Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli! :) Ainakin lapsuus 80-luvulla oli mielestäni hyvä.
80-luvun lapsi, et oikeasti tiedä tuosta vuosikymmenestä mitään. Ei ole ns. sinun aikaasi.
Kummallinen mielipide sinulla. Sanoisitko myös pula-ajan lapselle, ettei hän tiedä pula-ajasta mitään, koska oli silloin lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Velkarahalla ja valtion ohjauksella pystytetty kulissi.
Tavlalien kansalainen ei saanut velkarahaa, nykyään sitä saavat työttömätkin.
Lainaa saatiin vain varmoilla tuloilla ja kahdella takaajalla.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomainen musiikki oli karmeeta rumpukonejytinää. Kotimaiset rockbändit oli hyviä.
Musiikki on makuasia vielä nykyäänkin.
Kaikki nykyaikana tehty rap-pohjainen puhuminen ja ulina ovat aivan täyttä paskaa.
Ainakin parempi aika kuin 90 luku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli! :) Ainakin lapsuus 80-luvulla oli mielestäni hyvä.
80-luvun lapsi, et oikeasti tiedä tuosta vuosikymmenestä mitään. Ei ole ns. sinun aikaasi.
Kummallinen mielipide sinulla. Sanoisitko myös pula-ajan lapselle, ettei hän tiedä pula-ajasta mitään, koska oli silloin lapsi?
Kyllä. Jos olet syntynyt 80-luvulla et voi muistaa ajasta yhtään mitään. Sano joku oikeasti oma muistosi tuolta vuosikymmeneltä, oletko ollut viiden?
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli hyvää aikaa! Ei paratiisi, mutta aikaa, jolloin vielä oltiin ns. normaaleja. Kouluissa opettajat pitivät kurin, eivätkä oppilaat hyppineet silmille. Kännyköistä ja netistä kaikkine kirouksineen ei ollut tietoakaan, onneksi. Ihmiset näyttivät kauniilta, eivätkä pumpattavilta Barbaroilta silikonirintoineen ja botoxhuulineen. Musiikki ja muoti oli rentoa ja positiivista. Miesten takatukat olivat in ja naisilla oli upeat korkeat kiharapilvet. Usko tulevaisuuteen oli vahva ja taloudellinen tilanne monilla varsin hyvä. Ei ollut samanlaista jyrkkää luokkajakoa köyhiin ja rikkaisiin, kuten nykyään. Mielelläni palaisin tuolle vuosikymmenelle. Tämä nykyaika on niin sairasta, että aikakone taaksepäin olisi pelastus.
Huuliin ei laiteta botoxia. Miten tämä on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkarahalla ja valtion ohjauksella pystytetty kulissi.
Tavlalien kansalainen ei saanut velkarahaa, nykyään sitä saavat työttömätkin.
Lainaa saatiin vain varmoilla tuloilla ja kahdella takaajalla.
En ole saanut lainaa edes työssä ollessani, koska olen ollut puolentoista vuoden määräaikaisuuksissa. Kerrotko mistä pankista saan lainaa nyt työttömänä? Otan heti tänään yhteyttä.
80-luvun lopulla pankit suorastaan tyrkyttivät lainaa, vaikkei asiakas olisi tarvinnut. Niin yrittäjille kuin yksityisillekin ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi katuväkivaltaa oli paljon enemmän kuin nykyisin.
Muistakaa että siinäkin on eroja. Kasarin sovitut, nuorten pullistelijoiden väliset matsit ilman yli vetämistä: maassa olevaa ei lyödä, sivulliset jätetään rauhaan ja jälkeenpäin paiskataan kättä. Vrt. nykypäivän uussuomalaisten kansoittamat KATUjengit jotka ryöstävät puukolla uhaten, potkivat joukolla, vievät nuorilta vaatteet päältä ja myyvät huumeita. Päällä luksusmerkkejä joihin tavallisella palkansaajalla ei ole edes varaa.
Nykyajan nuoret ovat kovia vain netissä, kirjoittelemassa koneensa ääressä, yhteenotossa käytetään puukkoa kuin romanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllähän kiusaaminen oli hyvin tavallista 80- luvulla. Jopa opettajat saattoivat olla kiusaajia.
Tämän allekirjoitan täysin.
Kyllä ne kiusaamiset kasarilla oli aika mietoa hommaa, ei yhtään sellaista vakavaa kuten tänä päivänä kun nöyryytykset kuvataan ja levitetään kaikkien nähtäväksi.
Ja nyt on tullut vielä mukaan näitä huumeisiin ja seksiin pakottamisia ja joskus 80 luvullla ei ollut mitään näin vakavia juttuja, ellei jotain ihan yksittäisi äärijuttuja lasketa.
Eikä maahan lyötyä enää potkittu, eikä yleensäkään päähän. Eikä tietenkään videoitu niin kuin nykyään.
Ihmiset olivat aidompia. Nykyjan nettiriippuvainen ihminen on rakentanut itselleen netissä ja netin kautta itselleen virheellisen epäaidon minäkuvan.
Katsokaa kasarinuoria nykyään, eli näitä nykyajan kohta 60v ihmisiä, ovat paljon sinumpia itsensä kanssa kuin nykyajan mielenterveysongelmista kärsivät; vaikka kävivät läpi pahan lama-ajan 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkarahalla ja valtion ohjauksella pystytetty kulissi.
Tavlalien kansalainen ei saanut velkarahaa, nykyään sitä saavat työttömätkin.
Lainaa saatiin vain varmoilla tuloilla ja kahdella takaajalla.En ole saanut lainaa edes työssä ollessani, koska olen ollut puolentoista vuoden määräaikaisuuksissa. Kerrotko mistä pankista saan lainaa nyt työttömänä? Otan heti tänään yhteyttä.
Netissä on paljon sähköauton velkaostajia jotka ovat saaneet työttöminä autolainaa.
Kyllä ja ehdottomasti. Sääliksi käy nykynuoria, jotka eivät saa samaa kokea. KAIKKI oli silloin paremmin. Ei nettiä, ei kännyköitä, ei somea, töitä löytyi aina, asioita tehtiin yhdessä ja ennen kaikkea oli tunne, että elämä on mukavaa nyt ja jatkossakin. Elämän peruspalikat siis kunnossa.
"Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?"
Ei. Ei se tuollaista ollut.
Jengiväkivalta kukoisti, koulukiusaaminen oli ihan yleistä eikä opettajat siihen puuttuneet, itsemurhia tehtiin paljon enemmän kuin nykyään, kaikenlaisisten vähemmistöjen kustannuksella sai pilailla julkisesti, kaikkia ei todellakaan otettu mukaan porukoihin, homoja hakattiin tapaamispaikoilla, seksismi oli täysin hyväksyttyä, raiskaus avioliitossa sallittua ja muulloinkin tuomoita sai vain harvoin ja olivat lieviä (piti tapella vastaan jotta edes pidettäisiin raiskauksena), kaikenlainen kähmiminen ja lääppiminen yleistä ja sallittua. No, ehkä tuo viimeksimainittu tekijöille tarkoitti maanpäällistä paratiisia? Ihmiset eivät olleet sen ystävällisempiä kuin nykyäänkään. Jos aidompia olivat niin korkeintaan siten, että antoivat ruman puolensa näkyä käytöksessään.
Mutta talous kasvoi, rahaa oli, töitä riitti, ja töissä tahti oli leppoisa. Julkiset palvelut pelasivat, pikkukylissäkin oli kauppa ja posti ja bussiliikennettä. Kuplaahan se tietenkin oli, perustui sijoittajien epärealistisille odotuksille. Ysärin alussa se kupla sitten puhjeta poksahti.
Oli. Ajatelkaa... Melkein joka kylässä oli terveyskeskus, poliisiasema, Kelan konttori, Posti ja verotoimisto. Jokaiseen näistä pystyi kävelemään sisään ja saamaan asiakaspalvelua. Lääkäriin pääsi todennäköisesti samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Eikä siinä vielä kaikki. Oli useampi kauppa ja useamman pankin konttorit. Pankkiin ei tarvinnut varailla aikoja kuin korkeitaan pankinjohtajan puheille lainaa pyytämään. Oli omat päiväkodit, koulut ja vanhustentalo jossa oli tarjolla 24h hoivaa. Ja kun ei enää muuten pärjännyt, oman kylän terveyskeskusen vuodeosastolle pääsi viimeiksiksi ajoiksi.
Ainoa tapa tavoittaa joku oli lankapuhelin. Lapset leikkivät ulkona ja oppivat sosiaalisiataitoja. Kaupat meni kiinni viimeistään kuudelta, jonka jälkeen kokoonnuttiin kotiin katsomaan kahta tv-kanavaa ja nauttimaan yhtenäiskulttuurista.
Palkat seurasivat hintakehitystä. Tavallisilla duunariperheillä oli varaa rakentaa itselleen talo, tai ostaa kesämökki.
Vierailija kirjoitti:
Oli koska oli ns. täystyöllisyys ja palkalla tuli reilusti toimeen. Toisin kuin nyt, kun on massatyöttömyys ja palkalla ei tahdo tulla edes toimeen.
Silloin nillä rahoilla tuli toimeen, koska ei ollut mitä ostaa. Ei ollut hypermarketteja, ostareita, pikaruokapaikkoja, aika oli tyystin toinen.
Kasarilla puhuttiin "kulutusjuhlasta", kun ihmiset osti väritelkkarin (yhden! eikä jokaiselle perheessä, kuten nykypäivänä) tai kävivät ekan kerran elämässään kanarialla, yhden kerran siis. Eikä ulkomaanmatkoja tehneet työläiset-keskiluokkaiset, ainoastaan hyvin toimeentulevat. Nykyään ajatellaan että jokaisen pitäisi pystyä jossain tusina-lomakohteessa käymään, pienituloisenkin olisi pystyttävä.
Tuon ajan elintaso tai se "kulutusjuhla" on aika ankea nykypäivään verrattuna. Nykyään on joka tenavalla kädessään puhelin, netti, suoratoisto ja kamera. Ulkona syödään koko ajan, tai siis tilataan valmista kotiin. Kasarilla ei vielä ollut edes eineksiä kaupoissa, saati että olisi saanut valmista kotiin. Silloin ruoka piti tehdä itse, joten se oli halvempaa.
Nykyään menee paljon enemmän rahaa elämiseen, ja paljon ihan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli! :) Ainakin lapsuus 80-luvulla oli mielestäni hyvä.
80-luvun lapsi, et oikeasti tiedä tuosta vuosikymmenestä mitään. Ei ole ns. sinun aikaasi.
Kummallinen mielipide sinulla. Sanoisitko myös pula-ajan lapselle, ettei hän tiedä pula-ajasta mitään, koska oli silloin lapsi?
Lapsen näkökulma on varmasti erilainen kuin aikuisen. Lapsen elinpiiri on varsin rajallinen, oma perhe, ehkä koulu. Aikuinen on tuntenut sen yhteiskunnan, millaista silloin oikeasti oli. Muutenkin kuin vain omassa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkarahalla ja valtion ohjauksella pystytetty kulissi.
Tavlalien kansalainen ei saanut velkarahaa, nykyään sitä saavat työttömätkin.
Lainaa saatiin vain varmoilla tuloilla ja kahdella takaajalla.
Ja korot oli huomattavan paljon korkeammat.
80-luku oli hyvää aikaa! Ei paratiisi, mutta aikaa, jolloin vielä oltiin ns. normaaleja. Kouluissa opettajat pitivät kurin, eivätkä oppilaat hyppineet silmille. Kännyköistä ja netistä kaikkine kirouksineen ei ollut tietoakaan, onneksi. Ihmiset näyttivät kauniilta, eivätkä pumpattavilta Barbaroilta silikonirintoineen ja botoxhuulineen. Musiikki ja muoti oli rentoa ja positiivista. Miesten takatukat olivat in ja naisilla oli upeat korkeat kiharapilvet. Usko tulevaisuuteen oli vahva ja taloudellinen tilanne monilla varsin hyvä. Ei ollut samanlaista jyrkkää luokkajakoa köyhiin ja rikkaisiin, kuten nykyään. Mielelläni palaisin tuolle vuosikymmenelle. Tämä nykyaika on niin sairasta, että aikakone taaksepäin olisi pelastus.