Tää on ihan älytöntä aikaa. Pahempaa mitä 90-luvun lama.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa, voittajia ovat introvertit, erakot, siivoojat ja ruokakaupan kassat. Mikä uljas uusi maailma...!

Yläkerran ukko palautti perusasiat ja inhimillisyyden käden käänteessä.

Kyllä sairaanhoitajat saivat normaalisti palkkaa ja vuorolisät v.  1968---- 1969 vaikka niitä potilaita oli Meilahden sairaalassa,  osa oli hengityskoneissa.  He sairastivat Hohg-Kongilaista  influenssaa joka silloin kaatoi kansaa maailmalla. Suurin osa sairaanhoitajissa oli vakituisessa virassa ja siitä tulee aina  palkka aina säännöllisesti kuin tauti.   Siellä pidetään työntekijöistä hyvää huolta, ruokaa, työsuhdeasuntoja, teveydehuolto, eläkkeet, sairausturvaa,  oma päiväkoti ( oli ainakin v. 1980 ) ym. etuja.  Ei se mitään kutsumus- -orja--työtä ole, vaikka ehkä luullaan.

En oikein usko tämän sukupolven olevan niin heikkoa aineista, ettei tätä kestettäisi, vaikka onkin poikkeustila, edellisen kerran se kestä 5v ja pommit putoilevat taivaalta ja desantteja saattoi olla missä vain. Nyt puhutaan kuitenkin muutamasta kuukaudesta.

"Isovanhempiasi käskettiin jättämään kotinsa lopullisesti, sinua pyydetään pysymään kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät."

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko tämän sukupolven olevan niin heikkoa aineista, ettei tätä kestettäisi, vaikka onkin poikkeustila, edellisen kerran se kestä 5v ja pommit putoilevat taivaalta ja desantteja saattoi olla missä vain. Nyt puhutaan kuitenkin muutamasta kuukaudesta.

"Isovanhempiasi käskettiin jättämään kotinsa lopullisesti, sinua pyydetään pysymään kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät."

Paitsi että mielisairaita oli jo ennen koronaa enemmän kuin sota-aikana tai sen jälkeen.

Suomalainen, tuo uupumisen maailmanmestari, uupuu kotona, töissä, opiskellessa, vapaa-ajalla ja muulloinkin, jos vain aikaa jostain löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko tämän sukupolven olevan niin heikkoa aineista, ettei tätä kestettäisi, vaikka onkin poikkeustila, edellisen kerran se kestä 5v ja pommit putoilevat taivaalta ja desantteja saattoi olla missä vain. Nyt puhutaan kuitenkin muutamasta kuukaudesta.

"Isovanhempiasi käskettiin jättämään kotinsa lopullisesti, sinua pyydetään pysymään kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät."

Paitsi että mielisairaita oli jo ennen koronaa enemmän kuin sota-aikana tai sen jälkeen.

Suomalainen, tuo uupumisen maailmanmestari, uupuu kotona, töissä, opiskellessa, vapaa-ajalla ja muulloinkin, jos vain aikaa jostain löytyy.

Höpö höpö. Mielenterveyttä *hoidetaan* nykyisin enemmän. Siksi diagnoosejakin on enemmän. Meinaatko, ettei sotien aikaan ketään ahdistanut?

Minulla on ahdistusdiagnoosi. Työkykyni on erinomainen ja olen aina ollut erityisen hyvä toimimaan kriisitilanteissa.

Älä viitsi haukkua suomalaisia. Pelaat vieraan vallan pussiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko tämän sukupolven olevan niin heikkoa aineista, ettei tätä kestettäisi, vaikka onkin poikkeustila, edellisen kerran se kestä 5v ja pommit putoilevat taivaalta ja desantteja saattoi olla missä vain. Nyt puhutaan kuitenkin muutamasta kuukaudesta.

"Isovanhempiasi käskettiin jättämään kotinsa lopullisesti, sinua pyydetään pysymään kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät."

Paitsi että mielisairaita oli jo ennen koronaa enemmän kuin sota-aikana tai sen jälkeen.

Suomalainen, tuo uupumisen maailmanmestari, uupuu kotona, töissä, opiskellessa, vapaa-ajalla ja muulloinkin, jos vain aikaa jostain löytyy.

Miten se diagnoosien määrä poikkeustilan kestämiseen vaikuttaa? Mulla on myös diagnoosi, ja oon varautunut tilanteeseen heti sen alusta ja oon pärjännyt tähän asti oikein hyvin. Itse asiassa mun elämä ei ole muuttunut toistaiseksi mitenkään - kaikki tämänhetkinen (epävarmuus tulevaisuudesta, ei voi tehdä kaikkea mitä haluaa eikä liikkua missä haluaa, rahat loppu, terveydenhuolto epäluotettava eikä apua välttämättä tule) on mulle normaalia perusarkea johon on harjaantunut jo vuosia.

Sota aikaan sentään koko kylä hoiti penskoja, sai liikkua, näki muita, oli saksalaisia miehiä paljon.... Lääh.

Tämä on ihan eri ja täyttä p*skaa.

90-luvun lama oli vaikeampi yksilökohtaisesti. Hallitus pelasti pankit, yrittäjät ei apua saaneet. Ruokakin oli tiukassa toimeentulotuen muodossa. Moni tappoi itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kaiken tän kauheuden keskellä kuitenkin ajatellut niin, että tässä on myös paljon hyvää.. Ikäänkuin koko ihmiskunta olisi nyt pysäytetty huomaamaan olennaisia asioita, mikä loppujen lopuksi on tärkeintä..

Ei se ole hienot kaupungit ja palvelut, raha ja tavarat.

Me ollaan täällä toinen toisillemme, toisiamme varten. Kaikki muu on ns. ylimääräistä.

Pääasia että ihmisillä olisi lämmin koti, ruokaa ja se kaikkein tärkein eli terveyttä.

Suurin osa ei tätä ymmärrä vieläkään. 

Lisäksi hätätilanteessa "minun perhe ensin" -ajattelu on pahinta narsismia mitä voi olla. Hamstrataan kaupat tyhjiksi, mutta osa sitten kuitenkin pakenee Lappiin mökille. Meille köyhille ei jää mitään ostettavaa kun emme yksinkertaisesti voi ostaa useamman kuukauden ruokia kerralla. Kaupoissa tapellaan vessapapereista, somessa ihmiset syyllistää toisiaan.

Mua ihan hävettää olla ihminen ja toden totta olisi ollut parempi olla syntymättä.

juu valitettavasti tätä meidän perhe ensin-narisismia on tullut vastaan. Ei edes SOITETA kavereille, ei edes haluta mennä kävelemään etäisyyttä pitäen. Käytetään tätä koronaa tekosyynä olla vaan perheen kesken  ja skipataan perheettömät kaverit kokonaan. Juu ymmärrän on haastetta ja kotikoulua.  Mutta voisko hieman edes yrittää, vaikka tekstari olet ajatuksissani mutta juuri nyt ei pysty. Ei mitään sellaista ole kuulunu, sukulaiset ja tuttavat kaikki sitä samaa. Hyvä on ymmärrän, en ole kaverinne. Mutta jos alkaa tympimään tuo partneri ja yleistilanne joskus hellittämään, niin en ehkä vastaa.  Minä selviän tästä yksin. Kukaan ei halunnut tehdä tätä mun kanssa. 

Jospa tämä on ihmiskunnan lopun alkua, ei täällä ekaa kertaa virukset tapa maailmassa. Voihan se sukupuutto tulla viruksella tai sitten joku asteroidi yms törmää maapalloon ja pam.

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko tämän sukupolven olevan niin heikkoa aineista, ettei tätä kestettäisi, vaikka onkin poikkeustila, edellisen kerran se kestä 5v ja pommit putoilevat taivaalta ja desantteja saattoi olla missä vain. Nyt puhutaan kuitenkin muutamasta kuukaudesta.

"Isovanhempiasi käskettiin jättämään kotinsa lopullisesti, sinua pyydetään pysymään kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät."

Vertaa mieluummin tätä lamaa 30-luvun lamaan joka iski Suomeenkin todella pahasti suistaen kansan köyhyyteen tai sota-ajan jälkeisiin pulavuosiin kun kansa eli pohjattomassa köyhyydessä. Kynnelle kykenevät lähtivät työnperässä Ruotsiin, Amerikkaan, Australiaan kun täällä ei ollut elämisen edellytyksiä. Se oli aikaa ennen hyvinvointivaltiota.

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin aamun uutisten vihjailua mahdolliseen ravintoloiden sulkemiseen. Onko valtiolla tosiaan taloudellisesti varaa kieltää ihmisten elinkeino ja alkaa maksaa ravintolayrittäjille työttömyysrahaa? En siis väitä että olisi huono asia yrittäjien puolesta jos ravintolat tyhjillään, mutta mietin vain että kuinka massiiviset lainat jää uusille sukupolville maksettavaksi. 

Jos valtio määrää ravintolat suljettavaksi voisivat ravintoloitsijat hakea vakuutusyhtiöiltään liiketoiminnan keskeytyskorvauksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin aamun uutisten vihjailua mahdolliseen ravintoloiden sulkemiseen. Onko valtiolla tosiaan taloudellisesti varaa kieltää ihmisten elinkeino ja alkaa maksaa ravintolayrittäjille työttömyysrahaa? En siis väitä että olisi huono asia yrittäjien puolesta jos ravintolat tyhjillään, mutta mietin vain että kuinka massiiviset lainat jää uusille sukupolville maksettavaksi. 

Ravintoloissa ei pitäisi nyt syödä paikan päällä, mutta take away-mahdollisuus pitää olla. Nyt ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä ja sulkea aivan kaikkea. Vaikka voin veikata, että vasemmistohallitus haluaa kurjistaa entisestään yrittäjien asemaa ja näkee tässä koronassa hyvän sauman siihen. Ei haluta edes ajatella että pk-yritykset ne aivan megalomaanisilla veroillaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä, myös sitä niin kriittistä kunta-alaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kaiken tän kauheuden keskellä kuitenkin ajatellut niin, että tässä on myös paljon hyvää.. Ikäänkuin koko ihmiskunta olisi nyt pysäytetty huomaamaan olennaisia asioita, mikä loppujen lopuksi on tärkeintä..

Ei se ole hienot kaupungit ja palvelut, raha ja tavarat.

Me ollaan täällä toinen toisillemme, toisiamme varten. Kaikki muu on ns. ylimääräistä.

Pääasia että ihmisillä olisi lämmin koti, ruokaa ja se kaikkein tärkein eli terveyttä.

Ei minua kyllä mikään alkeellinen elämä houkuttele.

Ihmiskunnan sivistys on lähtenyt kaupungeista. Kaupungeissa on arkkitehtuuri, tiede, taide, kulttuuri, sivistys. On ruokakulttuuria, musiikkia, tanssia, viihdettä. On palveluita ja tavaraa. On kaupunkien ongelmat.

Kaupungissa tarvitaan rahaa, ja kaupungeissa raha kiertääkin. En usko että kukaan täällä oikeasti kaipaa mihinkään sulkeutuneeseen maatalousyhteiskuntaan, kunhan saa elää läheistensä ympäröimänä neljän seinän sisällä. Ainakaan minulle ei ole arvoa minkälaisella elämällä tahansa. Haluan elää sivistyksen parissa, vilkkaassa kaupungissa.

Tyypillisesti Suomessa kun sanotaan "kunhan saa elää terveenä" tarkoitetaan fyysistä terveyttä. Suomalaisten henkinen terveys ei aiemminkaan ollut kovin hyvällä tolalla, eikä nyt tämän kriisin aikana. Siihen ei kuitenkaan ole kiinnitetty asianmukaista huomiota. Tärkeintä on vain fyysinen terveys.

Niitämme vielä kaameaa satoa tällaisista arvovalinnoista.

Tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Introverttinä ihmisenä voin olla rauhassa kotona perheeni kanssa eikä tarvitse nähdä ketään.

Ihmiset toivottavasti tajuaa pienipalkkaisten alojen tärkeyden. Ruokakaupan työntekijät, siivoojat, terveydenhoitoala, ruuan valmistajat, rekkakuskit, postin jakajat...

Ei tarvitse olla korkeasti koulutettu ja hienon tittelin omaava ollakseen tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Parhaimmat asiat elämässä ovat ilmaisia.  Turhaa on panikoida rahasta. Kyllä Suomi ja muukin Eurooppa vielä selviää tästä. Luulisi, että viimeistään nyt "rahalle sielunsa myyneet" henkilöt havahtuisivat huomaamaan mikä elämässä on oikeasti tärkeää. On aika surullista lukea täältä näitä mielipiteitä ja aloituksia, jossa ollaan niin huolissaan rahasta. Elämää on ilman rahaakin, mutta rahaa ei ole ilman elämää.

"Elämää on ilman rahaakin"? Kauanko luulisit selviäväsi hengissä ihan ilman rahaa? Siis et voisi ostaa ruokaa, lääkkeitä jos sairastut, olet ilman asuntoa täällä ilmastossa... Et kovin kauaa.

Nämä, jotka hehkuttavat neljän seinän sisällä kökkimistä, lienevät hyvätuloisia/varakkaita perusterveitä aikuisia. Kivahan se on joo istuskella viihtyisässä omakotitalossa ja vähän näpytellä läppärillä "töitä", lapsetkin voi pistää 2000m2 tontille jos alkavat ärsyttämään liikaa. Tuliterä espressokone keittää yhtä hyvät sumpit kuin kahvilassakin ja uusi kashmir-huopa sohvalla lämmittää mukavasti jalkoja. Voi tätä kotoilun onnea!

..mutta sitten kun eletään kerrostalossa ja vähissä on sekä tila, ruoka että jaksaminen, se ei enää olekaan niin hauskaa. Naapuri meluaa aamusta iltaan, lapset hyppivät seinille kun niitä ei saa päästää edes lähipuistoon. Puoliso sai potkut, joten hajonnutta tiskikonetta ei uusita tässäkään kuussa. Jotenkin pitäisi ruokkia perhe entistä kireämmällä budjetilla ja kuitenkin entistä useammin, tiskiä senkun kasaantuu ja käsin nekin on pestävä. Autosta olisi lainanlyhennys maksettavana, mutta milläs maksat kun säästöt menivät jo, eikä työttömyysetuudet juokse vielä kun Kelassa on ruuhkaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa, voittajia ovat introvertit, erakot, siivoojat ja ruokakaupan kassat. Mikä uljas uusi maailma...!

Kyllä! Sekä kotiäidit, joilla on valmiina jo osaaminen ja keinot olemassa siihen miten lapsi/lapset hoidetaan kotona, äiti on valmiina lapsia varten kotona eikä tee rahan ja maineen perässä uraa. Ehkä tämän maailman hetken tilanteen yksi tarkoitus herättää ajattelemaan ja pysäyttää rattaat.

Nyt yhteiskunnassamme on vallalla juuri päinvastaiset arvot: ihaillaan ekstrovertteja, pyritään pakkososiaalistamaan jokainen, erakoita pidetään outoina, siivooja ja kaupan kassa ovat ne aliarvostetuimmat ammatit, ja nyt huomataan miten tärkeitä ne ovatkaan!

Kuinka paljon Kiina arvostaa kotiäitejä? Vaimoja poistetaan väestöstä koska roolinne on niin heikko, ettei teitä haluta. Miehet ovat itse linjanneet että naisen rooli kotona on turha. Ehkä te alatte avaamaan silmät naisvihalle. Miksi miestä kutsutaan perheen pääsi ja mies saa sukunimen, kun äiti on perheen tärkein henkilö? Jokainen lapsi valitsee äidin. Mieti sitä.

Täällä ajatellaan ettei vuodenkaan kuluttua ole olemassa ihmisiä  joilla olisi rahaa käydä ravintoloissa.  Mutta aina on niitä joilla on rahaa, ja varmasti he kaipaavat jo hupipaikkoja ravintoloita.  Edellisen laman aikaan monet lopettivat tuhlaamisen solidaarisesti,  ettei ärsyttäisi muita kateelliseksi.   Myös autoja ei vaihdettu, eikä asuntoja.   Kaikki ostaminen oli vain "tuhlaamista " , sehän vain kiihdytti kotimaista lamaa. Se oli suuri virhe.  Tilanne oli monella aika erikoinen, toisilla ei ollut irtonaista rahaa,  mutta paljon omaisuutta, Monelle kertyi kalliita asuntoja, velkaa sai vaikka kuinka paljon, jos oli valmis maksamaan  15 % korkoa. Korkotileillä oli myös  tarjolla   8 % korkoa. Nordealla oli Maxi-tili, korko 8  %. Aika moni hankki suuren kiinteistövarallisuuden juuri silloin. Lainaa saattoi olla  1.3 miljoonaa ihan tavallisella , meilläkin. Oli se outoa aikaa  Rikkaat muuttivat kaupungin uusiin vuokrataloihin, jos menetti rahansa.  Konkursseja ja itsemurhia oli aivan liikaa.Ne olivat turhia.

Raha ei tee onnelliseksi. Höpö höpö. Jos ei kuulu työterveyden piiriin, ei edes lääkäriin pääse säällisessä ajassa. Ilman rahaa kuolee varmasti kelan ruuhkautuneeseen jonoon.