Jos 35v naisella ei ole lasta eikä suhdetta, mitkä on todennäköisyydet, että vielä ehtisi lasta tulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vasta nyt?

Tuttavaa vaan mietin. On opiskellut (väitöskirja), ollut ulkomaisissa yliopistoissa jne. Ei kai ole ehtinyt lapsi tuohon kuvioon, eikä mies. Nyt sellaisia kai kaipailee, kun on Suomeen on palannut.

HAHAHAHAHAHA

No kannattaa lähteä katsomaan sitä ukkoa sieltä ulkomailta. Suomalaiset miehet, jotka täyttävät hänen kriteerinsä ovat jo menneet aikapäiviä sitten paikallisille :)

Voi olla, että kolmannella pariutumiskierroksella oleva kaljamahainen amisjätkä ei välttämättä kelpaa.

En olis niin varma, amisjätkät tienaa aika hyvin, paremmin kuin humanistitohtorit ja he ovat usein aika älykkäitä. Ei ole vaan lukio ja akateemiset ympyrät kiinnostaneet. Yhteiskuntatieteiden maisteri vm-94

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä, miksi parisuhteesta tehdään kynnyskysymys lastenhankintaa ajatellen. Sitten jos miestä ei ajoissa löydy ja lapset jäävät sen vuoksi tekemättä, nainen saattaa pahimmassa tapauksessa katkeroitua loppuiäkseen.

Itse olen 34v ja korkeasti koulutettu. Olen aina haaveillut yhdestä lapsesta ja nyt menen hoitoihin yksin. Vanhemmiten tajusin, etten oikeasti edes halua/tarvitse miestä arkea jakamaan.

Aivan mahtavaa, jos olisin noin vanha akateeminen nainen ilman kunnollista miestä tekisin aivan samoin.

Etsit ikäisesi tai vähän vanhemman miehen joka tahtoo lapsia ja suhteen. Akateemista/rikasta et välttämättä löydä mutta olet juhannuksena raskaana jos haluat oikeasti lapsen.

Kumppanuusvanhemmuuteen pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia. Yksinhuoltajuus on todella rankkaa ja sitovaa. Toisen vanhemman kanssakin vanhemmuus on todella työlästä, mutta ei sentään ole 24/7 ainoa lapsesta vastuussa oleva. Puhumattakaan niistä haasteista, joita kohtaa, jos sattuu saamaan erityislapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä, miksi parisuhteesta tehdään kynnyskysymys lastenhankintaa ajatellen. Sitten jos miestä ei ajoissa löydy ja lapset jäävät sen vuoksi tekemättä, nainen saattaa pahimmassa tapauksessa katkeroitua loppuiäkseen.

Itse olen 34v ja korkeasti koulutettu. Olen aina haaveillut yhdestä lapsesta ja nyt menen hoitoihin yksin. Vanhemmiten tajusin, etten oikeasti edes halua/tarvitse miestä arkea jakamaan.

Aivan mahtavaa, jos olisin noin vanha akateeminen nainen ilman kunnollista miestä tekisin aivan samoin.

No ei 34v nyt vielä niiin vanha ole että tarvitsisi epätoivoiseksi ryhtyä. Mutta jos lapsesta haaveilee, on tuossa iässä hyvä laittaa tuumasta toimeen. Vaikka nykyään on tarinoita nelikymppisistä ensisynnyttäjistä, voi raskautumiseen kulua aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neljä

lasta vai prosenttia?

Promillea. Kuten veressäni on alkoholia tällä hetkellä.