MITEN KORKEAKOULUUN PÄÄSEE KUN VAIN MUUTAMA PROSENTTI PÄÄSEE?
Olen jo kauan yrittänyt ymmärtää tämän että millä logiikalla jotkut pääsee?? esim. yhteiskunta- tieteisiin?
Kommentit (21)
Miten?! Ja se ettei pääse sisään ei tarkoita sitä että olisi tyhmä! Kaveripiirissä olemme vuosia yrittäneet sisään tuloksetta. Ikä meillä jo kohta 30.
Kaveri on äärimmäisen taitava matematiikassa ja jää aina pienestä kiinni. Hukkaan menee jos siivojaksi joutuu!!
Pitääkö Shakespeare olla jotta pääsee sisään?
Haluaisin ymmärtää että millä perusteella sinne pääsee.
Ottamalla selvää mitä hakijoilta vaaditaan, ja pyrkimällä tekemään enemmän töitä kuin kanssahakijat.
Jos muutamakin prosentti pääsee niin aina jotkut pääsee. Kilpailu on kovaa joten pitää olla hirmuinen motivaatio opiskella ja ymmärtää ne pääsykoekirjat/aineistot ja pitää osata myös purkaa ne kokeessa järkevällä tavalla ulos päästänsä.
Minä pääsin yhteiskuntatieteisiin, kun luin pääsykoekirjan ja -artikkelit kahteen kertaan ja tein muistiinpanot, joista sitten ennen pääsykoetta vielä kertasin. Pääsin ensihakemalla sisään tällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin yhteiskuntatieteisiin, kun luin pääsykoekirjan ja -artikkelit kahteen kertaan ja tein muistiinpanot, joista sitten ennen pääsykoetta vielä kertasin. Pääsin ensihakemalla sisään tällä tavalla.
Samoin mutta taisin kyllä lukea ehkä 3-4 kertaa.
Sinne pääse ne joiden älykkyys ja rahkeet yksinkertaisesti riittää kyseisten alojen opiskeluun ja myöhemmin työtehtävien suorittamiseen. Katos lapsi- pieni kun tämö aikuisten maailma ei toimi niin että jokainen voi olla ydinfyydikko, lääkäri tai astronautti vaan koska mä haluun olla. Se ikävä kyllä vaatii vähän muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Katos lapsi- pieni kun tämö aikuisten maailma
Tässä on taas malliesimerkki siitä miten ei voi ihmisten kysymyksistä ja ongelmista keskustella asiallisesti ja rakentavasti, vaan pitää aina keljuilla jotenkin.
Suurin osa hakijoista ei hae "tosissaan" tai ole riittävän valmistautunut, joten kilpailee lopulta paljon pienemmän porukan kanssa kuin luulee. Lisäksi koska voi hakea jopa kuuteen paikkaan samalla haulla, on lähes jokaisessa kohteessa ylimääräisiä hakijoita, jotka pääsevät ylempiin toiveisiinsa.
Sisään pääse olemalla vähintään yhtä hyvä kuin viimeiseksi sisään otettu. Ei tarvitse olla paras.
Kannattaa ihan aluksi opetella käyttämään myös pieniä kirjaimia.
T. Akateeminen
Mitenköhän tuo pänttääminen toimii tänä keväänä, jos pääsykokeita ei pidetä?
Pääsin oikeustieteeseen, jota pidetään vaikeana alana päästä sisään, ja tapasin suuren osan hakijoista suositulla valmennuskurssilla (hinta 600-800e). Puolessa välissä kurssia porukka jo skippaili luentoja, tekstasi luentojen aikana, jutteli kaverille takarivissä ja alkoi luistaa lukemisesta. Ne kaikki 3000 kokeessa käyvää eivät todellakaan yritä tosissaan loppuun asti, vaikka eivät uskallakaan jättää koetta väliin, jos nyt kumminkin onnistaisi (tai sitten isukki on maksanut valmennuskurssin, ja teini saisi ansaita rahat takaisin Hesen kassalla kesätöissä, jos isukki kuulisi, että teini ei edes yrittänyt)... Kaikki tuntemani sisään halunneet ja todella töitä tehneet pääsivät sisään. Vertailimme kurssin kesken toistemme viimeisten harjoituspääsykokeiden tulokset 2 viikkoa ennen lopullista koetta, ja silloin jo mielessäni veikkasin 100% oikein, kuka jää rannalle. Kyllä suurinta osaa porukasta ei enää kiinnostanut touhu silloin. Oli siellä pari, joista näki, että ei oikeasti ole minkäänlaisia lahjoja ja että yrittävät tosissaan mutta eivät vain opi. Mutta vain pari, suurin osa oli omasta laiskuudesta kiinni.
Lisäksi pääsykokeessa oli pelkästään omista kavereistani 2 kaveria tekemässä sen lukematta, koska hakivat vain yhdelle alalle, ja Kela ei myönnä jotakin tukea, jos ei valita opiskelemaan eikä ole hakenut vähintään kahteen paikkaan niin, että käy pääsykokeessa. Kaverit halusivat laittaa hakulomakkeeseen jonkin paikan, jonne eivät vahingossakaan pääse edes tuurilla vaikka kokeessa yrittäisivätkin tosissaan, ja ehdotin oikeustiedettä. Sinne ei oikeasti lukematta pääse, mutta lukemalla ahkerasti suhteellisen usea pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Miten?! Ja se ettei pääse sisään ei tarkoita sitä että olisi tyhmä! Kaveripiirissä olemme vuosia yrittäneet sisään tuloksetta. Ikä meillä jo kohta 30.
Kaveri on äärimmäisen taitava matematiikassa ja jää aina pienestä kiinni. Hukkaan menee jos siivojaksi joutuu!!
Pitääkö Shakespeare olla jotta pääsee sisään?
Haluaisin ymmärtää että millä perusteella sinne pääsee.
Tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko teissä ei ole ainesta, tai ette yritä riittävästi.
Minulla on kaksi koulukaveria, jotka pääsivät lääkikseen kolmannella ja neljännellä yrityksellä. Abikeväänä ei ollut kauheasti aikaa lukea kirjoitusten jälkeen, toki jotkut silloinkin pääsivät heti ekalla yrityksellä. Sitten seuraavana vuonna opiskelivat yliopistolla jotain muuta ja taas se pääsykokeisiin lukeminen jäi vähemmälle. Tämä, joka pääsi kolmannella, panosti kolmantena vuotena todella paljon pääsykokeisiin. Tästä neljännellä kerralla päässeestä en tiedä tarkalleen mitä hän teki eri vuosina, mutta hän oli omalta kohdaltaan päättänyt, että tämä on viimeinen yritys ja jos ei pääse sisään, niin sitten antaa olla.
Molemmat olivat lukiossa menestyneet erinomaisesti, joten ainesta heissä oli. Ehkä se oli vain kiinni siitä, että piti tajuta että antaa 100% kun vähempi ei riitä? Kova tahtotila ja motivaatio, joka varmaan tuli siitäkin että oli epäonnistumisia takana ja silti vimma, että tämä on se mitä elämältäni haluan. Molemmat ovat väitelleet tohtoreiksi asti ja tehneet hienon uran.
Itse olen 2 kertaa hakenut amk:n molemmilla kerroilla sisään, Jälkimmäinen kerta oli monimuoto-opintoja jonne taisi päästä ihan muutenkin, kun ei ollut hakijoita tarpeeksi.
Ja varmaan jonnekin Mikkeliin pääsee helpommin sisään kuin PKS seudulle.
Tekemällä töitä tai olemalla äärimmäisen hyvämuistininen. Itse olen tuota ensimmäistä porukkaa. Sisään pääsin toisella yrittämällä.
Pääsykoemateriaali julkaistiin noin 6 viikkoa ennen koetta. Ekalla kerralla vähän lueskelin toisella kerralla opiskelin 5 päivänä viikossa 6-8h tekemäni lukusuunnitelman mukaan.
Tiedän myös tyyppejä, jotka ovat kovalla työllä ja useammalla yrittämällä päässeet ns. vaikeisiin aloihin kuten psykologiaan, oikikikseen ja lääkikseen. Tosin tiedän myös supefiksun tyypin, joka pääsi suoraan lukiosta lääkikseen vaivattoman oloisesti.
Monella suositulla alalla on hyvin vähän paikkoja, joten pääsyprosentit ova pieniä (vaikka nyt esimerkiksi taidealoilla), Moniin paikkoihin on paljon yrittäjiä siitä syystä että ne juuri tällä hetkellä sattuvat jostian syytä olemaan muodikkaita, seuraavana vuonna sitten hakijoita on vähemmän, "kun sinne on mahdoton päästä", monet ihmiset hakeavat useampaan paikkaan, vaikka vain yhteen olisivat oikeasti menossa, jotkut alat ovat statusaloja (ainakin osalle hakijoista), joille vain kuuluu pyrkiä jos on tarpeeksi hyvä koulussa.
Minä olen aikanani päässyt opiskelemaan kahdelle alalle, joihin sisäänpääsyprosentit olivat alta neljän (niinä nimeonomaisina vuosina kuin sinne hain), olin motivoitunut, ja toiseen pääsykokeeseen hyvin lukenut, ja toisen kokeen alalla minulla on "luontaisia taipumuksia", ja olen onneksi sellaista tyyppiä, että vaikka ennen koetta olen hermostunut, itse kokeessa en ole ja on noissa hakemisissa aina tuuriakin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katos lapsi- pieni kun tämö aikuisten maailma
Tässä on taas malliesimerkki siitä miten ei voi ihmisten kysymyksistä ja ongelmista keskustella asiallisesti ja rakentavasti, vaan pitää aina keljuilla jotenkin.
Muuten kaunis ajatus, mutta ei tuo ALOITUKSEN TYYLI JA KYSYMYKSENASETTELUKAAN!!1! niin nappiin mennyt.
Ja miten niin pääsee muutama prosentti? Moneen pääsee esim. 30 % ja siinä on jo mukana huvikseen hakevat inttilomalaiset jne.
En tiedä nykyisistä valintakriteereistä, mutta ainakin aikaisemmin se oli niin että täytyy vaan lukea todella paljon. Valmennuskurssin opettaja suositteli 6 tuntia päivässä. Itse yritin yhteiskuntatieteisiin parikymmentä vuotta sitten muistaakseni 4 kertaa, en päässyt. Tosin kärsin unettomuudesta ja keskittymiskykyni ei ollut hyvä, enkä lukenut noin paljon. Lähelle kuitenkin pääsin.
Ihminen joka ei ymmärrä parin prosentin ja kymmenien prosenttien eroa ei ole oikeutettu pääsemään koskaan mihinkään korkeakouluun.
Helsingin yliopiston (ja kyllä, tämä on oikea kirjoitusasu) keskimääräinen sisäänpääsyprosentti on ollut vuosia karvan vajaa kaksikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Miten?! Ja se ettei pääse sisään ei tarkoita sitä että olisi tyhmä! Kaveripiirissä olemme vuosia yrittäneet sisään tuloksetta. Ikä meillä jo kohta 30.
Kaveri on äärimmäisen taitava matematiikassa ja jää aina pienestä kiinni. Hukkaan menee jos siivojaksi joutuu!!
Pitääkö Shakespeare olla jotta pääsee sisään?
Haluaisin ymmärtää että millä perusteella sinne pääsee.
No siivoojaksi voi kyllä "joutua" vaikka pääsisi sisälle ja valmistuisi. Samoin myyjäksi esimerkiksi. Ja yhden tohtorin tiedän joka työskentelee lippukassalla.
Tietenkään lääkäreillä, lakimiehillä yms ei ole "pelkoa" moisesta.
Kuulumalla siihen muutamaan prosenttiin.