Lue keskustelun säännöt.
Koronan hoitoon käytetyllä rahalla ON väliä, koska se aina pois jostakin.
31.03.2020 |
Joku tuossa nyt inttää, että koronapandemiassa ei saisi miettiä kustannuksia, koska "rahalla ei ole väliä".
Ensinnäkin, se EI ole niin, että on vain kaksi vaihtoehtoa: hössöttää ja rajoittaa kaikki, mikä keksitään TAI olla tekemättä yhtään mitään.
Todellisuudessahan kaikki valtiot tekevät JOTAIN. Mutta sen suhteen on eri linjoja, mikä tehoaa ja kannattaa ja mikä ei. Turhiin toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä, koska niihin käytettävä raha ON POISSA JOSTAKIN, MM. VANHUSTENHOIDOSTA JA MUUSTA TERVEYDENHOIDOSTA, JOISSA ON MYÖS - HUOM!!! - KYSE IHMISHENGISTÄ!
Lisäksi kustannuksiin VOI vaikuttaa. Ja siihen, mihin panostetaan. Tässä on kolme päälinjaa:
1) Lähdetäänkö siitä, että testataan kaikki ja eristetään havaitut tartunnat ja samaan aikaan muu yhteiskunta, ml. talouselämä pyörii suhteellisen normisti. Epidemia pitkittyy, mutta intensiteetti pysyy vähäisenä. Tämä on ns. Etelä-Korean malli. Maassa - toisin kuin moni täällä luulee - on kyllä vielä epidemia. Ei virus mihinkään HÄVIÄ, niin kauan kuin rokotetta ei ole olemassa eikä ns. laumasuojaa. Esimerkiksi eilen maassa tuli ilmi 78 uutta tartuntaa ja kuusi ihmistä kuoli.
https://www.worldometers.info/coronavirus/country/south-korea/
2) Lähdetäänkö siitä, että sairastuneet testataan, jos saavat kovia oireita ja/tai ovat avainammateissa terveydenhoidossa, muut sairastavat kotona. Testihän ei sinänsä ketään paranna, eikä lieväoireisiä kannata ottaa sairaalahoitoon. Samaan aikaan rajoitetaan tilaisuuksia, joissa tartunnat helposti leviävät, mm. suljetaan koulut. Iso osa kansasta sairastuu kyllä, mutta hiukan pidemmän ajan kuluessa niin, että tehohoitokapasiteetti riittää melko vähäisin lisäsatsauksin. Tämä on monen Länsi-Euroopan malli, ml. Suomen.
3) Lähdetäänkö siitä, että testataan em. tavalla ja otetaan vastaan se, että iso osa kansasta sairastuu joka tapauksessa nopeasti ja panostetaan sitten tehohoidon kapasiteetin nostoon niin, että selvitään yhdellä rysäyksellä tulevasta epidemiasta. Muutoin yhteiskunta toimii melko vähäisin rajoituksin. Tämä on mm. Ruotsin ja Hollannin malli.
https://www.spiegel.de/consent-a-?targetUrl=https%3A%2F%2Fwww.spiegel.de%2Finternational%2Feurope%2Fdutch-exceptionalism-will-hol…
Ok, sitten toki on vielä köyhien kehitysmaiden linja, jossa ei voida juurikaan muuta kuin seurata sivusta. Rajoituksista seuraisi rutiköyhien ihmisten kuoleminen nälkään, näin kärjistetysti sanottuna.
Ylipäänsä pidän hem.etin tyhmänä ja naiivina mussuttaa, että "ei sillä rahalla ole merkitystä, kun on hengistä kyse". Kyllä sillä on, jos se raha on pois asioista, joilla saattaa olla jopa isompi merkitys henkien säästymisessä!
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Se, jos annetaan vaikkapa miljardi tukea ei tarkoita samaa kuin että se olisi miljardi menetettyä rahaa. Se raha kiertelee ihmiseltä toiselle, joka välistä valuu vähän veroja valtion kassaan jne.
Iso kysymys tässä Suomen näkökulmasta olisi, miten se saataisiin kiertämään nimenomaan Suomessa tukien suomalaista työtä ja tuotantoa ja verot maksettaisiin Suomeen.
Jos esimerkiksi nyt päätettäisiin testata kaikki suomalaiset ja ostettaisiin 200 eurolla kappale testejä, siihen menisi 5,5 miljoonan asukkaan maassa 1,1 miljardia, ja sillä saataisiin vasta yksi tesi. Ensi viikolla olisi taas tilanne toinen.
Ja kyllä, ne rahat menisivät melkein kaikki ulkomaille.
Ja kyllä, se olisi pois Suomen sosiaali- ja terveysmenoista ja ylipäätään budjetista, vaikka sosiaali- ja terveysmenoihin siirrettäisiinkin lisärahoitusta vaikkapa työttömuustukia heikentämällä tai opetusmenoista.
Suomi ei voi euromaana omin päin painaa rahaa ja EKP:llä taas on iso kynnys alkaa setelirahoittaa, koska se pidemmällä aikavälillä saattaa heikentää euron arvoa ja nostaa myös Suomen kv-lainojen korkoja jnejne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alankomaissa on tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa, ei todellakaan Ruotsin mallin. Terveisin Amsterdamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha ei välttämättä ole pois mistään, vaan se raha voidaan taikoa, eli painaa esim. EKP:n toimesta. Tästä luonnollisesti seuraa inflaatiota ja devalvaatiota, jotka voivat olla kansantaloudellisesti hyvä tai huono juttu. Yleensä huono.
Se mikä koronassa ja sen hoidossa on oikeasti "pois" jostain, on sen taloutta näivettävä vaikutus. Jos ihmiset eivät pääse töihin, eivät he pääse tuottamaan meille kaikille hyvinvointia (tuotteita tai palveluita) Se voi olla jotain ylimääräistä (lomamatka tai kulttuurielämys) tai sitten erittäin tärkeää (maataloustuotteiden pilaantuminen pelloille) Lisäksi kansantaloutta sotkee työttömyys, vaikka töitä olisi muualla (maakunnissa juuri niitä maataloustöitä) mutta lomautuksia/irtisanomisia muualla (Uudellamalla suljetaan tehtaita tai pajoja)
Siksi voi olla kansantalouden kannalta parempi olla ajattelematta liikaa suoria rahallisia kustannuksia, koska epäsuorat vaikutukset saattavat lopulta olla moninkertaisia.
Mutta, mutta. Arvokkain työ valuutassa mitattuna ei ole millään muotoa välttämätöntä, vaan keinotekoista. Kukaan ei kuole, jos yksi älypuhelinsukupolvi jää väliin, yksittäinen peli tai elokuva julkaisematta, urheilu- tai kulttuuritapahtuma pitämättä tai somevaikuttajan mainostulot katkeavat.
What? Ihmisiä kuolee koko ajan.
Miten niin Ruotsin mallin näkee vasta myöhemmin? Siellä on tapatettu joku 150 ihmistä rahan takia. Luku kasvaa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha ei välttämättä ole pois mistään, vaan se raha voidaan taikoa, eli painaa esim. EKP:n toimesta. Tästä luonnollisesti seuraa inflaatiota ja devalvaatiota, jotka voivat olla kansantaloudellisesti hyvä tai huono juttu. Yleensä huono.
Se mikä koronassa ja sen hoidossa on oikeasti "pois" jostain, on sen taloutta näivettävä vaikutus. Jos ihmiset eivät pääse töihin, eivät he pääse tuottamaan meille kaikille hyvinvointia (tuotteita tai palveluita) Se voi olla jotain ylimääräistä (lomamatka tai kulttuurielämys) tai sitten erittäin tärkeää (maataloustuotteiden pilaantuminen pelloille) Lisäksi kansantaloutta sotkee työttömyys, vaikka töitä olisi muualla (maakunnissa juuri niitä maataloustöitä) mutta lomautuksia/irtisanomisia muualla (Uudellamalla suljetaan tehtaita tai pajoja)
Siksi voi olla kansantalouden kannalta parempi olla ajattelematta liikaa suoria rahallisia kustannuksia, koska epäsuorat vaikutukset saattavat lopulta olla moninkertaisia.
Mutta, mutta. Arvokkain työ valuutassa mitattuna ei ole millään muotoa välttämätöntä, vaan keinotekoista. Kukaan ei kuole, jos yksi älypuhelinsukupolvi jää väliin, yksittäinen peli tai elokuva julkaisematta, urheilu- tai kulttuuritapahtuma pitämättä tai somevaikuttajan mainostulot katkeavat.
Juurihan sanoit (ap) että ihmisiä kuolee, jos rahaa ei riitä terveydenhuoltoon. Kaikki nuo mainitsemasi ovat omalta osaa rahoittamassa terveydenhuoltoamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha ei välttämättä ole pois mistään, vaan se raha voidaan taikoa, eli painaa esim. EKP:n toimesta. Tästä luonnollisesti seuraa inflaatiota ja devalvaatiota, jotka voivat olla kansantaloudellisesti hyvä tai huono juttu. Yleensä huono.
Se mikä koronassa ja sen hoidossa on oikeasti "pois" jostain, on sen taloutta näivettävä vaikutus. Jos ihmiset eivät pääse töihin, eivät he pääse tuottamaan meille kaikille hyvinvointia (tuotteita tai palveluita) Se voi olla jotain ylimääräistä (lomamatka tai kulttuurielämys) tai sitten erittäin tärkeää (maataloustuotteiden pilaantuminen pelloille) Lisäksi kansantaloutta sotkee työttömyys, vaikka töitä olisi muualla (maakunnissa juuri niitä maataloustöitä) mutta lomautuksia/irtisanomisia muualla (Uudellamalla suljetaan tehtaita tai pajoja)
Siksi voi olla kansantalouden kannalta parempi olla ajattelematta liikaa suoria rahallisia kustannuksia, koska epäsuorat vaikutukset saattavat lopulta olla moninkertaisia.
Mutta, mutta. Arvokkain työ valuutassa mitattuna ei ole millään muotoa välttämätöntä, vaan keinotekoista. Kukaan ei kuole, jos yksi älypuhelinsukupolvi jää väliin, yksittäinen peli tai elokuva julkaisematta, urheilu- tai kulttuuritapahtuma pitämättä tai somevaikuttajan mainostulot katkeavat.
Juurihan sanoit (ap) että ihmisiä kuolee, jos rahaa ei riitä terveydenhuoltoon. Kaikki nuo mainitsemasi ovat omalta osaa rahoittamassa terveydenhuoltoamme.
Jos meillä on rahaa näihin täydellisiin turhuuksiin, niin meillä todellakin on varaa elättää nämä ihmiset kriisiajan yli. Rahan arvo on sopimusasia, ei luonnonvakio. E=mc2 kaavasta ei voi johtaa, että iPhonen oikea markkinahinta on yli 1000 euroa, vaikka ihmiset sen jostain syystä suostuvatkin maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, jos annetaan vaikkapa miljardi tukea ei tarkoita samaa kuin että se olisi miljardi menetettyä rahaa. Se raha kiertelee ihmiseltä toiselle, joka välistä valuu vähän veroja valtion kassaan jne.
Iso kysymys tässä Suomen näkökulmasta olisi, miten se saataisiin kiertämään nimenomaan Suomessa tukien suomalaista työtä ja tuotantoa ja verot maksettaisiin Suomeen.
Jos esimerkiksi nyt päätettäisiin testata kaikki suomalaiset ja ostettaisiin 200 eurolla kappale testejä, siihen menisi 5,5 miljoonan asukkaan maassa 1,1 miljardia, ja sillä saataisiin vasta yksi tesi. Ensi viikolla olisi taas tilanne toinen.
Ja kyllä, ne rahat menisivät melkein kaikki ulkomaille.
Ja kyllä, se olisi pois Suomen sosiaali- ja terveysmenoista ja ylipäätään budjetista, vaikka sosiaali- ja terveysmenoihin siirrettäisiinkin lisärahoitusta vaikkapa työttömuustukia heikentämällä tai opetusmenoista.
Suomi ei voi euromaana omin päin painaa rahaa ja EKP:llä taas on iso kynnys alkaa setelirahoittaa, koska se pidemmällä aikavälillä saattaa heikentää euron arvoa ja nostaa myös Suomen kv-lainojen korkoja jnejne.
Ap
Paitsi että melkein kaikki kotimaahan:
Tämä vain osoittaa, että et ymmärrä lainkaan mitä terveydenhoidossa tarkoitetaan kustannustehokkuudella. Oikea termi on muuten kustannusvaikuttavuus. Eikä terveydenhoito koskaan ole taloudellisesti kannattavalla pohjalla julkisesti rahoitettavissa järjestelmissä.