Oletteko pystyneet nyt lopettamaan sormien / kynsien pureskelun?

Mulla oli sama. En pystynyt lopettamaan. Hankin rakennekynnet ja kun omat kynnet kasvoivat normaalipituiseksi, vaihdoin geelikynsiin.

Nyt on ollut jo vuosia kauniit, pitkät ja lakatut kynnet.

Kuka pureskelee sormiaan? Lapset voivat pureskella kynsiänsä ja sekin on surullista.

Pystyin lopettamaan kynsien pureskelun. Nyt jo yli 3 kuukautta purematta ja täytyy sanoa, että yllättävän nopeasti kynteni ovat kasvaneet.

Heti kun viruksesta alettiin uutisoida enemmän  niin päätin, että nyt en enää laita sormeani suuhun, jollei ole pakko ja se päätös on pitänyt.

Kynnel on väärin lasta kohtaan. Kynsien pureskelu on merkki jostakin, ja se pitää hoitaa pois.

Mä oon pureskellut sormiani koko ikäni. Siis kynnen vierustoja lähinnä ja sitten revin niistä alulle lähteviä nahkasuikaleita. Yleensä aina joku sormi tai useampi on vereslihalla. En usko, että pääsen tästä tavasta ikinä eroon. Häpeän käsiäni, mutta vaikka kuinka päätän vakaasti lopettaa, huomaan tiedostamattani muutaman minuutin päästä jyrsiväni taas jotain karkealta tuntuvaa "ylimääräistä" tikkua irti sormesta ja taas mennään...

Mut jos pitää valita niin mielummin tämä kuin esim. tupakka. Molemmista takuulla yhtä vaikeaa päästä irti.

Kynneliä

Olisipa kiva ymmärtää mitä tämä pureskelu ja/tai repiminen antaa ihmiselle. Sehän on ajatuksenakin ihan käsittämätön, että pitää pureskella itseään.

Lopetan kynsien pureskelun aina kun olen purrut kynteni siihen tilaan, että ne sattuu ja se vaikuttaa arkielämään kun asioita ei voi edes nostaa samaan tyyliin koska ne kynnet on purtu siihen tilaan että niillä puristaminen koskee (esim punttien nostelu on sitten huomattavasti vaikeampaa).

Mutta se lopettaminen on aina vain tietoinen päätös, kunnes sitä yhtäkkiä huomaa että tiedostamatta jälleen on aloittanut syömään kynsiä kun on vaikkapa nälkä tai stressiä muuten vaan. Sitten kun on päässyt alkuun, niin on aivan sama purra enemmänkin.

Ja näinpä se noidankehä pyörii jatkuvasti. Ihme olisi jos siitä joskus toden teolla pääsisi eroon.

Vierailija kirjoitti:

Lopetan kynsien pureskelun aina kun olen purrut kynteni siihen tilaan, että ne sattuu ja se vaikuttaa arkielämään kun asioita ei voi edes nostaa samaan tyyliin koska ne kynnet on purtu siihen tilaan että niillä puristaminen koskee (esim punttien nostelu on sitten huomattavasti vaikeampaa).

Mutta se lopettaminen on aina vain tietoinen päätös, kunnes sitä yhtäkkiä huomaa että tiedostamatta jälleen on aloittanut syömään kynsiä kun on vaikkapa nälkä tai stressiä muuten vaan. Sitten kun on päässyt alkuun, niin on aivan sama purra enemmänkin.

Ja näinpä se noidankehä pyörii jatkuvasti. Ihme olisi jos siitä joskus toden teolla pääsisi eroon.

Totta!! Niin kauan jatketaan, kun iho on jyystetty niin ohueksi, että se napsahtaa rikki ja veri tirskuu. Joskus olen onnistunut vetämään kunnon palkeenkielen ihan verinahkaan asti. Toinen "kiva juttu" on herätä yöllä siihen, kun pulssi tykyttää kipeissä ja tulehtuneissa kynsivalleissa ja sormien päissä. Penslausta desinfiointiaineella, vähän Bepanthenia ja hetki malttia ja taas kohti uutta spiraalia....

Olen 36 ja pureskellut kynsiäni koko ikäni. Kynneli ja kaikki on kokeiltu, mutta paremmin auttaa kynsilakka ja siistit kynnet. Mutta lakkakaan ei kauan pysy siistinä.

Vain täysin empatikyvytön ei ymmärrä muiden outoja tapoja.

Olen hyvin tunteellinen ja herkkä ihminen, puren kynsiä kun ahdistaa. Tällaisena aikana ahdistaa paljon.