Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Kommentit (1751)
Lapset ovat ihania, kannattaa hankkia saman tien eikä odotella enää viittä vuotta!
Olin siis kaksivitosena vielä lapsikielteinen, en ollut koskaan elämässäni ollut pienten lasten kanssa tekemisissä, joten ne tuntuivat vain ärsyttäviltä. Kun päädyin hankkimaan omia lapsia käytännön syistä, hurmaannuin täysin! Yksinäisyyskin helpotti, kun lasten kautta on ollut helppo tutustua ihmisiin.
Lapsilla on kiinnostavia huomioita maailmasta, ja kyyninen elämänasenteeni on väistynyt.
Sanoisin kuin Ulriika-täti Anni Swanin kirjassa Iris rukka: "Vielä sinulle valkenee."
Riippuu olisiko henkilö normaalimitoissa vai ylipainoinen.
Sanoisin, että: Hyvä kun sait vihdoin toisen asteen opinnot pulkkaan! Sinulla on kyllä nyt varaa lyhentää opintolainaasi vaikka 500e/kk, vaikka itse luulet toisin. Hae myös jatko-opintoihin pian, äläkä juutu ensimmäiseen työpaikkaasi. Pärjäät kyllä pienemmällä summalla elämässäsi ja opinnot on sulle ihan mahdollisia.
Älä mene siihen kuntouttavaan työtoimintaan, et tule enää saamaan mitään oikeita töitä sen jälkeen.
- Ota maksimimäärä opintolainaa ja osta kaikella rahalla Bitcoineja
- Jätä se
- Älä ole niin urpo
- Älä urheile yltiöpäisesti, nivelet kuluvat suotta.
- Ala säästää sellaiseen eläkevakuutukseen, josta ei saa rahoja välillä nostettua. Tulet tarvitsemaan näitä säästöjä.
- Osta oma asunto hyvältä paikalta. Vältä tupakkaa, huumeita ja alkoholia.
- Valitse kiltti puoliso
Nainen, hanki ammatti jolla voit elättää itsesi kunnolla ja pidä palkkasi.
Älä lähde pidempiaikaiseen sijaisuuteen pitkän työmatkan päähän vaan jää tekemään lyhyempiä sijaisuuksia omaan kaupunkiin. Omassa kaupungissa mahdotonta saada vakipaikkaa jos kokemus ei ole nimenomaan oman kaupungin sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota niin paljon tatuointeja. Ne tulevat olemaan kymmenen vuoden kuluttua vain merkki valkoroskaisuudesta.
Pasi, sinä olet 13.
Ala ryyppäämään! Se olisi neuvoni.
Unohda haaveet parisuhteesta, paremmasta duunista, koulutuksesta, ne ei toteudu (parempi duunikin muuttuu paskaksi huonon johtamisen takia). Isäs tappaa ittensä 10v kuluttua, varaudu siihen. Pidä ittes fyysisesti kunnossa (selkävika tulee ennen 40v)
Ota opintolainaa ja käytä se matkusteluun. Perheellisenä heikosti tienaavana ei kovin kummoisia matkoja tehdä
Harrasta seksiä vain silloin kun itse nautit. Äläkä tyydy huonoon.
Älä luota miehiin. Älä varsinkaan raha-asioissa. Jätä ne heti, jos ne rikkovat lupauksensa. Älä anna toisia tilaisuuksia, älä varsinkaan kolmansia, ellei anteeksipyyntö ja hyvitys tule heti ja sydämestä.
Äläkä siedä kiittämättömyyttä tai epäkunnioittavaa käytöstä.
Olen nyt 24 ja kesän lopussa 25-vuotta täyttävälle sanoisin näin:
Oon töissä touko-heinä, säästän rahaa ja nään paljon vaivaa sen eteen. Et sitten jooko ryyppää kaikkia niitä rahoja syksyllä jossain opiskelijabileissä, jos niitä ylipäätään koronan takia järjestetään. Voisitko myös ystävällisesti tehdä syksyllä ne kaikki kirjatentit joita en tänä keväänä jaksanut. Kiitos jo etukäteen.
Ei nyt juuri ehkä 25 vuotiaalle minälleni, mutta nuorelle minälleni, etten olisi hakenut siihen kouluun, jossa opiskelin, ja koin järkyttävän seksuaalisen väkivaltahyökkäyksen. Parempi olisi olla missä tahansa muualla. Ja että olisin alkanut aikaisemmin sijoittamaan ja muutenkin kerryttämään omaisuuttani. Ja että olisin ottanut yhden tarjotun opiskelupaikan vastaan, elämäni voisi olla kulkenut kohti sitä haaveuraani paremmin kuin nyt kun nirsoilin että tuo ei ollut tismalleen sitä mitä hain ja nyt en ole tehnyt päivääkään oman alan töitä (en ole saanut alalta töitä) vaan jotain siivoojanhommia ja muita perusduunarin töitä.
Ja ennenkaikkea toivoisin, että olisin oppinut tavoittelemasta normaalia elämää, vaan laskenut rimaa ja aidosti tyytynyt yksinäisyyteen ja mitättömyyteen.