Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen naispuolinen ystävä tunnusti ihastuneensa mieheeni, miten te reagoisitte?
31.03.2020 |
Taustaa: olemme seurustelleet vasta vähän aikaa ja minun ja mieheni juttu lähti alunperin liikkeelle kaveruudesta, kunnes ihastuimme toisiimme ja nyt olemmekin jo muuttamassa yhteen. Miehellä on myös koko ajan ollut muita naispuolisia ystäviä ja aivan kuin itsellänikin on samalla tapaa miehiä ystävinä, mikä on täysin ok ja normaalia molempien luonteille, paitsi että kaksi näistä miehen ystävistä ovat tunnustaneet ihastuneensa mieheeni. Toisen tunnustuksista on jo pidempi aika eikä asia niin häiritse (mies oli siis antanut kohteliaasti pakit mutta ystävyys oli säilynyt) mutta toinen naisista on miehelle selkeästi läheisempi ihminen ja kuulemma ilmaissut moneen otteeseen haluavansa edes seksiä miehen kanssa. Luotan mieheni rehellisyyteen (varsinkaan vielä silloin kun mekin olimme vain ystäviä hänellä ei ollut mitään syytä peitellä tai kaunistella tällaisia juttuja, vaan olemme tottuneet jakamaan toisillemme hyvin avoimesti ihmissuhteidemme käänteitä) ja uskon kyllä ettei heidän välillään ole koskaan tapahtunut mitään romanttista tai seksuaalista, ja totuushan on, että jos mies olisi tätä naista halunnut niin hänhän olisi sen jo tehnyt, eikä hän silloin olisi minun kanssani vaan hänen. Mies on myös kertonut minusta ja suhteestamme naiselle ja hän on ymmärtänyt asian, eikä kuulemma enää näyttänyt ihastumistaan.
Jokin tässä kuitenkin ehkä hieman häiritsee silloin, kun mies lähtee tapaamaan naista vaikka kaikki onkin täysin avointa ja mies kertoo minulle rehellisesti heidän dynamiikastaan. Sain myös luvan kanssa lukea naisen viestit, joissa hän ikävöi miestäni ystävänä ja kertoi ymmärtävänsä että hänen elämäänsä on tullut uusi tärkeä ihminen (= minä) joka vaikuttaa ajankäyttöön eikä heidän tule ystävinä enää hengailtua yhtä usein kuin ennen. Nainen kuitenkin kaipaa heidän ystävyyttä ja suree sitä seurustelustamme aiheutunutta etääntymistä, sillä mieheni on kuulemma niitä harvoja ihmisiä joille hänen on helppo avautua ja joka hyväksyy hänet sellaisena blaablaa... Mieheni vastaukset viestiketjussa ovat paljon asiallisempia, hän ei siis yritä lietsoa ihastusta vaan saa kuulemma itsekin heidän keskusteluistaan paljon irti vaikka ei haluakaan naisesta sen enempää. Uskon tämän, sillä mieheni on harvinaislaatuisen hyvä kuuntelija eikä ole ihme, että naiset ihastuvat hänen läsnäoloonsa. Se epämiellyttävin tunne tässä koko kuviossa ehkä tulee myös siitä, että kyseinen nainen on naimisissa ja etsii ulkopuolisista miehistä ilmeisesti jotain kieroa voimaa vetää itsensä irti liitosta johon on kyllästynyt. Tiedän myös, ettei ne naisen motiivit tai luotettavuus tässä olekaan olennaista, vaan ihan vain kysymys siitä, että luotanko minä mieheeni. En ole kieltämässä toiselta mitään enkä edes halua omistaa miestäni, mutta kai tässä on herännyt myös jonkinlainen syyllisyys omasta mustasukkaisuudesta ja esim. siitä että halusin tarkistaa viestien sävyn. Onko normaalia reagoida näin, kun suhde on vasta alussa? Miten te reagoisitte vastaavassa tilanteessa?
En ole mieheltä kieltämässä kenenkään tapaamista, haluaisin vain omiin tunteisiini vertaistukea tms. tai sitten vaikka herättelyä siitä että pelkään turhaan. Jos heillä olisi joskus ollut seksiä tai edes pussailua, asia olisikin jo ihan toinen ja silloin olisi vaikea sulattaa edes ystävällistä yhteydenpitoa jos toinen osapuoli on edelleen ihastunut. Mies on kuitenkin sanonut, että naisen naimisissa olo ja epämääräinen elämäntilanne on aina estänyt kiinnostuksen kehittymisen siinä mielessä. Ehkä tilanteeseen tulisi selvyyttä, jos ehdottaisin että tapaisimme naisen kanssa niin että minäkin olen paikalla? Jos tämä ei naiselle käy, eikö se ole aika selvä merkki siitä ettei hän mitään pelkkää ystävyyttä haikailekaan?
Kommentit (75)
Naiskaverit on miehelle hyviä. Tarvitsevat usein lohduttavaa ruisketta kun oma suhteensa tökkii.
Ja tarjoavat miehelle turvasataman jos miehen suhde tökkii. Riidan aikanahan uskollisuus ei ole voimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ollut samantapainen tilanne ja minulle oli alusta asti selvää se, että mieheni "ystävä" halusi muuta kuin ystävyyttä. Olivat siis olleet ystäviä todella kauan ja mitään ei ollut kuulemma ikinä tapahtunut, mutta olivat joskus olleet ihastuneita toisiinsa. Olivat käyneet matkoilla yhdessä ja jakaneet toistensa kanssa hotellihuoneen ja heitä on luultu pariskunnaksi.
Nämä jo itsessään olivat sellaisia asioita joka ei kuulosta minusta kauhean vakuuttavalle. LIsänsä tähän toi se, että tämä hänen ystävänsä haukkui minua messengerissä vaikka ei minua ollut koskaan tavannutkaan, eikä halunnutkaan. Sitten kun tapasin hänet, oli hän etäinen ja kummallinen. En silloin vielä tiennyt, että hän oli minua arvostellut. Lisäksi mieheni ei suostunut näyttämään mitään heidän välisiä viestejään, mikä oli jo omiaan tuhoamaan minua pikkuhiljaa henkisesti. Ymmärrän että ystävyyssuhteet eivät muille kuulu, eikä yksityisviestejä tarvitse näyttää, eikä minua normaalisti kiinnostaisikaan. Mutta jos tilanne olisi toisinpäin ja kumppanini kärsisi, minä näyttäisin hänelle kyllä viestit, jos minulla ei olisi mitään salattavaa.
Emme siis asuneet vielä yhdessä ja olimme todella rakastuneita. Tämä ns. ystävä ei jättänyt miestäni rauhaan vaan lähetteli viestejä tyyliin miksi hän ei saa mitään vastakaikua mieheltäni. Kaikki nämä pienet vihjeet kertoivat kyllä kaiken tarvittavan kuinka katala hänen ns. ystävänsä oli. Mies vaan puolusteli tätä, eikä suostunut pyynnöstäni keskustelemaan ystävänsä kanssa siitä josko hän mahdollisesti on ihastunut mieheeni. Näin jälkikäteen mietittynä olisi pitänyt jättää tämä mies väliin, vaikka komea onkin ja lopetti yhteydenpidon naiseen. Parisuhde on vain niin paljon muutakin (tiesin kyllä sen), eikä hän ole ollut valmis oikeastaan minkäänlaiseen sitoutumiseen. Ja nyt häntä harmittaa se minkälainen suhteemme nykyään on, koska ei ole nähnyt minkään asian eteen vaivaa. Minua on ihan turha yrittää hämätä jollain ulkonäöllä ja olen vieläkin sitä mieltä että syy miksi mieheni ei halunnut "ystäväänsä" viilentää välejä oli se, että jollain tasolla hänkin oli kiinnostunut tästä ja nautti naisen huomiosta. Toki hän ei ollut ainoa mieheeni ihastunut, mutta hän teki sen kieroimmin, eikä mieheni nähnyt tai halunnut nähdä hänessä tätä kieroutta, "koska mitään ei ollut koskaan tapahtunut".
Että luottaisin siihen intuitioon. Se on useimmin oikeassa kuin väärässä. Tämä heidän ystävyytensä seuraaminen aiheutti minulle niin suurta stressiä, että en olisi sitä kestänyt pidemmän päälle. Ja jotain olisi aivan varmasti tapahtunut pidemmän päälle naisen puolelta, niin tyrkky hän on. Sosiaalisessa mediassa kerjää jatkuvasti huomiota miehiltä ja yrittää saada pärstäänsä joka paikkaan.
Ap. Sano naiselle, että näpit irti.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää ihmisiä jotka tunnustavat tunteensa parisuhteessa olevalle. Ja sitten sanotaan ettei aio tulla teidän väliin. Valetta. Totta kai aikomuksena on tulla väliin ja toiveena saada heidät eroamaan.
Itse en ikipäivänä kertoisi varatulle miehelle tunteistani. Miksi ihmeessä niin tekisin?
No, ainakin tekisin itsestäni täysin reppanan tekemällä niin.
Sama. Mutta en myöskään ikipäivänä kertoisi puolisolleni, jos joku avautuisi minulle tunteistaan. Miksi kertoisin? Poikkeuksena ehkä, jos kyseessä olisi hänen ystävänsä.. mutta ei, en silloinkaan näkisi siihen mitään syytä. Osaisin ihan itse kertoa ystävälle, että tunne ei ole molemminpuolinen ja että jos hän tuntee noin niin on varmaan parempi, että otamme etäisyyttä enkä minä ole enää paikalla hänen tavatessaan puolisoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"olemme seurustelleet vasta vähän aikaa ja minun ja mieheni juttu lähti alunperin liikkeelle kaveruudesta, kunnes ihastuimme toisiimme ja nyt olemmekin jo muuttamassa yhteen."
Luin vain tuohon asti. En ymmärrä, en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi pitää välittömästi muuttaa yhteen.
1. Taloudelliset syyt.
2. Jos ei lapsia ole, niin kyseessä on vain 2 aikuista. Ketään ei siis voi haitata.
3. Nähdään nopeampaa toimiiko arki vai ei.
4. Jos toinen suunnittelee muutenkin muuttoa ja toisen asunto on työpaikkaa lähempänä, eli käytännön syyt.
5. Jos vain halutaan, eikä muiden mielipiteet kiinnosta.
Siinä sinulle muutama.
Ja sitten itketään netissä kun toinen ei siivoa tai ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten raha-asiat hoidetaan. No, niin makaa kuin petaa.
Öö, siivoaako toinen automaattisesti jos yhteenmuuttoa on lykätty ja pitääkö raha-asioista vääntää monta vuotta? Melko outo ajattelutapa, että nuo asiat millään tasolla liittyisivät siihen, että milloin on muutettu yhteen.
Joillekin meistä avoliitto on yhtä vakava asia kuin avioliitto, ja jos toisen historiassa on useampi kuin yksi avoliitto, niin hänen kanssaan ei enää pysty sitoutumaan vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä puolisosi käytöstä avoimena, vaan todella epäkunnioittavana. Vai että saat oikein heidän viestejään lukea... mitä paskaa, ällöttävää jos tulisin sotketuksi tuollaiseen! Puolisosi tulisi vahvistaa hyviä asioita teidän suhteessa, eikä tuputtaa siihen jotain kolmatta pyörää kiikkumaan. Vielä kun suhteenne on alkutaipaleella, hänenhän pitäisi olla hulluna sinuun. Mieti tarkkaan jäätkö tuohon!
Minkä mies sille voi, jos joku muukin nainen on häneen ihastunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi avoin suhde?
Voitte tehdä mitä haluatte ja mennä minne tahdotte...
Vierailija kirjoitti:
Tuo 'naimisissa olo estää tunteiden kehittymisen' on huono selitys. Tunteiden kehittymisen' este tulisi olla se, ettei hän kiinnosta oli naimisissa tai ei.
Tai miten olisi ihan moraali?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi ei ole ihastunut naiseen, niin kaiken pitäisi olla hyvin. Mikäli ihastuminen on molemminpuolista, niin noiden kahden on hyvä ottaa etäisyyttä toisiinsa.
Voi hyvänen aika ihmisiä, naimisissa oleva naikkonen haluaa mieheltäsi "edes seksiä" :D :D Ei ole ihan kaikki palikat kotona hällä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä puolisosi käytöstä avoimena, vaan todella epäkunnioittavana. Vai että saat oikein heidän viestejään lukea... mitä paskaa, ällöttävää jos tulisin sotketuksi tuollaiseen! Puolisosi tulisi vahvistaa hyviä asioita teidän suhteessa, eikä tuputtaa siihen jotain kolmatta pyörää kiikkumaan. Vielä kun suhteenne on alkutaipaleella, hänenhän pitäisi olla hulluna sinuun. Mieti tarkkaan jäätkö tuohon!
Mikä sai sinut ajattelemaan, että mies EI olisi hulluna ap:hen? Voi kai olla kaveri, vaikka olisikin hulluna johonkin toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi ei ole ihastunut naiseen, niin kaiken pitäisi olla hyvin. Mikäli ihastuminen on molemminpuolista, niin noiden kahden on hyvä ottaa etäisyyttä toisiinsa.
No ei ole hyvin, jos mies brassailee ap:lle sillä kuinka toinen nainen on häneen ihastunut, ja sitten halventaa sitä toista naista näyttämällä tämän viestit. Varsinainen tunkion kuningas sellainen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin tässä mietityttää tuo miehen tapa olla ystävä ja syyt tuolle käytökselle. Näyttää viestejä sinulle. Ja tuo vakuuttelu. Ja tuo naiset ihastuvat helposti ja tapa kerätä tuollaista sotkua ympärilleen. Näitä tyyppejä on miehissä ja naisissa, jotka ovat "lirissä" näiden kavereiden kanssa jotka ihastuvat.
Kuitenkin näkisin, että ne oikeat ystävät jäävät siihen. Asiat käydään läpi ja sen jälkeen todetaan, että ystävyys on ystävyyttä. Joten tällaiseen viestien näyttämisen säätöön ei ole tarvetta. Ellei ihastusta ruokita jollain jatkuvasti ja pidetä tilannetta yllä. Silloin homma pitää pistää poikki.
Myös tuo monet vielä tulevat ihastumaan vähän särähti. Tilanteisiin jossa ajaudutaan jatkuvasti tuollaisiin väärinkäsityksiin, olisi ehkä myös peiliin katsomisen paikka. Millaisia signaaleja antaa sille keskustelukumppanille, miten määrittää ystävyyden. Ja onko näille "väärinkäsityksille" esimerkiksi itsetunnon kannalta joku tarve. Nyt kuulostaa vähän sotkulta, jossa on sinkkuna pyörìtty nauttien naisten huomiosta. Ja kivana tyyppinä ei halua loukata ketään.
Tosi ystävänä hän voisi kehottaa naista keskittymään omaan suhteeseensa tai eroamisen jälkeen etsimään uutta kumppania.
Tätä mieltä minäkin olen.
Ylipäänsä ihmetyttää, että miten joku mies kerää ympärilleen niin paljon ihastuneita naisia,kyllä siinä on miehen puoleltakin jotsin vihreän valon välyttämistä mukana. Ja roikottaa niitä naisia "ystävinä", vaikka tietää heidän tunteensa. Ja kertoilee sinulle näistä muista naisista.
Johtopäätökseni olisi, että ko mies saa itsetunnolleen hivelyä siitä, että useat naiset haluavat häntä ja aktiivisesti ruokkii sellaista asetelmaa, vaikka muuta väittää. Hän myös selvästi saa hyvän olon siitä, kun tietää sinun olevan mustasukkainen niiden muiden naisten takia.
Eli epäkypsä, itsekeskeinen, nardistinen mies, joka käyttää naisia emotionaalisesti hyväkseen ja pelaa heitä keskenään vastakkain.
JSS
Itselläni on suunnilleen sama kuvio, sillä erotuksella että olen tuo kaverinainen. Tai ”kaveri”nainen, miten sen nyt ottaa. Meidän tilanteessa sanoisin ainakin, että seurustelukumppanilla ei ole tarvetta huolestua. Minä olen se itsetuntoa pönkittävä ihailija, josta ei kuitenkaan välitä niin paljon että olisi koskaan halunnut seurustella tai muutakaan. Tilaisuuksia olisi kyllä ollut. Eihän hän lennosta varmaan sinuunkaan vaihtanut, vaan oli vapaa välillä ja olisi voinut silloin mennä kenen kanssa vaan.
Jos jatkat tämän miehen kanssa saat varautua, että vastaavaa toimintaa tapahtuu jatkossakin. Jos se ei ole tämä nainen niin joku muu. Mies ei vaan pysty vastustamaan sitä hyvää mieltä jonka muiden naisten mielenkiinto hänessä saa aikaan.
Samoin ei pysty laittamaan sihmisuhteita vain yhden naisen varaan, pitää olla aina joku olkapää mihin nojata tai jutella jos sinun kanssasi menee pieleen.
Eihän tämä ole yhdensuuntaista vaan myös mies saa mielihyvää ja tiettyä kohotusta elämäänsä tällä suhdepelillä
Vaikka hän jotain muuta sanoisikin.
Ystäviä saa olla, mutta tämä ei ole sellaista ystävyyttä joka kuuluu parisuhteessa olevalle ihmiselle.
Mies saattaa olla kanssasi tosissaan, siinä määrin mitä hän ylipäätään pystyy olemaan. Mutta riittääkö se sinulle siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on suunnilleen sama kuvio, sillä erotuksella että olen tuo kaverinainen. Tai ”kaveri”nainen, miten sen nyt ottaa. Meidän tilanteessa sanoisin ainakin, että seurustelukumppanilla ei ole tarvetta huolestua. Minä olen se itsetuntoa pönkittävä ihailija, josta ei kuitenkaan välitä niin paljon että olisi koskaan halunnut seurustella tai muutakaan. Tilaisuuksia olisi kyllä ollut. Eihän hän lennosta varmaan sinuunkaan vaihtanut, vaan oli vapaa välillä ja olisi voinut silloin mennä kenen kanssa vaan.
Niin, mutta tämä aloittajan kaverina ien on varattu, ei pysty normaalisti seurustelemaan nyt.
Mies ehkä pitää liian vaivalloisena, että tämä nainen eroaisi jne.
Siksi valitsi aloittajan joka oli ilmeisesti vapaa.
Monesti tämäntyyppiset miehet juuri ovat leikissä mukana niinkauan kuin häneen ihastunut ihminen on turvallisesti varattu. Kun ja jos se varattu ihastus puhuu erosta vakavasti tai jopa eroaa saattaa olla, ja usein on juuri niin, että miehen ihastus lopahtaa ja alkaa ottaa etäisyyttä, silloin kyllä etäisyyden otto onnistuu ihan hyvin.
Kumma kyllä. 😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"olemme seurustelleet vasta vähän aikaa ja minun ja mieheni juttu lähti alunperin liikkeelle kaveruudesta, kunnes ihastuimme toisiimme ja nyt olemmekin jo muuttamassa yhteen."
Luin vain tuohon asti. En ymmärrä, en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi pitää välittömästi muuttaa yhteen.
1. Taloudelliset syyt.
2. Jos ei lapsia ole, niin kyseessä on vain 2 aikuista. Ketään ei siis voi haitata.
3. Nähdään nopeampaa toimiiko arki vai ei.
4. Jos toinen suunnittelee muutenkin muuttoa ja toisen asunto on työpaikkaa lähempänä, eli käytännön syyt.
5. Jos vain halutaan, eikä muiden mielipiteet kiinnosta.
Siinä sinulle muutama.
Ja sitten itketään netissä kun toinen ei siivoa tai ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten raha-asiat hoidetaan. No, niin makaa kuin petaa.
Mutta eihän tuollaisten ongelmien syntymisen riskiä varsinaisesti poista se, että muuttoa siirretään? Ne riidat tulevat eteen sitten tulevaisuudessakin jos ovat tullakseen. Aika usein se totuus paljastuu kuitenkin vasta käytännössä sitten kun pitäisi oikeasti siivota ja maksaa laskut. Kaikenlaista voi puhua tekevänsä.
Meillä tämä valinta perustuu siis nyt ihan vain siihen, ettei mies ole kuukausiin enää ollut kotona vaan käytännössä jo asuu luonani. Tuntuu hölmöltä maksaa kahdesta asunnosta kun miehen tärkeimmät tavarat ovat jo luonani ja hän on seurustelun kunnolla alettua käynyt nukkumassa ehkä yhden yön kotona. Harjoittelemme siis näitä arkisten asioiden hoitamista jo nyt vaikka mies ei vielä virallisesti kanssani asukaan. En kuvittele että käytännöt jotenkin maagisesti muuttuu siitä hetkestä lähtien kun miehen postit tulevat tänne, vaan niitä keskusteluja ja käytännön tapoja ollaan jo otettu käytäntöön. Tilanne olisi varmasti aivan toinen jos mies olisi tottunut kyläilemään täällä vain silloin tällöin. Varsinkin näin koronan aikaan hän on täällä 24/7 ja tekee töitä etänä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 'naimisissa olo estää tunteiden kehittymisen' on huono selitys. Tunteiden kehittymisen' este tulisi olla se, ettei hän kiinnosta oli naimisissa tai ei.
Tai miten olisi ihan moraali?
Tällä palstalla ei viitsi edes moraalista puhua. Harva tietää mitä se tarkoittaa tai omaa sitä. Mieluummin vääntää rautalangasta.
Alue: Aihe vapaa
En voi ymmärtää ihmisiä jotka tunnustavat tunteensa parisuhteessa olevalle. Ja sitten sanotaan ettei aio tulla teidän väliin. Valetta. Totta kai aikomuksena on tulla väliin ja toiveena saada heidät eroamaan.
Itse en ikipäivänä kertoisi varatulle miehelle tunteistani. Miksi ihmeessä niin tekisin?
No, ainakin tekisin itsestäni täysin reppanan tekemällä niin.