moniko teistä on ollut istuttamassa/nostamassa perunoita!
Meidän suvussa perunanviljely lopetettiin kymmenisen vuotta sitten. Ei kauaa mennyt, niin vanhaa taitoa ja kalustoa tarvitaan taas.
Pakastehyllyssä on edessä synkät ajat.
Kommentit (42)
Molempia on tullut tehtyä, sekä omalla pihalla lapsuudessa että myöhemmin miehen vanhempien apuna mökillä. Jonain kesänä oli jopa omalla pihallani pari lyhyttä penkkiä perunaa.
Lapsena kuokin vanhempien takapihalle perunamaat ja istutin pottuja, en muista sainko tähän lupaa vai en. Kyllä sieltä ihan kohtuullisia uusiaperunoita nousi mutta ei yhtäkään "oikean" perunan kokoista. :D
Joka vuosi molempia hommia yli 40 vuotta.
Omat perunat maukkaimpia.
Täälläkin yksi, mutta siitä on yli 30 vuotta. Olen myös istuttanut männyn taimia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä viljeltiin perunaa 80-luvulta 2000-luvun alkuun. Lapsityövoimalla nostettiin eli isä ajoi traktoria ja me 5 sisarusta oltiin vuoronperään koneella kiviä ja maanantaikappaleita erottelemassa. Oli se mukavaa vai onko aika kullannut muistot :D
Minä luulen, että aika kultaa muistot.
Olen syntynyt 1950-luvulla maaseudulla, silloin oli kaikilla omat perunamaat. Meillä oli syksyllä koulusta perunan nostoloma, ihan oikeasti.
Ja ihan oikeasti me perunoita nostettiin. Sadesäällä ei ollut mitään hupia.
2000-luvun alussa viimeksi. isovanhemmiltani saatiin koko talven perunat koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Oma lapsenikin ehti tuolloin 2000-luvun alussa olla mukana, mutta ei ehkä sitä muista.
Pitääkin kysyä :)
Olen ollut sekä kotona, että kaverin luona.
Minusta ois enemmin kannattanut kysyä että onko joku joka sitä ei ole tehnyt?
Kyllä vaan, istuttamassa, kitkemässä rikkaruohoja, multaamassa ja nostamassa. Monena vuonna.
Teen tätä joka vuosi, parempia kuin kaupan perunat!
Ex-anopin kotitarvepellolla olen kerran ollut nostamassa.
Kesän uudet perunat kasvatan itse, nyt on tuossa ikkunalla siiklit itämässä.
Joka kesä laitan omaan pihaan kasvimaahan perunat. Ei meillä mitään traktoreita tai kylvökoneita tai käsiauroja ole, tuonne vaan tökätään kolo multaan ja pottu sinne. Peruna on parasta ihan tuoreena nostettuna, maku on paljon voimakkaampi kuin päiviä tukussa ja kaupassa seisseellä perunalla. Jouluun saakka syödään aina omia perunoita.
Kyllä! Perunatalkoot oli isovanhempien luona joka keväinen ja syksyinen sessio. Periaatteena oli, että perunat, porkkanat, lantut, nauriit ja sipulit tulivat omasta maasta ja niiden hankkiminen kaupasta oli suurinta hulluutta. Perunamaa oli niin iso, että naapurista piti pyytää traktorivetoista istutuskonetta keväisin, mutta nosto tapahtui aina käsipelillä, sillä perunoihin ei saanut tulla riskuja.
Vaarilla oli sitten erikseen vielä oma kokeellinen perunamaa, jossa oli hyvinkin eksoottisia erikoislajikkeita joita oli tuotu Karjalasta, Norjasta ja ties mistä. Vaarin kuoltua mummi söi näiden perunoiden siemenet ja se kulttuurihaara loppui sitten siihen.
Vanhemmillanikin oli omakotitalon pihassa iso perunamaa ja sama mentaliteetti. Jossain vaiheessa järki voitti ja perunamaa lieveilmiöineen pikkuhiljaa katosi ja juurekset alettiin hankkimaan kaupasta.
M 45
Taas joku höperö kuvittelee, että koronan takia palataan agraariyhteiskuntaan, jossa ei koneita käytetä.
Myytävänä hyväkuntoinen automaattinen kaksirivinen Agrostroj perunanistutuskone.
Kyllä nuoruudessa on molemmat kuuluneet koko suvun velvollisuuksiin. Omassakin pihassa on on pieni perunamaa.
Olen ollut, en nyt millään tuotantotilalla kuitenkaan. Ison kuokan kanssa nostettiin kerralla noin 20 hgen porukalle potut päivittäin. Kivaa hommaa, kakaroina kilpailtiin kuka saa nostettua komeimman potun ja potin :)
eikös toi hoidu koneellisesti tiloilla nykyään?
Lapsena olin isovanhempien tilalla nostoapuna, ihan kivaa oli. Ei ollut mitään nostokoneita kun oli niin pieni tila ja lopettikin ennen 90-lukua ukin kuoltua. Myöhemmin vanhemmat piti pientä perunamaata mökillä, siellä se vieläkin kasvaa perunaa joka kesä. Omassa pihassa olen kasvatellut lavalla ja ruukussa, eipä noissa paljon tekemistä ole.
Juu kyllä olen, lapsena. Ja vihasin sitä sydämestäni. Se on eräs niistä asioista, joiden takia inhoan maaseutua, mökkeilyä ja eläinten hoitoa. En haluaisi edes omakotitalon pihaa vaivoikseni.
Aikoinaan kansakoulussa oli jopa perunannostoloma. Minua äiti ei laskenut toisten harmiksi perunapelloille, kun olin aika heiveröinen. Kyllä harmitti.
Nyt on itsellä maalla pieni perunamaa, mutta sen hoitamisessa ei kauheasti puuhaa ole. Muistan ensimmäisen kesän, kun kasvatin perunoita, testattiin sellaista kateviljelyä. Eli siemenperunat asetellaan tasaiseen maahan ja peitellään vaikka nurmikonleikkuujätteillä tai oljilla ja niitä lisätään kesän mittaan, etteivät perunat pääse vihertymään. Hyvä sato tuli.
Eräs kesä oli niin sateinen, että perunapalstalla olisi pitänyt sukelluslasit päässä satoa kerätessä.
Lapsenlapset tykkäsivät kanssa nostaa perunoita keitettäväksi. Kerran yksi tuli suurullisena sisälle ja valitti, että ukki oli heittänyt hänen lemmikkiperunansa kompostiin (pieni peruna, jota ei olisi voinut syödä), käytiin sitten yhdessä etsimässä se takaisin.