Miten voisin olla kivempi työkaveri vai olenko väärässä työssä?

up

Up

Kyllä on, olen yrittänyt ajatella sen olevan myönteinen ongelma😊 pitää vaan yrittää hillitä itsensä ja keskittyä omaan tekemiseen. Muistan miettineeni ensin, mikä minussa on vialla, mutta helpotti kun hyväksyin tilanteen. Se mikä jonkin verran haittaa, on että tapani olla ja tehdä työtä haittaa joitakin muita. Se varmaankin kuuluu asiaan.

Kuulostaa pikemminkin siltä, että olet oikealla alalla, jos asenne on noin hyvä. Muiden asenteisiin ja työtapoihin et voi oikein vaikuttaa - ellet ole esimiesasemassa. Jokatapauksessa muiden työntekoon puuttuminen ei ole ok, jokainen tekee mitä taitaa. Toki jos työkaverin laiska työnteko vaikeuttaa suoraan sinun työsi tekoa, voit ottaa asian puheeksi esim. oman esimiehesi kanssa. On turha nipottaa siitä miksi muut tekevät jonkin asian eri tavalla. Ihmiset ovat yksilöitä. Voi olla että se sinun kollegasi ei tunne olevansa oikealla alalla, ja siksi asenne on huono. Sekin on omalla tavallaan ok. Työkaveri todennäköisesti vaihtaa työtä ennen pitkää.

Eihän tuossa ole mitään vika ellet sitten huomaamattasi arvostele muita tai puutu muiden tekemisiin? Monet asiat voi tehdä monella eri tavalla ja silti lopputulos on sama. Jokainen kuitenkin tekee työtä omalla persoonallaan ja tavallaan ja se on ihan sallittua, jos kukaan ei kuitenkaan oikeasti laiskottele tai jätä töitään tekemättä. Jokaista meistä tarvitaan. Joku voi olla temperamentiltaan harkitsevampi ja hänen vahvuutensa näkyy jossain toisessa asiassa, missä sinä taas et ole vahvimmillasi. 

Korostat voimakkaita mielipiteitäsi ja tunnut pitävän sinun työskentelytapaasi ainoana oikeana. Tästä tulee mieleen, että oletko ehkä työpaikalla vähän voimakastahtoinen, kiivasluontoinen ja haluat tehdä asiat vain omalla tavallasi? Sellainen ei välttämättä ole kiva työkaveri. Työyhteisössä pitää kuitenkin pystyä toimimaan kaikkien kanssa ja hyväksyä, että eri ihmisillä on eri vahvuudet. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Ja en tarkoita, että laiskottelu tai lintsaaminen pitäisi hyväksyä. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään vika ellet sitten huomaamattasi arvostele muita tai puutu muiden tekemisiin? Monet asiat voi tehdä monella eri tavalla ja silti lopputulos on sama. Jokainen kuitenkin tekee työtä omalla persoonallaan ja tavallaan ja se on ihan sallittua, jos kukaan ei kuitenkaan oikeasti laiskottele tai jätä töitään tekemättä. Jokaista meistä tarvitaan. Joku voi olla temperamentiltaan harkitsevampi ja hänen vahvuutensa näkyy jossain toisessa asiassa, missä sinä taas et ole vahvimmillasi. 

Korostat voimakkaita mielipiteitäsi ja tunnut pitävän sinun työskentelytapaasi ainoana oikeana. Tästä tulee mieleen, että oletko ehkä työpaikalla vähän voimakastahtoinen, kiivasluontoinen ja haluat tehdä asiat vain omalla tavallasi? Sellainen ei välttämättä ole kiva työkaveri. Työyhteisössä pitää kuitenkin pystyä toimimaan kaikkien kanssa ja hyväksyä, että eri ihmisillä on eri vahvuudet. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Ja en tarkoita, että laiskottelu tai lintsaaminen pitäisi hyväksyä. 

Välillä oma työskentelytapani voi olla omasta mielestäni paras ja silloin haluankin tehdä asiat omalla tavallani. Mutta se ei koskaan ole ongelma sellaisten kanssa, jotka myös ovat miettineet työskentelytapoja ja ovat määrätietoisia, heidän kanssaan voi tulla väittelyä. Ristiriitoja tulee sellaisten hälläväliä "olen vain töissä täällä" -ihmisten kanssa, jotka kokevat taas että jäävät jyrän alle. Kun he eivät ole tottuneet siihen, että asioita perustellaan tai mietitään että mikä tapa on paras ja miksi. Minulle tuo taas on intohimo.

 Mutta myönnän, että on vaikeuksia ymmärtää sellaisia, joiden orientaatio on ihan erilainen.

Keskityt omaan tekemiseesi vai kommentoit muiden tekemistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään vika ellet sitten huomaamattasi arvostele muita tai puutu muiden tekemisiin? Monet asiat voi tehdä monella eri tavalla ja silti lopputulos on sama. Jokainen kuitenkin tekee työtä omalla persoonallaan ja tavallaan ja se on ihan sallittua, jos kukaan ei kuitenkaan oikeasti laiskottele tai jätä töitään tekemättä. Jokaista meistä tarvitaan. Joku voi olla temperamentiltaan harkitsevampi ja hänen vahvuutensa näkyy jossain toisessa asiassa, missä sinä taas et ole vahvimmillasi. 

Korostat voimakkaita mielipiteitäsi ja tunnut pitävän sinun työskentelytapaasi ainoana oikeana. Tästä tulee mieleen, että oletko ehkä työpaikalla vähän voimakastahtoinen, kiivasluontoinen ja haluat tehdä asiat vain omalla tavallasi? Sellainen ei välttämättä ole kiva työkaveri. Työyhteisössä pitää kuitenkin pystyä toimimaan kaikkien kanssa ja hyväksyä, että eri ihmisillä on eri vahvuudet. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Ja en tarkoita, että laiskottelu tai lintsaaminen pitäisi hyväksyä. 

Välillä oma työskentelytapani voi olla omasta mielestäni paras ja silloin haluankin tehdä asiat omalla tavallani. Mutta se ei koskaan ole ongelma sellaisten kanssa, jotka myös ovat miettineet työskentelytapoja ja ovat määrätietoisia, heidän kanssaan voi tulla väittelyä. Ristiriitoja tulee sellaisten hälläväliä "olen vain töissä täällä" -ihmisten kanssa, jotka kokevat taas että jäävät jyrän alle. Kun he eivät ole tottuneet siihen, että asioita perustellaan tai mietitään että mikä tapa on paras ja miksi. Minulle tuo taas on intohimo.

 Mutta myönnän, että on vaikeuksia ymmärtää sellaisia, joiden orientaatio on ihan erilainen.

Kaikkien pitää tehdä samoin kuin sinä teet? Kaikkien pitää tehdä samalla tavoin? Kuka teillä hoitaa perehdytyksen ja tekee työohjeet? Et kuulosta esimieheltä.

Hanki muutakin elämää kuin työelämä? Olet ehkä juuri niitä tyyppejä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin kyräilemällä muita. Se on kuitenkin esimiehen tehtävä, eikä sinun. Sinun tapasi tehdä työtä ei ole ainoa oikea ja olemme erilaisia. Liiallinen työssäpätemisen tarve liittyy siihen, ettei oikein ole muuta elämää.

Vierailija kirjoitti:

Keskityt omaan tekemiseesi vai kommentoit muiden tekemistä?

En pysty toimimaan niin, että keskityn vain omaan työhöni, koska muiden tekemät asiat vaikuttavat myös minun työhöni. Palveluala. Eli neuvon senkin takia, koska haluan, että muutkin oppii nopeat työtavat ja sen takia, että en halua korjata muiden jälkiä. Esimies ei välttämättä tee samoja työtehtäviä, joten hänelle on se ja sama, kenelle jää vaikka korjattavaksi toisten jäljet.

Opettele kuuntelemaan muita ja hyväksymään, että kaikki eivät halua tuoda asiaansa esiin yhtä voimakkaasti. Työpaikka ei ole mikään tahtojen taistelukenttä. Sinä et ole aina oikeassa eikä asioita voi tehdä aina sinun tyylilläsi. En ihmettele, jos joku hiljaisempi tai vähemmän voimakastahtoinen kokee tulevansa jyrätyksi tai ei edes uskalla sanoa mielipidettään. Tuollaisella jyräasenteella ei pärjää työelämässä, jos pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Tutustu vaikka temperamenttia käsittelevään kirjallisuuteen, niin opit ymmärtämään itseäsi ja myös muita ihmisiä. Mieti myös sellaista, että miksi koet olevasi vastuussa ihan koko työpaikastasi? Jatkuuko sama kotona? Teet mieluummin itse kaikki kotityöt, koska puoliso laittaa kupit väärään värijärjestykseen eikä osaa mielestäsi mitään?

Vierailija kirjoitti:

Hanki muutakin elämää kuin työelämä? Olet ehkä juuri niitä tyyppejä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin kyräilemällä muita. Se on kuitenkin esimiehen tehtävä, eikä sinun. Sinun tapasi tehdä työtä ei ole ainoa oikea ja olemme erilaisia. Liiallinen työssäpätemisen tarve liittyy siihen, ettei oikein ole muuta elämää.

Tämä varmasti totta. Työ on välillä uuvuttanut minut niin, että en pysty keskittymään ja sitoutumaan mihinkään pitkäjänteiseen harrastukseen. Tulee sellainen kierre, jossa olen töistä väsynyt, mutta kykenemätön nauttimaan vapaa-ajasta ja harrastuksista. Kierre, joka ruokkii itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään vika ellet sitten huomaamattasi arvostele muita tai puutu muiden tekemisiin? Monet asiat voi tehdä monella eri tavalla ja silti lopputulos on sama. Jokainen kuitenkin tekee työtä omalla persoonallaan ja tavallaan ja se on ihan sallittua, jos kukaan ei kuitenkaan oikeasti laiskottele tai jätä töitään tekemättä. Jokaista meistä tarvitaan. Joku voi olla temperamentiltaan harkitsevampi ja hänen vahvuutensa näkyy jossain toisessa asiassa, missä sinä taas et ole vahvimmillasi. 

Korostat voimakkaita mielipiteitäsi ja tunnut pitävän sinun työskentelytapaasi ainoana oikeana. Tästä tulee mieleen, että oletko ehkä työpaikalla vähän voimakastahtoinen, kiivasluontoinen ja haluat tehdä asiat vain omalla tavallasi? Sellainen ei välttämättä ole kiva työkaveri. Työyhteisössä pitää kuitenkin pystyä toimimaan kaikkien kanssa ja hyväksyä, että eri ihmisillä on eri vahvuudet. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Ja en tarkoita, että laiskottelu tai lintsaaminen pitäisi hyväksyä. 

Välillä oma työskentelytapani voi olla omasta mielestäni paras ja silloin haluankin tehdä asiat omalla tavallani. Mutta se ei koskaan ole ongelma sellaisten kanssa, jotka myös ovat miettineet työskentelytapoja ja ovat määrätietoisia, heidän kanssaan voi tulla väittelyä. Ristiriitoja tulee sellaisten hälläväliä "olen vain töissä täällä" -ihmisten kanssa, jotka kokevat taas että jäävät jyrän alle. Kun he eivät ole tottuneet siihen, että asioita perustellaan tai mietitään että mikä tapa on paras ja miksi. Minulle tuo taas on intohimo.

 Mutta myönnän, että on vaikeuksia ymmärtää sellaisia, joiden orientaatio on ihan erilainen.

Vaikka sanot, ettei sinulla ole ongelmia määrätietoisempien työkavereidesi kanssa niin silti lisäät heti perään, että heidän kanssaan voi tulla väittelyä. Minusta kuulostaa nyt vähän siltä, että olet työpaikalla pakkosyöttämässä omia toimintatapojasi muille ja ajaudut sen takia helposti väittelyihin niiden samanhenkisempienkin työkavereiden kanssa. Ne sinun sanojesi mukaan hälläväliä-ihmiset todennäköisesti kokevat sinut ahdistavana, päällekäyvänä ja ehkä jopa vähän kiusaajatyyppinä. Muista, että ihmiset eivät kykene parhaimpiin työsuorituksiinsa silloin, kun joku on koko ajan kyseenalaistamassa, inttämässä ja lyttäämässä heidän tapaansa toimia.

Olen myös itse määrätietoinen ja pidän siitä, että asioille ja toimintatavoille on selkeät perusteet. Se ei kuitenkaan oikeuta minua kyykyttämään tai vähättelemään eri tavalla toimivia henkilöitä. Monesti joku vähemmän kyseenalaistavampi on käytännön työtehtävissä paljon minua näppärämpi ja aikaansaavampi, koska hän ei niin helposti jumitu analysoimaan ja vatvomaan sitä, mikä peruste tälle käytännölle on olemassa ja miksi tämä käytäntö on otettu alunperin käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Opettele kuuntelemaan muita ja hyväksymään, että kaikki eivät halua tuoda asiaansa esiin yhtä voimakkaasti. Työpaikka ei ole mikään tahtojen taistelukenttä. Sinä et ole aina oikeassa eikä asioita voi tehdä aina sinun tyylilläsi. En ihmettele, jos joku hiljaisempi tai vähemmän voimakastahtoinen kokee tulevansa jyrätyksi tai ei edes uskalla sanoa mielipidettään. Tuollaisella jyräasenteella ei pärjää työelämässä, jos pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Tutustu vaikka temperamenttia käsittelevään kirjallisuuteen, niin opit ymmärtämään itseäsi ja myös muita ihmisiä. Mieti myös sellaista, että miksi koet olevasi vastuussa ihan koko työpaikastasi? Jatkuuko sama kotona? Teet mieluummin itse kaikki kotityöt, koska puoliso laittaa kupit väärään värijärjestykseen eikä osaa mielestäsi mitään?

Minulle jossain vaiheessa tuli sellainen vastuurooli, koska esimies ei ollut paikalla ottamassa sitä roolia ja koska osasin työtehtävät parhaiten ja olin se, joka kykenin ottamaan vastuuta ja jolta pystyi kysymään neuvoja.

Itsekin olen asiakaspalvelualalla, johon kuuluu monenlaisia työtehtäviä. Olen urani aikana törmännyt moniin vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa asiat, joista osa on tottakai paljon parempia kuin toiset.

Jos olen tilanteessa, missä työtoverin tapa on mielestäni huonompi kuin omani, saatan ottaa asian puheeksi. En yritä väittää, että omani on parempi, vaan kysyn miksi hän tekee niin kuin tekee. Onhan mahdollista, että hänen toimintatavassaan on jokin sellainen viisaus, mitä vain en ole hoksannut. Jos näin on, pyrin muuttamaan omaa tapaani. Mutta jos tavat ovat suunnilleen yhtä hyviä tai jos omani on parempi, en puutu enää asiaan sen kummemmin. Jos työtoverini haluaa muuttaa tapaansa, hän voi toki tehdä niin, mutta en yritä painostaa häntä tai kyseenalaistaa hänen valintojaan. En ole hänen esimiehensä tai personal trainerinsa. Pääasia että työt tulevat tehdyksi ja että meillä on hyvä olla toistemme seurassa. Se että meneekö johonkin hommaan pari minuuttia kauemmin tai että loukkaako sen tekemistyyli minun järjestyksentajuani, niin se menee jo lillukanvarsien puolelle.

Ap:lle suosittelen nöyryyden ja erilaisuuden hyväksymisen opettelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään vika ellet sitten huomaamattasi arvostele muita tai puutu muiden tekemisiin? Monet asiat voi tehdä monella eri tavalla ja silti lopputulos on sama. Jokainen kuitenkin tekee työtä omalla persoonallaan ja tavallaan ja se on ihan sallittua, jos kukaan ei kuitenkaan oikeasti laiskottele tai jätä töitään tekemättä. Jokaista meistä tarvitaan. Joku voi olla temperamentiltaan harkitsevampi ja hänen vahvuutensa näkyy jossain toisessa asiassa, missä sinä taas et ole vahvimmillasi. 

Korostat voimakkaita mielipiteitäsi ja tunnut pitävän sinun työskentelytapaasi ainoana oikeana. Tästä tulee mieleen, että oletko ehkä työpaikalla vähän voimakastahtoinen, kiivasluontoinen ja haluat tehdä asiat vain omalla tavallasi? Sellainen ei välttämättä ole kiva työkaveri. Työyhteisössä pitää kuitenkin pystyä toimimaan kaikkien kanssa ja hyväksyä, että eri ihmisillä on eri vahvuudet. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Ja en tarkoita, että laiskottelu tai lintsaaminen pitäisi hyväksyä. 

Välillä oma työskentelytapani voi olla omasta mielestäni paras ja silloin haluankin tehdä asiat omalla tavallani. Mutta se ei koskaan ole ongelma sellaisten kanssa, jotka myös ovat miettineet työskentelytapoja ja ovat määrätietoisia, heidän kanssaan voi tulla väittelyä. Ristiriitoja tulee sellaisten hälläväliä "olen vain töissä täällä" -ihmisten kanssa, jotka kokevat taas että jäävät jyrän alle. Kun he eivät ole tottuneet siihen, että asioita perustellaan tai mietitään että mikä tapa on paras ja miksi. Minulle tuo taas on intohimo.

 Mutta myönnän, että on vaikeuksia ymmärtää sellaisia, joiden orientaatio on ihan erilainen.

Kaikkien pitää tehdä samoin kuin sinä teet? Kaikkien pitää tehdä samalla tavoin? Kuka teillä hoitaa perehdytyksen ja tekee työohjeet? Et kuulosta esimieheltä.

Olen tehnyt tuota paljon. Esimies ei ole myös osannut laatia joitain ohjeita, koska hän alun perin tuli ulkopuolelta ja ei tiedä, mitkä ovat tietyn yksikön tehtävät ja hänellä ei ole niin paljon kokemusta, että olisi itse osannut laatia ohjeet ja käytännöt.

Olen tehnyt ohjeistusta ja perehdyttämistä myös paljon sen takia, että esimies ei ole ollut paikalla, hän on välillä toisessa yksikössä.

En ole ollut esimies, mutta tosiaan jos en ole jotain työtapaa vaikka itse selittänyt, olen itse se, joka kärsii seurauksista eli siitä, että joku ei osaa hommaansa. Meillä on myös keikkatyöntekijöitä, joita pitää opastaa ja joita ei voi jättää itsekseen selviämään. ap

Oletkohan oikeissa hommissa? Sä olet bordercollie, toiset on porokoiria. Sä rakastat juosta lampaiden perässä ja paimennat nilkkoja jos muuta ei anneta, jälkimmäinen raivostuu jos turhalle asialle lähetetään, koska hullukaan hangessa turhaan ravaa.

Meinaan vaan, varmasti saat valmista aikaan ja olet tehokas, mutta onko tuossa sulle tarpeeksi haastetta sitten kuitenkaan? Borderit on helkkarin välkkyjä ja tylsistyy ja kärsii.

Ja sitten on vanha vaivainen Rekku, jota sattuu joka hetki, ja kaikki risoo. Rekunkin on silti töissä käytävä kun lainat roikkuu niskassa. Minkäs teet muuta kuin toivot, ettei Rekulla ole monta sisarusta samassa jamassa samalla työpaikalla?

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen asiakaspalvelualalla, johon kuuluu monenlaisia työtehtäviä. Olen urani aikana törmännyt moniin vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa asiat, joista osa on tottakai paljon parempia kuin toiset.

Jos olen tilanteessa, missä työtoverin tapa on mielestäni huonompi kuin omani, saatan ottaa asian puheeksi. En yritä väittää, että omani on parempi, vaan kysyn miksi hän tekee niin kuin tekee. Onhan mahdollista, että hänen toimintatavassaan on jokin sellainen viisaus, mitä vain en ole hoksannut. Jos näin on, pyrin muuttamaan omaa tapaani. Mutta jos tavat ovat suunnilleen yhtä hyviä tai jos omani on parempi, en puutu enää asiaan sen kummemmin. Jos työtoverini haluaa muuttaa tapaansa, hän voi toki tehdä niin, mutta en yritä painostaa häntä tai kyseenalaistaa hänen valintojaan. En ole hänen esimiehensä tai personal trainerinsa. Pääasia että työt tulevat tehdyksi ja että meillä on hyvä olla toistemme seurassa. Se että meneekö johonkin hommaan pari minuuttia kauemmin tai että loukkaako sen tekemistyyli minun järjestyksentajuani, niin se menee jo lillukanvarsien puolelle.

Ap:lle suosittelen nöyryyden ja erilaisuuden hyväksymisen opettelua.

Kyllä tulee käytyä keskustelua tässä hengessä monesti:) Kiitos kommentista :) ap

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan oikeissa hommissa? Sä olet bordercollie, toiset on porokoiria. Sä rakastat juosta lampaiden perässä ja paimennat nilkkoja jos muuta ei anneta, jälkimmäinen raivostuu jos turhalle asialle lähetetään, koska hullukaan hangessa turhaan ravaa.

Meinaan vaan, varmasti saat valmista aikaan ja olet tehokas, mutta onko tuossa sulle tarpeeksi haastetta sitten kuitenkaan? Borderit on helkkarin välkkyjä ja tylsistyy ja kärsii.

Ja sitten on vanha vaivainen Rekku, jota sattuu joka hetki, ja kaikki risoo. Rekunkin on silti töissä käytävä kun lainat roikkuu niskassa. Minkäs teet muuta kuin toivot, ettei Rekulla ole monta sisarusta samassa jamassa samalla työpaikalla?

Bordercollie <3 Ihana kommentti <3  :D ap

Koita ap myös myös ymmärtää, että sinun käytöksesi saatetaan tulkita jopa kiusaamiseksi, nöyryyttämiseksi ja ilmapiirin huonontamiseksi. Onko teillä suuri vaihtuvuus työpaikalla?

Teillä on esimiestyössä jotain vialla, mutta se ei oikeuta sinua tuollaiseen käytökseen.