Lue keskustelun säännöt.
Poikani on siivooja
09.04.2020 |
Mitä tämä tilanne ajatuksia herättää?
Kyselee hänen korkeakoulutettu äitinsä.
Kommentit (51)
Työtä siivooajankin työ on, ja vielä tärkeämpääkin kuin moni muu työksi nimetty jonninjoutava turhakeammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Jonkun ne sotkut on siivottava. Mikä tästä pojasta tekee niin erikoisen, ettei muka voi siihen ”alentua”? Näiden ”hyvien” ammattien tekijät eivät voi tehdä työtään, jos joku ei siivoa. Jos ei tuota pysty arvostamaan niin joku osa-alue on ajattelukyvyissä jäänyt vajaaksi. Mutta kyllä sinä vähitellen saat sitä kehitettyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Jonkun ne sotkut on siivottava. Mikä tästä pojasta tekee niin erikoisen, ettei muka voi siihen ”alentua”? Näiden ”hyvien” ammattien tekijät eivät voi tehdä työtään, jos joku ei siivoa. Jos ei tuota pysty arvostamaan niin joku osa-alue on ajattelukyvyissä jäänyt vajaaksi. Mutta kyllä sinä vähitellen saat sitä kehitettyä!
No juuri se, että hänellä olisi kykyjä parempaan. Ne menevät ihan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Jonkun ne sotkut on siivottava. Mikä tästä pojasta tekee niin erikoisen, ettei muka voi siihen ”alentua”? Näiden ”hyvien” ammattien tekijät eivät voi tehdä työtään, jos joku ei siivoa. Jos ei tuota pysty arvostamaan niin joku osa-alue on ajattelukyvyissä jäänyt vajaaksi. Mutta kyllä sinä vähitellen saat sitä kehitettyä!
No juuri se, että hänellä olisi kykyjä parempaan. Ne menevät ihan hukkaan.
Luuletko, ettei muilla siivoojilla ole kykyjä muuhun? Joillakin on jopa korkeakoulutus eikä vain korkeakoulutetut vanhemmat. Poikasi sopii joukkoon ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Jonkun ne sotkut on siivottava. Mikä tästä pojasta tekee niin erikoisen, ettei muka voi siihen ”alentua”? Näiden ”hyvien” ammattien tekijät eivät voi tehdä työtään, jos joku ei siivoa. Jos ei tuota pysty arvostamaan niin joku osa-alue on ajattelukyvyissä jäänyt vajaaksi. Mutta kyllä sinä vähitellen saat sitä kehitettyä!
No juuri se, että hänellä olisi kykyjä parempaan. Ne menevät ihan hukkaan.
Luuletko, ettei muilla siivoojilla ole kykyjä muuhun? Joillakin on jopa korkeakoulutus eikä vain korkeakoulutetut vanhemmat. Poikasi sopii joukkoon ihan hyvin.
Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä on meitä kuten poikasi jotka oikeasti tykkäävät siivousalasta. Palkkaus saisi toki olla parempi.
Jos poikasi tosissaan on jäämässä alalle niin kannattaa hankkia alan koulutus ( voi vaikuttaa palkkaan ja saa monipuolisempia tehtäviä).
Ainut suositus miksi nuoren ei kannata tehdä siivoustyötä lopun ikää on, että se on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Liikkeet ovat melko yksipuolisesti kuormittavia ja siksi kannattaakin hankkia pätevyys monipuolisiin tehtäviin.
Tältä alaltahan työt ei kyllä tekemällä lopu, joten siinä mielessä ala on tulevaisuuden turva.Ole ylpeä pojastasi. Hänen valinnassaan ei ole mitään noloa, toisin kuin aloituksessasi.
Mutta miten asia selitetään sukulaisille ja tuttaville? Ollaan jo maalailtu pojan alakouluajoista asti, että hänestä tulee myös korkeakoulutettu, asiantuntija. Niin että hän voisi työskennellä tasolla, jossa saa tehdä vähän vaativampia päätöksiä kuin että heiluttaako rättiä vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle. Ihmiset pettyvät.
Sinä sait tästä nyt hyvän opetuksen nöyryyden merkityksestä ja siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ole kiitollinen. Ihmiset varmaan pääsevät jotenkin yli tästä kauheasta pettymyksestä. Ja siivoamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, olin pitkään kokoaikainen siivooja ja teen sitä edelleen keikkatyönä.
En ymmärrä?
Äiti käyttäytyi tyhmästi ja ajattelemattomasti, kun meni ennen aikojaan maalailemaan poikansa tulevaisuutta. Kukaan ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu. Yksi asia, mikä vanhemmuudessa pitäisi oppia on se, että lapsi on oma yksilönsä, tekee omat päätöksensä eikä elä toteuttaakseen vanhempiensa haaveita ja suunnitelmia. Oppiminen ei ole aina kivaa, ja äidillä tämä oppimiskokemus ilmenee nyt muun muassa harmituksen Ja pertymyksen muodossa.
Saahan hän tehdä omat päätöksensä. Korkeakouluissa on vaikka kuinka paljon aloja, joista valita. Nykyään kannattaa olla korkeakoulutus, ei eletä enää 1900-lukua.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.
Silti! Mitä järkeä, saati sitten mitä arvostettavaa siinä on että jää vain siivoojaksi, eikä edes yritä mitään parempaa? Kykyjä kuitenkin olisi, jos edellisetkin sukupolvet on kouluttautuneet pitkälle ja hyvissä ammateissa.
Jonkun ne sotkut on siivottava. Mikä tästä pojasta tekee niin erikoisen, ettei muka voi siihen ”alentua”? Näiden ”hyvien” ammattien tekijät eivät voi tehdä työtään, jos joku ei siivoa. Jos ei tuota pysty arvostamaan niin joku osa-alue on ajattelukyvyissä jäänyt vajaaksi. Mutta kyllä sinä vähitellen saat sitä kehitettyä!
No juuri se, että hänellä olisi kykyjä parempaan. Ne menevät ihan hukkaan.
Luuletko, ettei muilla siivoojilla ole kykyjä muuhun? Joillakin on jopa korkeakoulutus eikä vain korkeakoulutetut vanhemmat. Poikasi sopii joukkoon ihan hyvin.
Olet väärässä.
Aukotonta korkeakoulutetun argumentaatiota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen laitoshuoltaja, FM, tässä järjestyksessä. Ammatti maksoi asuntolainan, elätti perheen ja mahdollisti opiskelun alalle, jossa työllistyminen on epävarmaa. Näinä maailmanaikoina, arvaa kummalla tutkinnolla maksetaan laskut jatkossakin? Ehkä reippaalla porvoolaispojalla on sama ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen laitoshuoltaja, FM, tässä järjestyksessä. Ammatti maksoi asuntolainan, elätti perheen ja mahdollisti opiskelun alalle, jossa työllistyminen on epävarmaa. Näinä maailmanaikoina, arvaa kummalla tutkinnolla maksetaan laskut jatkossakin? Ehkä reippaalla porvoolaispojalla on sama ajatus.
No niin. Kaikilla kun ei käy noin hyvä tuuri. Tietenkin sitä tuuria työllistymiseen tarvitsee yhtä lailla FM.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivooja on hyvä ammatti, paljon parempi kuin joku julkkistyrkky.
Siivoojien tarve ei ole silti kadonnut mihinkään, ja äidille ei ole korkeakoulussa opetettu, että siivooja voi olla hänen pojalleen sopiva ja mieluisa työ. Äiti joutuu nyt työstämään tätä oppimiskokemusta täällä palstalla.