Lapseton nainen

Haluaisiko joku jakaa kokemuksia?

Olenko ainut joka on joutunut käymään asiaa tätä kautta läpi? Tämä on tähän astisen elämäni suurin kriisi ja tragedia ja toivon että vielä jonain päivänä saan vastauksen miksi jouduin tämän kaiken käymään läpi...

Ei kai niitä monikaan halua, mutta ollaan rakastuneita kumppaniin ja halutaan tehdä lapsi, joka näyttää molemmilta.

Luulen että moni nainen ajattelee olevansa "kykenemätön" äidiksi ennen oman lapsen saantia joten ajatuksesi vaikuttavat mielestäni normaalilta. Lapset tuntuvat monelle vieraalta asialta nyky-yhteiskunnassa. Itsekään en ollut ikinä pitänyt vauvaa sylissä tai hoitanut isompiakaan lapsia ennen kuin tulin itse äidiksi. Kaikki oli minulle uutta ja vierasta. Edelleenkään en osaa olla ja leikkiä vieraiden lasten kanssa, eikä minun tarvitsekaan. Ei kaikkien lapsista tarvitse erityisesti pitää, mutta nyt itse äitinä tiedostan ja ymmärrän että se vieras lapsi jonka näen kaupassa tai leikkipuistossa on jonkun toisen äidin ja isän suurin rakkauden ja ylpeyden aihe, aivan kuten omani on minulle.

Oman lapsen syntymän jälkeen olin esimmäiset viikot ja kuukaudet vielä hieman "eksyksissä" koska kaikki oli uutta ja olin epävarma itsestäni. Mutta kuukausien kuluessa "opin" olemaan äiti ja nykyään kaikki äitiyteen liittyvä toiminta tulee aivan luonnostaan ja rakastan olla äiti lapselleni. Nyt se pieni ihminen (1,5v) on jo oma hauska persoonansa enkä voisi olla onnellisempi siitä että minulla on hänet.

Sinulle ap toivotan kaikkea hyvää sillä tiellä mille ikinä päädytkään. Jos et halua lapsia se on aivan yhtä ok kuin se että joskus päättäisitkin hankkia lapsen.

En minäkään halunnut lasta, ennenkuin rakastuin. Sen jälkeen halusinkin kokea tuon rakkauden täyttymisen, eli yhteisen lapsen.

Mutta miksi abortti? Olisithan voinut antaa lapsellesi elämän ja antaa adoptioon perheeseen joka ei voi saada lasta vaikka haluaisi. Tätä en ymmärrä että itsekkäästi käydään seksiä harrastamaan tietäen sen riskit ja sitten kun uusi elämä on saanut alun se lopetetaan. Sydän särkyy, noin 10 000 tällaista tapausta Suomessa vuosittain.

Kiitos sinulle lohdullisista sanoista. En vain halua pahaa kenellekään.

Ihminen voi muuttua. Joskus jopa yhdessä yössä.

En olisi voinut synnyttää lasta adoptoitavaksi. Asun niin pienellä paikkakunnalla että kaikki olisivat tienneet ja "kivittäneet" minut.

Mielestäni tässä maailmassa ei olla "valmiita" mihinkään kun sen aika koittaa. Ihminen kasvaa asian kokoiseksi ajanmittaan. Eli kaikkeen kasvetaan. Mielestäni tämä on iso asia mikä esimerkiksi nykynuoria vaivaa, eli odotetaan ja odotetaan ja ajatellaan sitten kun ja sitten me ollaan valmiita... Ei sellaista päivää tule kun koet olevasi valmis. Elämä on jatkuvaa liikettä voit vain aloittaa ja elää sen kaiken lävitse ja kasvaa ihmisenä sen asian kokoiseksi. Ei mikään tule ulkopuolelta vaan sisältäpäin.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi muuttua. Joskus jopa yhdessä yössä.

Täältä löytyy lapsille allerginen oleva nainen. Olen ollut tulisesti rakastunut ja siltikin kieltäytynyt, koska noudatan äitini antamaa ohjetta enkä lisäänny kenenkään mieliksi tai ala uhraamaan elämääni miehen sekä lasten takia. Äiti on yhä tänä päivänäkin katkera äitiydestä. Vanhemmuudesta ei voi ottaa avioeroa, sillä lapsi kuitenkin edustaa sun geenejä, vaikka asuisikin muualla.

Näitä katkeruus geenejä en viitsi alkaa laittamaan eteenpäin.

Eli vaikka ei koe mitään valmiutta äitiyteen, pitäisi vain hypätä jyrkänteeltä? Olen kuvitellut että ihmisillä on selkeä halu vanhemmuuteen ja mielessä paljon asioita joita haluavat opettaa ja näyttää ja kokea jälkikasvunsa kanssa... Minulla ei tällaisia tunteita ole koskaan ollut.

En koe, että abortin tehnyt on verrattavissa lapsettomaan tai vapaaehtoisesti lapsettomaan. Sinullahan jo oli elämänalku sisälläsi, mutta valitsit tuhota sen. Olet abortin tehnyt nainen eli ihan omassa luokassasi.

Haluan lisätä ettei minulle tuota mitään vaikeuksia ymmärtää että lapset ovat omille vanhemmilleen suuri ylpeyden aihe ja parasta mitä heille on tapahtunut. Siksi tämä asia minua niin kovasti surettaakin, koska jään siitä kaikesta paitsi. Minä rakastan myös miestäni erittäin paljon eli ei ole kysymys mistään täyttymyksen tunteesta lapsen kautta. Olisinpa voinutkin kokea asian niin, koska nyt kun en kokenut, niin mieskin jättää minut ja etsii uuden naisen jonka kanssa tehdä lapsia. Eli mikään kevyt päätös tämä ei todellakaan ole ollut, jos joku niin kuvittelee. Menetän kaiken.

Jäin lapsettomaksi koska en kestänyt ajatusta että menettäisin itseni ja vapauteni lapsen takia. Monet ystäväni ja kaverit tekivät lapset nuorena ja jouduin vuosia kuuntelemaan sitä miten raskasta on ja mihinkään ei pääse ilman lasta. Muutama siis yksinhuoltaja. Vierestä seuratessa heidän elämää, sotkuisia asuntoja ja lapsien kiljuntaa, päätökseni jättää lapset tekemättä vahvistui kokoajan. Onneksi löytyi mies joka ei myöskään lapsia halua. 

Nyt pitää kyllä sanoa, että jos lapsettomat naiset esitetään jotenkin kylminä ja viallisina, niin et sä kyllä ainakaan itse poikkea tuosta positiiviseen suuntaan. Vialliselta se musta kuulostaa olla noin rikki omasta vapaaehtoisesta valinnastaan ja kehittää tyhjästä ylitsepääsemättömiä ongelmia, jotka ovat olemassa vain oman pääsi sisällä. Enkä sano tätä siksi että olisit musta paha tai huono tai edes kovin nolo tän vuoksi, tai siksi etten pitäisi tuskaistakin vaiheilua inhimillisenä normaaliin elämään ja kasvuun kuuluvana, tai siksi ettei mulla olisi sympatiaa fiiliksiäsi kohtaan. Mutta jos siihen leikkiin lähdetään että toisia ihmisiä tuomitaan ja arvotetaan tällaisten asioiden perusteella, niin et sijoitu siinä kilpailussa edelle kenestäkään "kylmästä" tai "itsekkäästä" lapsettomasta naisesta.

Ei kannata lukea vain niitä mielipiteitä., joissa lapsetonta naista arvostellaan kylmäksi ja vialliseksi. Sinusta voi nyt tuntua siltä raskaan päätöksesi jälkeen, mutta kukaan meistä ei ole oikeutettu tuomitsemaan sinua. Elämässä on tilanteita, joissa on pakko ottaa askel/päätös johonkin suuntaan ja selvitä eteenpäin. Nyt sinun piti tehdä niin.

Olen itsekin lapseton, minusta riippumattomista syistä, mutta en ole kertaakaan katunut lapsettomuuttani. Se on minun tieni ja sillä selvä. Mietin asiaa enemmän nuorempana, jolloin olisin voinut saada lapsia mutta en antanut biologisen tarpeeni määrätä tietäni, Siihen kaikkeen olisin tarvinnut ihan erilaisen miehen kuin minulla silloin oli. VAlitsin siis miehen lapsen sijaan, enkä kadu sitä hetkeäkään. Elän elämääni niin kuin sen uskon minulle parasta olevan.

Ehdotan, että käyt kuitenkin läpi kaiken minkä olet kokenut, Teet todella oikein hakiessasi vertaistukea, mutta älä hae sitä täältä. Joukkoon mahtuu jyrkkiä ja kovia mielipiteitä, joihin saatat herkästi takertua. Etsi sellainen sivusto kuin ITUPROJEKTI.

Kiitos 17 vastauksestasi. Ei tässä auta kuin mennä päivä kerrallaan eteenpäin ja toivoa että joskus löydän merkityksen elämälleni.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi abortti? Olisithan voinut antaa lapsellesi elämän ja antaa adoptioon perheeseen joka ei voi saada lasta vaikka haluaisi. Tätä en ymmärrä että itsekkäästi käydään seksiä harrastamaan tietäen sen riskit ja sitten kun uusi elämä on saanut alun se lopetetaan. Sydän särkyy, noin 10 000 tällaista tapausta Suomessa vuosittain.

Seksia saa harrastaa vaikka ei halua ikinä lasta ja yhdenkään naisen tai tytön ei tarvitse toimia synnytyslehmänä ja tehdä lapsi jonka antaa niin kuin tavaran jollekin iäärimmäisen itsekkäille ihmisille joilla on omasta mielestään oikeus saada jostakin lapsi vaikka eivät sitä itse kykene tekemään eli ovat äärettömän itsekkäitå.

Adoptio on äärettämän julma asia eli jos et itse halua lasta niin älä tee.

Ja jos sinua kirjoittaja surettaa lapsettomat parit niin miksi et itse auta heitä kun mikään ei sitä estå? Voit synnyttåä vaikka joka vuosi lapsen jollekin parille jos se on mieleståsi ihan kevyt juttu. Aloita heti niin ehdit varnaan tehdä kymmenen.

Ai mutta ettå mitä hulluja puhun sehän on aivan hirveä ja hengenvaarallista ja keho vaurioituu jne. Niinpä älä vaadi toisiakaan siihen.

Naiset päättåkää itse omasta lapsiluvusta ja hankkikaa heti joku vuosia kestävä ehkäisin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata lukea vain niitä mielipiteitä., joissa lapsetonta naista arvostellaan kylmäksi ja vialliseksi. Sinusta voi nyt tuntua siltä raskaan päätöksesi jälkeen, mutta kukaan meistä ei ole oikeutettu tuomitsemaan sinua. Elämässä on tilanteita, joissa on pakko ottaa askel/päätös johonkin suuntaan ja selvitä eteenpäin. Nyt sinun piti tehdä niin.

Olen itsekin lapseton, minusta riippumattomista syistä, mutta en ole kertaakaan katunut lapsettomuuttani. Se on minun tieni ja sillä selvä. Mietin asiaa enemmän nuorempana, jolloin olisin voinut saada lapsia mutta en antanut biologisen tarpeeni määrätä tietäni, Siihen kaikkeen olisin tarvinnut ihan erilaisen miehen kuin minulla silloin oli. VAlitsin siis miehen lapsen sijaan, enkä kadu sitä hetkeäkään. Elän elämääni niin kuin sen uskon minulle parasta olevan.

Ehdotan, että käyt kuitenkin läpi kaiken minkä olet kokenut, Teet todella oikein hakiessasi vertaistukea, mutta älä hae sitä täältä. Joukkoon mahtuu jyrkkiä ja kovia mielipiteitä, joihin saatat herkästi takertua. Etsi sellainen sivusto kuin ITUPROJEKTI.

Ituprojekti yrittää nimenomaan ajaa naisen pitämään lapsen. Abortin tehneitä voidaan rohkaista pitämään seuraava lapsi, koska niin on tarkoitettu ,ethän sä heidän mielestään muuten katuisi sitä edeltävää raskaudenkeskeytystä. Oma kokemukseni oli abortin jälkeen juurikin edeltävän kaltainen kyseisestä lafkasta.