Millä tavalla olet etuoikeutettu tässä koronatilanteessa?
Esim. työpaikka, jota korona ei kosketa? Mahdollisuus etätyöhön? Taloudellinen puskuri? Mahdollisuus jäädä palkattomalle hoitamaan lapsia? Perusterve? Omakotitaloasuja? Tai jotain muuta, mitä?
Kommentit (89)
Sote-alalla oleva perusterve introvertti, joka on tottunut elämään vaatimattomasti ja jolla perintöäkin ihan kivasti puskuroimassa.
Tänäänkin töihin mennessä mietin, että mitä helvettiä, kun kaupunki ihan tyhjä ja mä olin ainoa pyöräilijä.
Melko etuoikeutetulta ja siunatulta tuntuu olotila. Ansiosidonnaisella 2800€/kk brutto säästöön jää joka kuukausi noin 1200€. Ei huolen häivää poutapäivää..
Saan hyvää työeläkettä, joten minun ei tarvitse olla työnantajan lomautusuhan alla. Saan valita itse, minne menen ja voin suojata itseni taudilta. Veriryhmäni on O, mikä ei liene huono asia. Yleensäkään en sairasta juuri koskaan.
Järkeäkin on sen verran, että en ole helmikuun alun jälkeen osallistunut ryhmätapaamisiin tai matkoille, joiden jälkeen olisin joutunut itkemään valtion apua poiskuljetuksiin tms. Hiihtolomalaista suurin osa matkusti tietoisesti, vaikka riskeistä oli varoitettu. Osaan siis lukea ja noudattaa suojausohjeita. Ulkona voi sauvakävellä pitkiä matkoja aivan ylhäisessä yksinäisyydessä, Espoon keskuspuistossa.
Olen todella vihainen itsekkäiden tollojen toiminnasta: Kainuussakin on jo tartuntoja. Espanjastako lienee tulleet vai mökkimatkalaisilta.
No asuntovelkaa on, mutta työ on kotona, korona ei haittaa mun alaa. Huomena saan tonkia taas kukkapenkkiä.
Saan olla uskossa Jeesukseen, Jumala varjelee minua, johdattaa elämääni ja olen matkalla taivaaseen.
Korona kyllä koskettaa työpaikkaa, ihan konkreettisesti, mutta ei sieltä työt lopu. Miehen työpaikkaa se taas ei juuri kosketa. Etätyömahis on sekä miehellä että minulla, lasten päiväkoti on niin pieni, että siellä on ollut vain muutama lapsi, joten lapset on voinut olla hoidossa. Ovat niin pieniä, ettei työnteko järkevästi onnistuisi jos he on kotona. Ei asuta uusimaalla vaan täällä paljon syrjemmässä. On oma piha ja hyvä taloudellinen tilanne. Ei kuuluta riskiryhmään, eikä lasten isovanhemmatkaan kuulu, joten tarvittaessa heitäkin voisi pyytää avuksi, ei ole pyydetty. Eipä tässä siis mitään, vietetään laatuaikaa perheenä, ei mene aikaa eikä rahaa työmatkoihin, halutessamme voidaan lähteä käymään vaikka mökillä, koska sekin sijaitsee niin lähellä.
Taloudellinen puskuri on, vaikka olenkin pitkäaikaistyötön. Lisäksi asun yksin, mikä on sikäli kätevää ettei käämit pala siihen että pitäisi olla jonkun kanssa koko ajan samassa tilassa, eikä tule riitaa esim. siitä että toinen haluaisi tavata kavereitaan. Toisaalta jos sattuisin sairastumaan niin voisi olla hankalampaa sitten kyllä, kun ei olisi ketään passaamassa.
Olen eskari-ikäisen velaton yksinhuoltaja ja etätöitä tekevä opettaja. Säästöjä on kolmen kuukauden palkan verran, enkä usko, että opettajia ainakaan heti lomautetaan. Ehdin säästää lisää, koska menot ovat pienentyneet. Lapsi on omissa oloissaan viihtyvä introvertti ja on kivaa olla hänen kanssaan enemmän.
Olen sairaanhoitaja, mutta vasta vähän aikaa kotiäitinä. En asu Suomessa, joten minua ei voi sinne pakottaa töihin. Eikä nykyinen asuinmaani tule minua myöskään pakottamaan töihin, koska silloin muut maat seuraisivat perässä ja hoitajat loppuisivat. Jos omaiseni joutuisi hoitoon, voisin tarvittaessa hakeutua hoitamaan heitä.
Nyt voin keskittyä lasteni kotiopetukseen, muiden kärvistellessä töissä. Hoitoalalle lähden vasta palkkojen noustessa ja valmiusvarastojen ollessa täydet.