Hitto kun taas masentaa ja ahdistaa. Miehen kaverin vaimo raskaana

Täällä liikkuu kuitenkin myös paljon tahattomasti lapsettomia, joita lievästi sanottuna ärsyttää, kun joku valittaa lapsettomuutta, joka johtuu " vain" omasta valinnasta.

Mulla ainakin tää sivusto on takkuillut, ja joku muu valitteli samaa.

Vierailija:

Voi elämä että itkettää ap:n kaltaiset typerykset.

Haluan mahdolliselle tulevalle lapselleni hyvät olosuhteet. En halua elää yhteiskunnan elättinä. Haluan, että oma kehitys ihmisenä on siinä vaiheessa, että lapsella on hyvä elää ja voin olla hyvä vanhempi. Haluan, että voin keskittyä lapseen. Haluan myös keskittyä opintoihini.

Näiden kaikkien lisäksi haluan myös lapsen.

Miksi en voi surra sitä, etten voi kaikkea saada samaan aikaan? Miksi en saa olla surullinen, että yksi haaveistani tuntuu olevan taas niin kovin kaukana?

ap

Vierailija:

Miksi en voi surra sitä, etten voi kaikkea saada samaan aikaan? Miksi en saa olla surullinen, että yksi haaveistani tuntuu olevan taas niin kovin kaukana?

ap

Toivottavasti todellakin saatte lapsen, kun se teille sopii. Muuten voi vähän ottaa päähän, jos ei pystykään saamaan lasta, ja voi sitten miettiä, että kannattiko siirtää niin myöhäiseksi.



Lisäksi toivon, että suhtautumisenne yhteiskunnan tuilla elämiseen muuttuisi vähän terveempään suuntaan. Toivon mukaan siihen ei tarvita mitään järkyttävää, kuten esimerkiksi työttömäksi joutuminen tai sairastuminen, kun lapset on jo saatu. Mitenkähän niille lapsille kävisi? Tai yhteiskunnalle, jos se joutuisi elättämään ne...

Vierailija:

Lisäksi toivon, että suhtautumisenne yhteiskunnan tuilla elämiseen muuttuisi vähän terveempään suuntaan. Toivon mukaan siihen ei tarvita mitään järkyttävää, kuten esimerkiksi työttömäksi joutuminen tai sairastuminen, kun lapset on jo saatu. Mitenkähän niille lapsille kävisi? Tai yhteiskunnalle, jos se joutuisi elättämään ne...

Mun mielestä esim. toimeentulotuki on erittäin hyvä tuki VÄLIAIKAISEEN käyttöön. Mä en kuitenkaan halua perustaa perhettä tukien varaan; en, vaikka tälläkin palstalla moni tuntuu niin tehneen. Tuet ovat ok, mutta vasta toissijaisia. Ihmisen on elätettävä itsensä ja lapsensa.

ap

Vierailija:

Mun mielestä esim. toimeentulotuki on erittäin hyvä tuki VÄLIAIKAISEEN käyttöön. Mä en kuitenkaan halua perustaa perhettä tukien varaan; en, vaikka tälläkin palstalla moni tuntuu niin tehneen. Tuet ovat ok, mutta vasta toissijaisia. Ihmisen on elätettävä itsensä ja lapsensa.

ap

Mutta ihan kaikkea et voi suunnitella ja turvata etukäteen. Mekin rohkaisimme mielemme ja meillä syntyi kolme ihanaa lasta ennen valmistumistani toiseen ammattiin (yliopisto).

Paljon oli asenteesta kiinni, että saimme järjestettyä homman niin, että mies tienasi, minä opiskelin ja yhdessä hoidettiin lapset kotona, sillä liian pienenä hoitoon vieminen jos mikä se tekee hallaa lapselle! Opiskelu oli helppoa, kun tentit ja gradu hoituivat vasemmalla kädellä lasten ollessa kuitenkin sijalla yksi.

Yhteiskunta tukee lapsilisin, äitiysrahoin ja kotihoidontuella, ei meillä muita tukia ole? Noiden käyttämättäjättäminen ei anna mitään sädekehää, koska kuuluvat kaikille. Pääosan perheen tuloista tekee tietty mies töissä.

Katusin varmasti jos olisimme siirtäneet yhtään lasten " hankintaa" , näin on käynyt lähipiirissä (yliopiston takia siirretty lasten hankintaa, sitten muutama vuosi töitä ja mökkirahan tienausta, tulos: yksi eronnut katkera nainen, jonka ex-miehellä lapsia 25 veen kanssa sekä kaksi lapsettomuudesta kärsivää paria).

Rohkeutta ja asennetta vaan peliin, ei se muuta vaadi!

Vierailija:

Rohkeutta ja asennetta vaan peliin, ei se muuta vaadi!

Pakko on kuitenkin muutamalla vuodella siirtää, kun muutan toisella puolelle Suomea. Kunhan mies valmistuisi, niin ehkä sitten uskaltaisi. Ja olenhan mä kuitenkin vielä melko nuori (24), en usko että vielä kiirettä on.

Kiitos mukavista sanoistasi :-)

ap

Minulla on jo 2 lasta, ja vasta nyt kaverit alkavat vauvabuumin.

Enkä minä tosiaankaan ollut nuori ensisynnyttäjä, vaan

ennemminkin keskiverto ikäinen!

Taidan olla vain valinnut kaverini väärin tai jotain.

Nyt sitten poden kolmannen lapsen vauvakuumetta,

kun (esikois)vauvoja putkahtelee kaikille tutuille.

Eikä meidän perheen suunnitelmiin kuulu kolmas lapsi

kuin vasta parin vuoden päästä! Sitten olen taas

vauvoineni yksin. Epäreilua. :(

Sympatiani sinulle siis, ap! Ja kärsivällisyyttä. Varmasti

sinäkin saat sitten oman käärösi ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija:

En minä ainakaan ole kavereiden kanssa yhdessä tehnyt perhesuunnittelua, ja silti lapset on kavereiden lasten kanssa saman ikäisiä. Joten eiköhän se johdu vain siitä, että oma kaveripiiri on samaa ikäluokkaa, ja silloin luontevasti lastentekoaikakin osuu samoihin aikoihin, koska naisen hedelmällinen ikä on kuitenkin suhteellisen lyhyt.

Siis tilanteeni oli joskus ihan samanlainen, ja muistan sen tuskaisen kaipuun! Mulla ei ollut toiselle paikkakunnalle muuttoa, mutta muuten sama juttu. Tsemppiä!

ja sattuisitte tarvitsemaan toimeentulotukea, niin ei kai perhettä ole tarkoitus loputtomiin sen avulla elättää?

Minä muuten sain kaksi lasta opiskeluaikana ja hyvin elettiin opintouilla + asumistuilla ja lapsilisillä. Nuohan oltaisiin lapsilisiä lukuunottamatta muutenkin saatu. Ei tarvinut mennä sossunluukulle. Vauva ei vielä kuluta paljon mitään.

Vierailija:

Mun mielestä esim. toimeentulotuki on erittäin hyvä tuki VÄLIAIKAISEEN käyttöön. Mä en kuitenkaan halua perustaa perhettä tukien varaan; en, vaikka tälläkin palstalla moni tuntuu niin tehneen. Tuet ovat ok, mutta vasta toissijaisia. Ihmisen on elätettävä itsensä ja lapsensa.

ap

Eikös se nyt kuitenkin ole jotain 30 v vähintään+ Ainakin minä olen kuullut 15-vuotiaista äideistä samoin kuin 45-vuotiaana äideiksi tulleista. Ja sitäkin nuoremmista ja vanhemmista.

jos tarkastellaan ensisynnyttäjien keski-ikää ja sitten toisaalta ikää, jolloin hedelmällisyys alkaa merkittävästi hekkenemään. Ensisynnyttäjät ovat keskimäärin liki kolmekymppisiä ja toisaalta 35 ikävuodesta lähtien naisen hedelmällisyys on jo hiipumaan päin. Tähän väliin ei jää kuin muutama vuosi, ja siinä välissä lapset keskimäärin nykyään hankitaan.



Tilastot eivät koskaan tietenkään päde yksilötasolla, vaan yksilön hedelmällinen ikä on se edellä mainittu liki 30 vuotta. Ap ei alussa tullut maininneeksi ikäänsä, joten päädyin pohtimaan asiaa näin yleisellä tasolla.



T. Hedelmällisyyskommentoija

Ellette opiskele ammatteihin, joissa vakituiset työt ovat taattuja eläkeikään asti, esim. sairaanhoitaja pk-seudulla.



Me saatiin lapsi juuri ' oikeaan' aikaan. Oma asunto, ikää reilusti alle 30v., vakituiset joitain vuosia pysyneet työpaikat. Kun lapsi oli 1,5v., mies sai kenkää työstään, josta ei ikinä olisi voinut kuvitella joutuvansa pihalle. Itse sairastuin ja jouduin takaisin koulunpenkille.



Tehkää lapset silloin kun siltä tuntuu. Tulevaisuudesta ei ole mitään takeita. Moni merkittävä asia tapahtuu niin, ettei siihen voikaan itse vaikuttaa.



Opiskelu ja pienen lapsen äitiys on muuten ollut loistava yhdistelmä. Lyhyet hoitopäivät, vapaapäiviä ja iltaisin hyvää aikaa opiskella kun mies tulee töistä (uudessa työssä nyt).

ymmärrän kyllä perustelusi mutta en kateuttasi raskaanaolevia kohtaan. he ovat uskaltaneet tehdä sen, mitä te ette turvallisuushakuisina halua. silloin on kai turha kadehtia?? jos taas on palava vauvakuume, silloin kannattaa ryhtyä toimeen. ethän voi tietää, tuletko varmasti raskaaksi tai mitään muutakaan. vai taloudellinen tilanne olisi turvatumpi joskus muutaman vuoden päästä, voit jäädä juuri ennen valmistumistasi auton alle tai sairastua vakavasti. elämää ei koskaan voi suunnitella täysin turvatuksi. ymmärrän pointtinne olla yrittämättä lasta vielä mutta en siis sitä, että olet kateellinen tilasta, johon sinullakin olisi ilman omaa päätöstäsi mahdollisuus kaikella todennäköisyydellä.

omistusasunto ja annetaan lapselle lupa tulla. Silloin puitteet ovat ikäänkuin vakaat ja turvalliset. Tosiasiassa moni lapsi joudutaan viemään aikaisin hoitoon ihan vain sen vuoksi, että vanhemmat saavat makseltua asuntovelkaa pois.

Se ei minun maailmaani kaatanut, mutta käy esimerkistä siihen, kuinka sitä vakaata ja turvallista elämäntilannetta voi olla hyvin vaikea saavuttaa. Mistään opiskelupaikasta tuskin joutuu pihalle, vaikka lapsia tekeekin.

Nuorempana olin kyllä asiasta eri mieltä, mutta omat kokemukseni (+kaverien) ovat saaneet mieleni muuttumaan.



Itse sain lapset valmistumisen jälkeen, jo muutaman vuoden töissä oltuani. Olen halunnut hoitaa lapset kotona ainakin parivuotiaaksi, joten olen nyt ollut kotona jo yli kolme vuotta " putkeen" (meillä lapset pienellä ikäerolla). Täytyy kyllä sanoa, että henkisesti on hieman raskasta olla näin pitkään työelämästä pois, niin paljon kuin lapsiani rakastankin. Fakta on, että monta mielenkiintoista työmahdollisuutta jne. on mennyt sivu suun + välillä olen tuntenut olevani jotenkin sivussa kaikesta. Olen korkeasti koulutettu, mikä varmaan vaikuttaa asiaan. Sitä paitsi tuntuu se ansionmenetys tässäkin vaiheessa - jos olisin saanut lapset jo opiskeluaikana, ei silloin asia olisi niin paljoa " kirpaissutkaan" , kuin nyt hyvään elintasoon tottuneena.



No, meidän tapauksessamme ei lasten hankkiminen opiskeluaikana olisi ollut mahdollista, koska tapasin mieheni vasta myöhemmin. Turha jossitella siis :-) Mutta, jos teillä asiaa miettivillä on parisuhde kunnossa ja mahdollisesti jotain tukiverkostojakin, antakaa palaa vain. Ainakin yliopisto-opinnot ovat yleensä aika vapaita ja monimuotoisia (kirjatentit, kotona kirjoitettavat esseet, gradu jne. eivät sido tiettyihin aikatauluihin), eli suht helppoja sovittaa lapsiperheen arkeen ja jopa lasten kotihoitoon.

opintotukea, mutta kun lisäksi käy töissä, ei silloin mitään toimeentulotukea tosiaan saa! Ja kun on perheellinen opiskelija, ja käy riittävästi töissä, ei saa asumiseenkaan tukea (toisin kuin saisi perheettömänä opiskelijana samoilla tuloilla...)



Ja äitiyspäivärahaa saavat kyllä kaikki, itse asiassa vanhempana lapsensa saavat yleensä enemmän kuin nuorena lapsia hankkivat (sehän riippuu työtuloista). Ja lapsilisä on kaikille sama.



Joten äläpä sotke keskenään asioista. Ihan ok, jos haluat vielä odottaa, ennen kuin alatte lapsia puuhata, jos siltä tuntuu, ettette ole vielä valmiita. Mutta turha alkaa selittää, että opiskeluaikana hankitut lapset tekisivät jotenkin yhteiskunnan loiseksi!



Muuten, kun valmistut, sitten voit olla varma, että saat nuivia katseita osaksesi töissä, jos alat heti odottaa. Eikös tästä juuri eilen lehtimaailmassa lausuttu " viisauksia" ?

Meillä on poika 5v ja toista ei ole tullut vaikka on yritetty. Keskenmenoja tosin on. Me kyllä yritetään sitä vauvaa opiskellaan tai ei. Se ei todellakaan ole mikään itsestään selvyys, että se lapsi sit tulee kun sen haluaisitte. Opiskelut voi aina keskeyttää ja jatkaa uudelleen. Joo en ymmärrä minäkään miksi olet kateellinen ja ahdistunut toisten raskauksista jos kyse ei olekaan siitä, että olisitte jo yrittäneet eikä vauvaa kuulu. Sitäpaitsi elämässä ei aina mene asiat niinkun suunnittelis. Mitäs sit jos teille tulis ero tai mitä vaan muuta.