisia kuulu lyödä henkisesti tai fyysisesti tai että moni on tullut petetyksi ja jätetyksi parisuhteessaan?
Taidat olla itse sellainen naisten alistaja hullu, joka sarjadeittailet naisia muttet koskaan löydä onnea? Olisiko aika katsoa peiliin miksi et koskaan löydä etsimääsi?
Vierailija kirjoitti:
Aviomiehen pettäminen ja lisäksi se, että pettäminen oli kuulemma minun syytäni. Kuulemma jos olisin ollut himokkaampi, rohkeampi ja seksikkäämpi makuuhuoneessa niin hän ei olisi pettänyt. Samoin, jos olisin antanut joka päivä enkä vain 3-4 kertaa viikossa niin hän ei olisi pettänyt.
Lisäksi pettämistä edeltänyt henkinen väkivalta oli jotain järkyttävää. Kuulemma olin pullea, pukeuduin epäseksikkäästi seksintappovaatteisiin, käyttämäni hameet eivät olleet tarpeeksi tiukkahelmaisia, puseroideni kaula-aukot eivät olleet riittävän avonaisia jotta rintavako näkyisi, hiukset oli värjätty väärän värisiksi, en ihaillut ja kehunut häntä tarpeeksi , huomioin lapsia enemmän kuin häntä ja katseestani ei kuulemma nähnyt että rakastan häntä.
En varmaan koskaan toivu henkisesti.
en ihaillut ja kehunut häntä tarpeeksi
Alistavan puolison kanssa olleena kuulostaa tutulta. Sitä sai aina ihme syytöksiä jos ei ihaillut ja kehunut toista tarpeeksi.. se ihailuntarve noilla on pohjaton.
Yritti iskeä toista naamani edessä ja ylpeili sillä jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Petin miestäni ja purin huonoa omaatuntoa parhaalle ystävälleni. Tämä ystävä (ex) meni sitten kertomaan miehelleni ja he yhdessä kuvasivat kostopornofilmin, jonka mies lähetti sen minulle, kehoittaen samalla pakkaamaan kamani.
Ystväni takia minulle siis tuli ero.
Hyi helvetti olette kaikki 3 yhtä sairaita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviomiehen pettäminen ja lisäksi se, että pettäminen oli kuulemma minun syytäni. Kuulemma jos olisin ollut himokkaampi, rohkeampi ja seksikkäämpi makuuhuoneessa niin hän ei olisi pettänyt. Samoin, jos olisin antanut joka päivä enkä vain 3-4 kertaa viikossa niin hän ei olisi pettänyt.
Lisäksi pettämistä edeltänyt henkinen väkivalta oli jotain järkyttävää. Kuulemma olin pullea, pukeuduin epäseksikkäästi seksintappovaatteisiin, käyttämäni hameet eivät olleet tarpeeksi tiukkahelmaisia, puseroideni kaula-aukot eivät olleet riittävän avonaisia jotta rintavako näkyisi, hiukset oli värjätty väärän värisiksi, en ihaillut ja kehunut häntä tarpeeksi , huomioin lapsia enemmän kuin häntä ja katseestani ei kuulemma nähnyt että rakastan häntä.
En varmaan koskaan toivu henkisesti.
en ihaillut ja kehunut häntä tarpeeksi
Alistavan puolison kanssa olleena kuulostaa tutulta. Sitä sai aina ihme syytöksiä jos ei ihaillut ja kehunut toista tarpeeksi.. se ihailuntarve noilla on pohjaton.
Niin mitä voi odottaa ihmisiltä joilla on lapsen tunne-elämä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso kävi kerran humalassa käsiksi. Töni ja heitteli pitkin asuntoa, tarttui kurkkuun kiinni ja kohotti jo nyrkkinsä, ei kuitenkaan lyönyt enkä saanut muutamaa pienen pientä mustelmaa kummoisempia vammoja.
Olin aina vannonut, että tällaisessa tapauksessa lähden ja ensin lähdinkin, selvittyään kuitenkin aneli anteeksiantoa ja toista mahdollisuutta, haki ammattiapua ja todella osoitti olevansa tosissaan. Kuukausiin en kuitenkaan suostunut laittamaan vihkisormista takaisin sormeeni, nyt tuosta on jo yli 10 vuotta aikaa, ja kulunut vuosikymmen on ollut todella onnellinen, mies on luopunut humalahakuisesta alkoholinkäytöstä kokonaan eikä agressiivista käytöstä ole ilmennyt lainkaan, hän on todella hellä, huomaavainen ja kaikinpuolin hyvä aviomies. Silti toisinaan mietin, löydänkö itseni vielä jonain päivänä tuosta samasta tilanteesta.Miten tuollaisen tapahtuman jälkeen voi luottaa toiseen tai olla onnellinen? Viestisi jo kertoo että elät jatkuvassa pelossa "Silti toisinaan mietin, löydänkö itseni vielä jonain päivänä tuosta samasta tilanteesta." Lähde.
Kiitos vain, mutta en elä pelossa. Pohdiskeluni perustuvat enemmänkin yleiseen mielipiteeseen, jonka mukaan väkivalta ei koskaan jää yhteen kertaan, toistaiseksi minulla ei ole kuitenkaan syytä uskoa, etteikö näin voisi olla. Kuten mainitsin, hän haki ammattiapua, aidosti halusi selvittää ongelmansa eikä ole osoittanut pienintäkään agressiivisuuden merkkiä yli kymmeneen vuoteen, en siis näe syytä nyt lähteä.
Tästä huolimatta kehoittaisin ketä tahansa samassa tilanteessa olevaa pakkaamaan tavaransa ja lähtemään, koska minäkin uskon, että valtaosa ei sitä lopullista ja pysyvää muutosta pysty tekemään, oman kokemukseni perusteella olen silti optimistinen, että se on mahdollista.
Itse lähtisin ihan sen takia, että en enää uskaltaisi olla oma itseni. Jos vaikka kesälomamatkasta tulee kiistaa, antaisin ehkä periksi kun pelkäisin alitajuisesti että toinen on kohta kurkussa kiinni. Varoisin tekemisiäni ja sanomisiani että toinen ei suutu. Jokainen tekee noin, kun on tekemisissä fyysisesti vahvemman kanssa josta TIETÄÄ, että tämä voi hyökätä. En suostuisi elämään niin.
Ei todellakaan niin pahoja kuin täällä suurimmalla osalla:( varmaan se yksipuolinen rakkaus ja toinen on vaan sun mieliksi sun kanssa mut kärsii itse sisäisesti siitä, ja purkaa sen äyskimällä, tiuskimalla yms....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniiin tässäpä naisten uhriutumisketju! Mässäilkää!
Onko se niin vaikeaa lukea ettei naisia kuulu lyödä henkisesti tai fyysisesti tai että moni on tullut petetyksi ja jätetyksi parisuhteessaan?
Taidat olla itse sellainen naisten alistaja hullu, joka sarjadeittailet naisia muttet koskaan löydä onnea? Olisiko aika katsoa peiliin miksi et koskaan löydä etsimääsi?
Onhan täällä miehetkin kertonut kokemastaan väkivallasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin koko ikäni kiusattu ja nuorempana olin aika rikki ja holtiton.
Alon suhteeseen miehen kanssa joka oli pinta puolin menestynyt, mukava ja kiltti. Pikkuhiljaa huomasin että henkilö on aika epävakaa ja alkoholiin menevä. Oli sairaalloisen mustasukkainen ja sain olla jatkuvasti varpaillani. Usein haukkui mut pystyyn, raivosi, imitoi, ahdisti, lyttäsi mut pystyyn. En saanut lähes lainkaan omaa tilaa.
Sitten alkoi seksissä alistaminen, anaaliseksiin painostaminen, seksi alkoi olemaan aggressiivista ja itselleni kivuliasta. Koitin lähteä suhteesta useasti mutta aina epäonnistuin. Uhkasi tappaa mut, alkoi lyömään jne. Lopulta pääsin pois.
En koskaan ikinä enää ota miestä, en halua tapailla, en harrastaa seksiä, en mitään.Kysymys: Miksi nämä alistajamiehet ovat niin anaaliseksiin meneviä? Tämä kuvio toistuu näissä viesteissä..
Ovat homoja. Purkavat suhteissaan naisvihaansa. Harrastavat parisuhteen rinnalla aina homosuhteita. Puolisoon puretaan se turhautuminen mitä kulissien pitäminen aiheuttaa. Nainen on koiran asemassa niin sitä pannaankin kuin koiraa ja alistetaan sillä tavalla. Vielä kun anaaliin paneminen sattuu niin saa nautintoa tästä kivun tuottamisesta.
Eiköhän tässä ole lähinnä kyse pornon vaikutuksesta, kun kuitenkin hyvin yleistä pornosivustoilla juurikin tuommoinen väkivaltainen kakkoseen pano. Tuntuu perustuvan siihen, että se kakkoseen pano on juurikin likaista, nöyryyttävää ja ahdistavaa, että osoitetaan sillä "naisen paikka". Sairasta. Ei se tee miehestä automaattisesti homoa, että haluaa aiheuttaa naiselle kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Minua haukuttiin päivittäin kun en kuulemma tehnyt omaa osuuttani liitossa.
Pornosta otettu naisen malli ja väkivalta oli pahinta.
Sängyssä olin kuulemma kuin lahna ja rajua ja kivuliasta anaaliseksiä oli oltava joka päivä kuukautisten aikana.
Piiskaa sain myös muutaman kerran niin, että istuminen sattui.
Lopulta minua piti kouluttaa fistaamalla joskus kahdellakin kädellä.Yllättäen jouluaattona lähti haki tavaransa viikon päästä ja asuu naapurikaupungissa uuden uhrin kanssa.
En oikein tiedä mitä tähän sanoisi... Jos on totta, niin vahvistaa mielipiteeni siitä, että tuollaisilta kannattaa kieltää pienemmätkin "kokeilut". Jos tulee syytöksiä siitä, että on jotenkin "estoinen" t.m.s. kannattaa ottaa ja lähteä. Miehille, jotka haluavat sitomisleikkejä, olen sanonut, että joo, minä voi sitoa häntä. Kummasti ei enää kiinnosta..., eikä niistä suhteistakaan ole tullut mitään, mikä EI ole harmittanut jälkeenpäin.
Seksuaalinen väkivalta on ollut kauheinta. Aiempi mies kertoi tuttavapiirillemme kipeästä salaisuudestani: haluttomuudestani. Mies painosti seksiin toistuvasti ja uhkaili raiskauksella jos en suostunut. :( Positiivista on se etten ole kärsinyt nykyisessä suhteessa menneisyydestäni, nykyinen kumppanini kunnioittaa minua eikä ole seksiriippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Miehen sivusuhde, mutta pahinta oli kuulla, että ongelma on minussa: minä vainnolen pienisydäminen kun en hyväksy toista naista. Ja kuuleminen, ettätio toinen on niinnpaljon parempi kuin minä.
Samantyyppinen tarina. exäni joka siis on hippimies päätti kokeilevansa polyamoriaa. Ei oltu tästä sovittu. Suutuin kun kuulin. Mies nauroi reaktiolleni. Mies piti minua kapeakatseisena. Sanoi etei todellakaan halua olla sellaisen naisen kanssa joka evää elämästä ilot, ihan eri taajuudella hänen kaikkivoipaisuuden rinnalla. Yök!!! vihaan koko polyamoria sanaa!
Nksksk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniiin tässäpä naisten uhriutumisketju! Mässäilkää!
Onko se niin vaikeaa lukea ettei naisia kuulu lyödä henkisesti tai fyysisesti tai että moni on tullut petetyksi ja jätetyksi parisuhteessaan?
Taidat olla itse sellainen naisten alistaja hullu, joka sarjadeittailet naisia muttet koskaan löydä onnea? Olisiko aika katsoa peiliin miksi et koskaan löydä etsimääsi?
Onhan täällä miehetkin kertonut kokemastaan väkivallasta.
Suurin osa on naisten kertomuksia.
Vaikka kirjoitin itsekin ketjuun, niin tulee ihan itku kun lukee mitä muut on joutunut kokemaan :'(
Onneksi on niitäkin jotka tuntevat oman arvonsa ja lähtevät lätkimään heti ensimmäisestä merkistä mutta ihan liikaa kilttejä ja hentoja sieluja, joiden yli kävellään kun haluavat aina uskoa vaan hyvää ihmisistä :(
Vierailija kirjoitti:
Nksksk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniiin tässäpä naisten uhriutumisketju! Mässäilkää!
Onko se niin vaikeaa lukea ettei naisia kuulu lyödä henkisesti tai fyysisesti tai että moni on tullut petetyksi ja jätetyksi parisuhteessaan?
Taidat olla itse sellainen naisten alistaja hullu, joka sarjadeittailet naisia muttet koskaan löydä onnea? Olisiko aika katsoa peiliin miksi et koskaan löydä etsimääsi?
Onhan täällä miehetkin kertonut kokemastaan väkivallasta.
Suurin osa on naisten kertomuksia.
Johtuisiko siitä että suurin osa vauvapalstailijoista on naisia.
Valehtelua, pettämistä, alkoholin suurkulutusta, kavereiden kanssa riekkuminen meni täysin suhteemme edelle, mutta kuitenkin yritti, etten minä saisi käydä missään kavereiden kanssa jne. Pari kertaa myös kävi käsiksi ja kuristi, kun minä kuulemma olin ahdistava ja kyttäävä hullu akka, kun kysyin missä hän oikein oli ollut, kun saapui parin päivän ryyppyreissultaan eikä ollut vastannut puhelimeen tai laittanut mitään viestiä. Minua itseäni hävettää näin jälkeenpäin miksi olin niin sinisilmäinen ja tyhmä, että katselin tuota pari vuotta...
Aivan liikaa kusipäisiä miehiä. Mistä niitä sikiää..? Älkää lisääntykö noiden kanssa.
Minua haukuttiin päivittäin kun en kuulemma tehnyt omaa osuuttani liitossa.
Pornosta otettu naisen malli ja väkivalta oli pahinta.
Sängyssä olin kuulemma kuin lahna ja rajua ja kivuliasta anaaliseksiä oli oltava joka päivä kuukautisten aikana.
Piiskaa sain myös muutaman kerran niin, että istuminen sattui.
Lopulta minua piti kouluttaa fistaamalla joskus kahdellakin kädellä.
Yllättäen jouluaattona lähti haki tavaransa viikon päästä ja asuu naapurikaupungissa uuden uhrin kanssa.