En ymmärrä, kuinka jotkut ovat stressaantuneita kuin kuolemanpelossa siitä, tuleeko jostain yo-kokeesta arvosanaksi ällää!

Selvä. Koska maailmassa on myös hirmumyrskyjä, nälänhätää ja lähes varmasti kuolettavia viruksia, emme saa stressata mistään muusta kuin hirmumyrskyistä, nälänhädästä ja lähes varmasti kuolettavista viruksista.

"Se ei käytännössä vaikuta jatko-opiskelupaikan saamiseenkaan mitenkään, sattuuko siitä kokeesta tulemaan laudatur vai eximia."

Kuule, kyllä se vaikuttaa. Jos raja koekutsuun menee neljän ällän kohdalla, kolmella ällällä ei pääse. Ja jos muuten on jännitettävä sitä, tuleeko A vai hylkäys, ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan.

Kyllä monelle nuorelle arvosanat ovat tärkeitä, on varmasti kiva jos saa 3-vuotisesta lukiosta hyvät arvosanat. Ja kyllä  monissa pääsykokeissa on väliä arvosanoilla. Mitä väliä sillä jos nuori sitten 3-kymppisenä ajattelee, että stressasinpa turhaan, mutta silloin nuorena se asia on ollut hänelle tärkeä ja stressin aihe.

Se vaikuttaa loppuelämään.

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Koska maailmassa on myös hirmumyrskyjä, nälänhätää ja lähes varmasti kuolettavia viruksia, emme saa stressata mistään muusta kuin hirmumyrskyistä, nälänhädästä ja lähes varmasti kuolettavista viruksista.

"Se ei käytännössä vaikuta jatko-opiskelupaikan saamiseenkaan mitenkään, sattuuko siitä kokeesta tulemaan laudatur vai eximia."

Kuule, kyllä se vaikuttaa. Jos raja koekutsuun menee neljän ällän kohdalla, kolmella ällällä ei pääse. Ja jos muuten on jännitettävä sitä, tuleeko A vai hylkäys, ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan.

Kerro nyt ihmeessä, mihin koekutsuihin menee raja neljän ällän kohdalla? Neljän ällän ylioppilaita on alle 1% kaikista ylioppilaista. Reilusti yli puolet kaikista ylioppilaista on 0 ällän ylioppilaita.

Ja miksi ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan, jos pitää jännittää, tuleeko A vai hylkäys? Luulisi sinullekkin olevan selvää, että arvosanat jaetaan Gaussin käyrän perusteella, jolloin huonoimmin suoriutunut 5% hylätään. Vaikka kaikki pärjäisivät kokeessa hyvin, niin silti niistäkin kaivettaisiin esiin se kokeen 5% huonoimmisto ja heidät hylättäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monelle nuorelle arvosanat ovat tärkeitä, on varmasti kiva jos saa 3-vuotisesta lukiosta hyvät arvosanat. Ja kyllä  monissa pääsykokeissa on väliä arvosanoilla. Mitä väliä sillä jos nuori sitten 3-kymppisenä ajattelee, että stressasinpa turhaan, mutta silloin nuorena se asia on ollut hänelle tärkeä ja stressin aihe.

Hgin oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen pitää olla useampi L ja ehkä yksi kaksi E jos meinaa päästä ja tietyistä aineista.

Viime vuonna todistusvalinnassa Helsingin oikikseen piti olla 5L ja edes 6L ei riittänyt jos oli ns. ”vääristä” aineista, esim lyhyt matikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Koska maailmassa on myös hirmumyrskyjä, nälänhätää ja lähes varmasti kuolettavia viruksia, emme saa stressata mistään muusta kuin hirmumyrskyistä, nälänhädästä ja lähes varmasti kuolettavista viruksista.

"Se ei käytännössä vaikuta jatko-opiskelupaikan saamiseenkaan mitenkään, sattuuko siitä kokeesta tulemaan laudatur vai eximia."

Kuule, kyllä se vaikuttaa. Jos raja koekutsuun menee neljän ällän kohdalla, kolmella ällällä ei pääse. Ja jos muuten on jännitettävä sitä, tuleeko A vai hylkäys, ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan.

Kerro nyt ihmeessä, mihin koekutsuihin menee raja neljän ällän kohdalla? Neljän ällän ylioppilaita on alle 1% kaikista ylioppilaista. Reilusti yli puolet kaikista ylioppilaista on 0 ällän ylioppilaita.

Ja miksi ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan, jos pitää jännittää, tuleeko A vai hylkäys? Luulisi sinullekkin olevan selvää, että arvosanat jaetaan Gaussin käyrän perusteella, jolloin huonoimmin suoriutunut 5% hylätään. Vaikka kaikki pärjäisivät kokeessa hyvin, niin silti niistäkin kaivettaisiin esiin se kokeen 5% huonoimmisto ja heidät hylättäisiin.

Tuo oli yksinkertaistettu esimerkki ap:lle, joka pitää ajattelupalikoinaan älliä ja eximioita. Hän ei näytä valmiilta ymmärtämään kovin mutkikkaita kuvioita. Minä pääsin aikoinani (ennen eximiaa) opiskelupaikkaan, johon pääsijöillä käytännössä oli L:n taidot kahdesta aineesta (tuolloin kirjoitettiin vain kuusi). Kun vain alun toistakymmentä prosenttia hakijoista sai paikan, ei M:n kanssa ollut ainakaan kiva jonottaa.

Ahaa, Gaussin käyrähän se siinä. Ihminen on laumaeläin, mutta joskus pitää kyllä ajatella ihan yksilönä. Jos ysiluokkalaisen todistus näyttää siltä, että lukiossa ei tule kunnollista tulosta, kannattaa pyrkiä johonkin sopivampaan kouluun.

B:n ja A:n ylioppilaita ei oikeasti tarvita missään. Suomen lukio luisuu pelottavasti Ruotsin lukiopäiväkodin suuntaan, ja meilläkin pääsee ylioppilaaksi ihmisiä, joiden paikka olisi lähinnä ysiluokalla. Jos lukioihin järjestettäisiin kunnolliset pääsykokeet ja otettaisiin vain lukio-opiskeluun sopivia ihmisiä, Gaussin käyrän voisi jättää pois käytöstä. Lukio kaipaa ryhtiliikettä, ja sen vallannut "kaikki pelaa" -henki olisi nitistettävä kuoliaaksi. Jako oppikouluun ja kansalaiskouluun saattoi olla itsestään liian suuria luulevan yksilön tasolla ikävä, mutta kokonaiskuvan kannalta oli vain hienoa, että jo kymmenvuotiaat pystyttiin jakamaan kahteen ryhmään heidän oppimisensa perusteella. Niihin aikoihin ei valitettavasti enää palata.

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Koska maailmassa on myös hirmumyrskyjä, nälänhätää ja lähes varmasti kuolettavia viruksia, emme saa stressata mistään muusta kuin hirmumyrskyistä, nälänhädästä ja lähes varmasti kuolettavista viruksista.

"Se ei käytännössä vaikuta jatko-opiskelupaikan saamiseenkaan mitenkään, sattuuko siitä kokeesta tulemaan laudatur vai eximia."

Kuule, kyllä se vaikuttaa. Jos raja koekutsuun menee neljän ällän kohdalla, kolmella ällällä ei pääse. Ja jos muuten on jännitettävä sitä, tuleeko A vai hylkäys, ei olisi pitänyt lähteä lukioon ollenkaan.

Edellistä esellisen hallituksen koulutuspoliittinen linjaus oli 60%:lle nyt peruskoulussa oleville korkeakoulututkinto.

Miten tämä käy yhteen A:n ja B:n tai jopa C:n

dissauksen kanssa?

Se yksi arvosana voi vaikuttaa enemmän nuoren loppuelämään kuin pitkäaikaissairaus, sota, tai edes läheisten ihmisten kuolema. Jos nuori ei pääse toivomalleen alalle, hän ei voi tehdä toivomaansa työtä. Näin ollen hän puurtaa puolet valveillaoloajastaan 70 - vuotiaaksi saakka tehden jotain mitä ei olisi alun perinkään halunnut tehdä.

Eli silläkö ei ole merkitystä?

Siinä olen samaa mieltä, ettei heikko arvosana ole maailmanloppu, koska niitä voi onneksi uusia ihan miten haluaa.

Korkeakoulututkinto kaikille, jotka ilman tukitoimia kykenevät peruskoulusta seiskan keskiarvoon, tätä tuo koulutispoliittinen linjaus käytännössä tarkoittaa

Amis varataan vain oppimisvaikeuksista kärsiville ja käytännön ammattiopetus kaadetaan työnantajien niskaan.

Yhdessä oppivelvollisyyden jatkamisen ja koulutustakuun kanssa amikset täyttyvät viimeistään uuslukutaidottomista koukuhaluttomista.