Lomautettu, miltä sinusta tuntuu?

Viimeisenä tekonani teen itselleni kravatin kaulaan ja ripustan itseni kattoparruun roikkumaan.

Se oli ehkä pakkokin.

Työt jatkuu sitten, kun tämä korona on ohitse.

Onneks on hyvä palkka ollut

ja säästöissä sen verran , ettei haittaa.

Kiva olla kotona.

aivan mahtavaa chilla vuosikymmenten raatamisen jälkeen!

Ahdistaa. Ostin omistusasunnon ja auton juuri ennen kriisiä, koska sain uuden työpaikan ja ison palkankorotuksen entiseen nähden. Säästöt meni asunnon käsirahaan, auto on velaksi ja siitä on 500 euroa kuussa lyhennys. Lisäksi on vanhaa pankin joustoluottoa jokunen tonni.

Ansiosidonnaista minulle ei tule koska olen kuulunut kassaan liian vähän aikaa. Asunto + auto kulut kuussa on mulla nyt 1600 euroa ja siis tulen saamaan pelkkää peruspäivärahaa 90 päivän lomautuksen ajan. Autoa tuskin saa nyt kaupaksi, ja tarvin joka tapauksessa sitä kun työt taas alkaa (jos alkaa). Eli asunto on nyt pakko myydä saman tien kuin ostinkin. En vielä tiedä miten järjestyy sitten asuminen, saanko esim. kunnalta asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa. Ostin omistusasunnon ja auton juuri ennen kriisiä, koska sain uuden työpaikan ja ison palkankorotuksen entiseen nähden. Säästöt meni asunnon käsirahaan, auto on velaksi ja siitä on 500 euroa kuussa lyhennys. Lisäksi on vanhaa pankin joustoluottoa jokunen tonni.

Ansiosidonnaista minulle ei tule koska olen kuulunut kassaan liian vähän aikaa. Asunto + auto kulut kuussa on mulla nyt 1600 euroa ja siis tulen saamaan pelkkää peruspäivärahaa 90 päivän lomautuksen ajan. Autoa tuskin saa nyt kaupaksi, ja tarvin joka tapauksessa sitä kun työt taas alkaa (jos alkaa). Eli asunto on nyt pakko myydä saman tien kuin ostinkin. En vielä tiedä miten järjestyy sitten asuminen, saanko esim. kunnalta asuntoa.

Voitko ottaa lyhennysvapaata? Ja kyllä pankkien täytyy nyt tulla vastaan tässä sotkussa, liian monta taloutta ihan samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa. Ostin omistusasunnon ja auton juuri ennen kriisiä, koska sain uuden työpaikan ja ison palkankorotuksen entiseen nähden. Säästöt meni asunnon käsirahaan, auto on velaksi ja siitä on 500 euroa kuussa lyhennys. Lisäksi on vanhaa pankin joustoluottoa jokunen tonni.

Ansiosidonnaista minulle ei tule koska olen kuulunut kassaan liian vähän aikaa. Asunto + auto kulut kuussa on mulla nyt 1600 euroa ja siis tulen saamaan pelkkää peruspäivärahaa 90 päivän lomautuksen ajan. Autoa tuskin saa nyt kaupaksi, ja tarvin joka tapauksessa sitä kun työt taas alkaa (jos alkaa). Eli asunto on nyt pakko myydä saman tien kuin ostinkin. En vielä tiedä miten järjestyy sitten asuminen, saanko esim. kunnalta asuntoa.

Voitko ottaa lyhennysvapaata? Ja kyllä pankkien täytyy nyt tulla vastaan tässä sotkussa, liian monta taloutta ihan samassa tilanteessa.

Periaatteessa varmaan voisi saada lyhennysvapaata, mutta kun mun on pakko maksaa sitä autoa + joustoluottoa joten tarvin asunnon myynnistä saadut rahat siihen. Olen jo laittanut asunnon kiinteistövälittäjälle myyntiin, toivottavasti menee kaupaksi suht järkevällä hintaa.  Onneksi tuli lämpimähköön vuodenaikaan, pystyy autossakin jonkin aikaa asumaan.

Sekavat fiilikset, tavallaan ihan kivaa olla vaan. Viime talvi oli todella raskas töissä, henkisesti sekä fyysisesti.

Onneksi mies on hyvätuloinen etten joudu pulaan. Tunteja vähennettiin jo ennen lomautusta, joten tuleva palkkakin on huono. Sitten odotellaan ansiosidonnaista, ei tietoa kauan siihen menee.

Ehkä tää tästä kun säät lämpenee...

Minäkin ostin ensimmäisen oman asuntoni loppuvuodesta. Ei ihan mennyt ajoitus nappiin. Minulla onneksi on säästöjä, eikä ole lomautusta, joten pärjään, vaikka tulevaisuus onkin nyt epävarmempi. Mut hei, kukaan ei olisi voinut aavistaa tätä, joten itseään ei kannata syyttää.

Tuntuu ihan järjettömän pahalta. Määräaikainen työni loppuu lomautuksen jälkeen. Olen ollut kuitenkin lähemmäs 10 vuotta töissä "vakituisesti" määräaikaisilla pätkillä ihan koko ajan. En ole ollut työttömänä välissä. Olen ollut aika pahasti stressaantunut pätkätöiden takia jo pidempään, olen jopa epäillyt olevani uupunut tai masentunut. Tämä oli viimeinen pisara jaksamisessani ja nyt olen itkenyt viikon putkeen. Pääsin tänään sängystä ylös kolmelta. Olen ihan lamaantunut. 

Ahdistaa ihan järkyttävästi, ettei ole mitään turvaa, mihin palata lomautusten jälkeen. Olen myös tajunnut, miten huonossa asemassa määräaikainen on, vaikka olisi ollut "vakiokalustoa" melkein vuosikymmenen ajan. Minusta tuntuu kuin olisin saanut potkut, mutta työnantajalleni olen vain nimi paperissa. Lakkaan olemasta, kun sopimukseni loppuu. Ainakin näin nuorelle ihmiselle lähes 10 vuotta on pitkä aika olla töissä samassa työpaikassa. En ole edes ollut missään muualla koskaan. En tiedä, olenko reagoinut liian voimakkaasti tähän, mutta en voi mitään näille tunteilleni. 

Lisää kokemuksia? 

Osa-aika lomautus tuli, tilanteeseen nähden huonomminkin voisi olla, joten olen iloinen saan vielä ainakin jatkaa töiden tekemistä :)

Nautin keväästä!

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa. Ostin omistusasunnon ja auton juuri ennen kriisiä, koska sain uuden työpaikan ja ison palkankorotuksen entiseen nähden. Säästöt meni asunnon käsirahaan, auto on velaksi ja siitä on 500 euroa kuussa lyhennys. Lisäksi on vanhaa pankin joustoluottoa jokunen tonni.

Ansiosidonnaista minulle ei tule koska olen kuulunut kassaan liian vähän aikaa. Asunto + auto kulut kuussa on mulla nyt 1600 euroa ja siis tulen saamaan pelkkää peruspäivärahaa 90 päivän lomautuksen ajan. Autoa tuskin saa nyt kaupaksi, ja tarvin joka tapauksessa sitä kun työt taas alkaa (jos alkaa). Eli asunto on nyt pakko myydä saman tien kuin ostinkin. En vielä tiedä miten järjestyy sitten asuminen, saanko esim. kunnalta asuntoa.

Älä pyydä asunnosta liikaa, voit joutua maksamaan 28%. 2vuotta ostosta, ei mene veroa. Olehan tarkkana :)

Itse asiassa vielä lomautus ei tunnu minusta oikein miltään. Kun olen vasta 3 päivää ollut. Mutta minun lomautus on toistaiseksi. Ja itse veikkaan, että ainakin 3 kuukautta on lomautusta. Eli huhti, touko ja kesäkuu lomalla. Täysin uusi tilanne minulle. Ja varmasti monelle muullekin. Onneksi olen ollut liitossa, ja palkkani on ollut sen verran hyvä, että noin 2000 egee - verot saan liitosta kuussa. Eli kyllä sillä toimeen hyvin tulee. Lisäksi minulla on noin 10000 egee säästöjä, joita nyt varmasti joutuu ottamaan käyttöön, kun on todennäköistä, että liiton rahojen tuleminen kestää.

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu ihan järjettömän pahalta. Määräaikainen työni loppuu lomautuksen jälkeen. Olen ollut kuitenkin lähemmäs 10 vuotta töissä "vakituisesti" määräaikaisilla pätkillä ihan koko ajan. En ole ollut työttömänä välissä. Olen ollut aika pahasti stressaantunut pätkätöiden takia jo pidempään, olen jopa epäillyt olevani uupunut tai masentunut. Tämä oli viimeinen pisara jaksamisessani ja nyt olen itkenyt viikon putkeen. Pääsin tänään sängystä ylös kolmelta. Olen ihan lamaantunut. 

Ahdistaa ihan järkyttävästi, ettei ole mitään turvaa, mihin palata lomautusten jälkeen. Olen myös tajunnut, miten huonossa asemassa määräaikainen on, vaikka olisi ollut "vakiokalustoa" melkein vuosikymmenen ajan. Minusta tuntuu kuin olisin saanut potkut, mutta työnantajalleni olen vain nimi paperissa. Lakkaan olemasta, kun sopimukseni loppuu. Ainakin näin nuorelle ihmiselle lähes 10 vuotta on pitkä aika olla töissä samassa työpaikassa. En ole edes ollut missään muualla koskaan. En tiedä, olenko reagoinut liian voimakkaasti tähän, mutta en voi mitään näille tunteilleni. 

kuulostaa siltä, että sulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. ota liittoon tai työsuojeluun yhteyttä. jos määräaikaisuus on laiton, olet vakituinen työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu ihan järjettömän pahalta. Määräaikainen työni loppuu lomautuksen jälkeen. Olen ollut kuitenkin lähemmäs 10 vuotta töissä "vakituisesti" määräaikaisilla pätkillä ihan koko ajan. En ole ollut työttömänä välissä. Olen ollut aika pahasti stressaantunut pätkätöiden takia jo pidempään, olen jopa epäillyt olevani uupunut tai masentunut. Tämä oli viimeinen pisara jaksamisessani ja nyt olen itkenyt viikon putkeen. Pääsin tänään sängystä ylös kolmelta. Olen ihan lamaantunut. 

Ahdistaa ihan järkyttävästi, ettei ole mitään turvaa, mihin palata lomautusten jälkeen. Olen myös tajunnut, miten huonossa asemassa määräaikainen on, vaikka olisi ollut "vakiokalustoa" melkein vuosikymmenen ajan. Minusta tuntuu kuin olisin saanut potkut, mutta työnantajalleni olen vain nimi paperissa. Lakkaan olemasta, kun sopimukseni loppuu. Ainakin näin nuorelle ihmiselle lähes 10 vuotta on pitkä aika olla töissä samassa työpaikassa. En ole edes ollut missään muualla koskaan. En tiedä, olenko reagoinut liian voimakkaasti tähän, mutta en voi mitään näille tunteilleni. 

kuulostaa siltä, että sulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. ota liittoon tai työsuojeluun yhteyttä. jos määräaikaisuus on laiton, olet vakituinen työntekijä.

Tekisi mieli kysyä liitosta. Mutta siellä taitaa pitää kiirettä tähän aikaan.

Aika nahkainen fiilis. Firmassa meitä on kaksi jotka tekevät samaa työtä. Minut lomautettiin, ja toinen sai jäädä (ainakin tässä vaiheessa vielä).

Hän on ollut talossa 10+ vuotta joten sen perusteella ymmärrän, itse olen ollut vain 5v.

Nahkainen olo tulee siitä että minä olen hoitanut valtaosan tehtävistämme, koska hän on ikäluokkaa/ihmistyyppiä joka tulostaa sähköposteja, ja tuplaklikkaa linkkejä samalla mätisten että "mun kone on hidas".

Olen tehnyt ne koska olen vain paljon tehokkaampi kuin hän. Asia ei ole mua tähän asti haitannut, mutta pahasti pelkään että hän ei ole niin ajan tasalla että saisi edes tässä tilanteessa kaikkea päivittäistä tehtyä.

Itse lomautus ei paljo paina. Hakemukset vetämässä keskiviikosta lähtien. Sitten jos ja kun saan kuukausittain fyrkkaa kelasta, asumistukea jne. Nautin suurin sydämin.

20 vuotta työuraa takana, viimeiset 9 päivätyössä sekä yrittäjänä. Nyt otan loman kannalta ja vain naaaaaaaaatin.

Jos raha-asiat menevät tämän takia munilleen, jälkikäteen sitten korjataan tilanne, nyt siihen ei kovinkaan tehokkaasti voi vaikuttaa

Ihan jees, pitkä loma edessä.

En ole vielä saanut lomautuslappua, se tulee ensi viikolla. Aiempi koulutus minulla lähihoitaja, mutta päivääkään en ole terveydenhuollon töitä tehnyt. Jonkun verran huoli nakertaa että nyt lomautettuna minut kutsutaan töihin terveydenhuoltoon, mitenköhän selviän kun tuosta opiskelusta 20v aikaa. Ymmärrän kyllä että pitäis olla tyytyväinen jos saa lomautettuna töitä, mutta olisin mä voinut pitää vapaatakin, lapseton ~40v sinkku kun olen ja asuntolainan viimeisen erän maksoin maaliskuussa.

Mainitsin siis lapsettomuuden kun ei ole mitään äitiys- yms vapaitakaan ollut ikinä (ja tiedän kyllä ettei ne lomaa ole), niin jonkunlainen 1-3kk tauko työelämään maistuisi. Saapi nähdä miten käy.