Kyllästyttää ihmiset jotka hokee että ei heillä oikein mikään muuttunut koronan myötä

Moni ei tajua että kenkää tulee vaikka vielä ei ole elämä muuttunut.

Kyllä se vielä muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa suomalaisista on yksineläviä introvertteja joiden elämä ei juurikaan ole muuttunut. Sen takia täällä ei ole myöskään mitään Italian tasoista tartuntakriisiä päällä tällä hetkellä

Tämä. Meillä on kolme parikymppistä lasta ja perheyritys. Ainoa jolla elämä on muuttunut on abituura, joka on tottunut joukkueurheiluun ja kavereiden kanssa hengaamaan. Hän on todella todella rasittava . Jäkättää, valittaa ja lähes hyppii seinille. Pojille ei ole mitään ongelmaa istua huoneissaan 24/7 ja etäopiskella ja pelata aamusta iltaan. Mies käy muutenkin harvakseltaan muualla kuin Motonetissä ja Puuilossa. Itse käyn muutenkin vain kerran viikossa kaupassa. Harrastukset ovat kotona ja netissä. Ihanaa kun ei tuttavat ym. Tunge kyläilemään ja vaatimaan huomiota. Kerrankin saa olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Nautimme sadistisesti teidän kärsimyksestänne kun olemme tähän asti kuunnelleet extroverttien pakkososiaalistumis painostusta koko ikämme. Hyveenne on hyödytön. Nyt se on osoitettu.

Julmia ihmisiä

Et voi muuttaa muiden ihmisten käytöstä, voit vaikuttaa omaan asenteeseesi muiden käytökseen. Kun välittää vähemmän muista ihmisistä, niin heidän tekemiset tai sanomiset koskettaa myös vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua että kenkää tulee vaikka vielä ei ole elämä muuttunut.

Kyllä se vielä muuttuu.

Miksi näin kävisi? Väliaikaisesti mennään taantumaan ja pikkuhiljaa taas toimeliaisuus lisääntyy. Tyhjänpäiväset jutut ja työt häviää ja sehän on vaan tervettä.

Mua säälittää sellaiset ihmiset. Miksi elää tylsää elämää TV:tä tuijotellen kun voisi tehdä elämässä paljastaa hauskaa, tutustua uusii ihmisiin (tai olla vanhojen rakkaiden ystävien kanssa), harrastaa, matkustella (aina ei oo varaa ulkomaille, mutta ei nää mee ees kotimaan ilmaisiin kansallispuistoihin.) Mutta en mä ketään patistele eikä se mun omaa elämää haittaa, ihmettelen vaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse taas olen sopeutuja. Teen asioita mielelläni, urheilen (tämä tokikaan ei ole loppunut tähän), käyn kaupoissa, ravintoloissa näyttelyissä ymym. mutta toisaalta olen myös sopeutuja. Jos eristäytymisellä saadaan aikaa hoitoihin ja siihen että sairaanhoitopaikkoja riittäisi kriittisemmässäkin tilassa kaikille tarvitsijoille, kun virus ei ryöpsähdä kerralla koko kansaan, niin pystyn minäkin sopeutumaan.

No just näin! Itse joudun käymään töissä kun etätyömahdollisuutta ei ole, mutta ei ole ollut mikään ongelma laittaa tauolle harrastuksia ja muita vapaa-ajan menoja. Kotona voi edelleenkin puuhastella vaikka mitä ja urheilemaan pääsee ulos (kuten ennenkin). Perheen kanssa on kiva viettää aikaa. Sukulaisiin ja ystäviin voi pitää yhteyttä etänä, pakollinen ruokakaupassakäynti on kutistettu kerta viikkoon. Ihana kevät ja puutarhatyötkin alkaa ihan kohta.

Kunhan tämä on ohi, niin sitten on taas kiva nähdä läheisiä, päästä ravintolaan syömään, teatterin ym ym., mutta ei tässä sentään pää leviä sen takia ettei tällaisiin asioihin nyt ole mahdollisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua että kenkää tulee vaikka vielä ei ole elämä muuttunut.

Kyllä se vielä muuttuu.

Miksi näin kävisi? Väliaikaisesti mennään taantumaan ja pikkuhiljaa taas toimeliaisuus lisääntyy. Tyhjänpäiväset jutut ja työt häviää ja sehän on vaan tervettä.

Sulle tyhjänpäiväinen voi olla jollekin tärkeää ja toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua että kenkää tulee vaikka vielä ei ole elämä muuttunut.

Kyllä se vielä muuttuu.

No meillä on tullut kenkää jo kauan sitten, joten siinä mielessä ei ole mikään muuttunut. Ja koska kenkää on tullut +sairauseläkettä, niin missään ei ole käyty. Eivät lapsetkaan ole tottuneet kuin kotonaoloon tai ilmaisiin harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä että monella se turhanpäiväinen leuhotus ja tekemällä tehty kiire nyt loppui. Joutuvat pysähtymään perusasioiden äärelle ja toivottavasti oppivat jotain uutta itsestään, perheestään ja elämästä ylipäätään. Toivon myös että moni tajuaisi nyt lähialueen palveluiden tärkeyden ja oppisivat arvostamaan niitä oman paikkakunnan yrittäjiä ja yrityksiä.

Onpas ylimielinen asenne. Mikä sinä olet sanomaan toisen elämästä että se on "turhanpäiväistä leuhotusta"? En ymmärrä tällaista negatiivista asennetta menevämpiä ihmisiä kohtaan. Mun anoppi aina ylenkatsoo meidän elämää kun on harrastuksia, mennään perheenä teatteriin, huvipuistoihin, ulos syömään, kutsuille ystävien kanssa ym. Ja ulkomaille kun mennään kerran vuodessa niin aina se silmien pyörittely. Oma elämänsä on sellaista että on kotona joka päivä telkkaria katsomassa. Kun mies oli lapsi ei viety mihinkään, omalla pihalla leikittiiin ja mummolassa oltiin lomilla. Rahasta se ei ollut kiinni, kaikkea "ylimääräistä" vaan on aina pidetty "turhana leuhottamisena".

Vierailija kirjoitti:

Mua säälittää sellaiset ihmiset. Miksi elää tylsää elämää TV:tä tuijotellen kun voisi tehdä elämässä paljastaa hauskaa, tutustua uusii ihmisiin (tai olla vanhojen rakkaiden ystävien kanssa), harrastaa, matkustella (aina ei oo varaa ulkomaille, mutta ei nää mee ees kotimaan ilmaisiin kansallispuistoihin.) Mutta en mä ketään patistele eikä se mun omaa elämää haittaa, ihmettelen vaan.

22 Tässä hei. Emme me Tvtä töllötä vaan harrastamme ja elämme sydämemme kyllyydestä. Se vaan tapahtuu yksin kotona, eikä edes kaivata siihen mitään ihmisiä. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole hauskaa vaan rasittavaa. Luonnossa ulkoilemaan pääsee kotirappusilta. Meillä on pari hevosta , joiden hoitoon ja ratsastamiseen kuluu aikaa. Kotona neulon, luen, teen käsitöitä ja kokkaan ja leivon. Mies nikkaroi ja rassaa harrasteautoaan. Suunnitellaan puutarhaa ja töihin aletaan kun sää sallii. Omppupuut ja marjapensaat leikattiin jo. Tekemistä riittää vaikkei omalta tontilta ikinä poistuttaisi.

Kaikki aina valittaa kun ei ole aikaa vain olla kotona, nyt kun on, niin valitetaan siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä että monella se turhanpäiväinen leuhotus ja tekemällä tehty kiire nyt loppui. Joutuvat pysähtymään perusasioiden äärelle ja toivottavasti oppivat jotain uutta itsestään, perheestään ja elämästä ylipäätään. Toivon myös että moni tajuaisi nyt lähialueen palveluiden tärkeyden ja oppisivat arvostamaan niitä oman paikkakunnan yrittäjiä ja yrityksiä.

Onpas ylimielinen asenne. Mikä sinä olet sanomaan toisen elämästä että se on "turhanpäiväistä leuhotusta"? En ymmärrä tällaista negatiivista asennetta menevämpiä ihmisiä kohtaan. Mun anoppi aina ylenkatsoo meidän elämää kun on harrastuksia, mennään perheenä teatteriin, huvipuistoihin, ulos syömään, kutsuille ystävien kanssa ym. Ja ulkomaille kun mennään kerran vuodessa niin aina se silmien pyörittely. Oma elämänsä on sellaista että on kotona joka päivä telkkaria katsomassa. Kun mies oli lapsi ei viety mihinkään, omalla pihalla leikittiiin ja mummolassa oltiin lomilla. Rahasta se ei ollut kiinni, kaikkea "ylimääräistä" vaan on aina pidetty "turhana leuhottamisena".

LOL. Koska se on turhaa leuhottamista. Mietipä miten paljon tuhlaatte aikaa ja rahaa täyteen turhuuteen.

Mä viihdyn erinomaisesti kotona. Mulla on lähes kaikki harrastusmahdollisuudet kotonakin kuntoiluvälineistä lähtien. Silti mun elämäni on muuttunut ja pelkästään parempaan suuntaan. Suurin muutos on se, että kalenteri tyhjeni vapaa-ajan menoista. Nyt onkin yllättäen vapaa-aikaa ja käytän ruhtinaallisen vapaa-aikani remontin tekemiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua että kenkää tulee vaikka vielä ei ole elämä muuttunut.

Kyllä se vielä muuttuu.

Miksi näin kävisi? Väliaikaisesti mennään taantumaan ja pikkuhiljaa taas toimeliaisuus lisääntyy. Tyhjänpäiväset jutut ja työt häviää ja sehän on vaan tervettä.

Sulle tyhjänpäiväinen voi olla jollekin tärkeää ja toisinpäin.

Kertoo aika paljon ihmisestä jos hänelle tyhjänpäiväisyydet ovat tärkeitä. Siinäpähän kärvistelette kun ne nyt häviää.

Itse kuulun niihin, jotka eivät ole etätöissä ja työmääräni on kasvanut, koska etätöissä olevien töitä teen ja heidän opastamiseen menee aikaa. Lisäksi he ovat keksineet etäjutustelun aikansakuluksi, joita ei oikein ehtisi, kun täällä työpaikalla on TÖITÄ.

No minä käyn töissä ja tapaan kuumaa rakastajaani niin kuin ennenkin. Mikään ei ole muuttunut. Mitä sitten? N

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka voivottelee etteivät pääse elokuviin, shoppaileen tai ravintoloihin syömään ovat unohtaneet ns. tavallisen elämän. Nyt sit paniikissa hössötellään. Meille "tavallista elämää" viettävillä ei nämä rajoitukset tuo vaikeuksia. Hyvä tuoda SEKIN puoli esille.

Kokoajan myös puhutaan etätöistä mutta kyllä monikin ihminen tässä kokoajan kulkee normisti töihin. Sekin näyttää unohtuvan.

Minä ainakin koen eläväni tavallista elämää, vaikka välillä köyn elokuvissa. Yksi live keikka siirtyi maaliskuulta heinäkuulle ja kyllä se harmitti, kun oli tarkoitus viettää viikonloppu kahdestaan miehen kanssa (saadaan tehdä niin ehkä kaksi kertaa vuodessa).

Näissä keskusteluissa on aina ääripäät vauhdissa, mikä vasta unohtuukin. Että moni käy joskus ulkona, joskus elokuvissa jne, ja ehkä odotti juuri tälle keväälle jotakin tapahtumaa tai menoa jota ei sitten tapahtunutkaan. Ihan tavallista elämää on sekin, että odotetaan jotakin perhejuhlaa tai ollaan järjestämässä sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Mua säälittää sellaiset ihmiset. Miksi elää tylsää elämää TV:tä tuijotellen kun voisi tehdä elämässä paljastaa hauskaa, tutustua uusii ihmisiin (tai olla vanhojen rakkaiden ystävien kanssa), harrastaa, matkustella (aina ei oo varaa ulkomaille, mutta ei nää mee ees kotimaan ilmaisiin kansallispuistoihin.) Mutta en mä ketään patistele eikä se mun omaa elämää haittaa, ihmettelen vaan.

Minua taas säälittää tällaiset tyhjäpäät, jotka hukkaa elämänsä saamatta aikaan mitään konkreettista. Kierrellään viihtymässä ja keräilemässä elämyksiä, osaamatta itse mitään tuottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka voivottelee etteivät pääse elokuviin, shoppaileen tai ravintoloihin syömään ovat unohtaneet ns. tavallisen elämän. Nyt sit paniikissa hössötellään. Meille "tavallista elämää" viettävillä ei nämä rajoitukset tuo vaikeuksia. Hyvä tuoda SEKIN puoli esille.

Kokoajan myös puhutaan etätöistä mutta kyllä monikin ihminen tässä kokoajan kulkee normisti töihin. Sekin näyttää unohtuvan.

Minä ainakin koen eläväni tavallista elämää, vaikka välillä köyn elokuvissa. Yksi live keikka siirtyi maaliskuulta heinäkuulle ja kyllä se harmitti, kun oli tarkoitus viettää viikonloppu kahdestaan miehen kanssa (saadaan tehdä niin ehkä kaksi kertaa vuodessa).

Näissä keskusteluissa on aina ääripäät vauhdissa, mikä vasta unohtuukin. Että moni käy joskus ulkona, joskus elokuvissa jne, ja ehkä odotti juuri tälle keväälle jotakin tapahtumaa tai menoa jota ei sitten tapahtunutkaan. Ihan tavallista elämää on sekin, että odotetaan jotakin perhejuhlaa tai ollaan järjestämässä sellaista.

Minulle sinakin olisi helpotus mikäli ylppäreitä ei pidetä. Ei kiinnosta juhlien järjästäminen pätkääkään. Tokihan ne normaaliaikana olisi pitänyt tehdä, mutta nyt abituura on sitä mieltä, että mikäli niitä ei vietetä tavalliseen ajkaan niin hän ei halua viettää ollenkaan. JEE!