Ei-työperäinen loppuunpalaminen, kokemuksia?

Jäin pari kuukautta sitten pois osa-aikaisesti työstä täydellisen väsymyksen vuoksi. En ollut pitkään aikaan jaksanut tehdä vapaa-ajallani enää yhtikäs mitään muuta kuin löhötä sohvalla ja nukkua. Laskut olivat maksamatta, koska en vai jaksanut niitä maksaa ja astiat homehtuivat pöydille. Töistä tajusin jäädä pois vasta, kun en kyennyt työpäivän aikana tekemään töitä kuin pari tuntia. Muun ajan jouduin esittämään tekeväni töitä.

Olen vasta 25-vuotias, mutta tämä oli jo kolmas jonkin asteinen loppuunpalaminen. Labrat on tutkittu ja unta on koko ajan ollut 8-12h. Lisäksi olen käynyt masennuksen takia jo vuosia terapiassa. Koen, ettei loppuunpalamisten syinä ole ollut itse työnteko, vaan kaikkille elämänalueille ulottuva vaativuus itseäni kohtaan sekä kasa todella raskaita elämänkokemuksia mm. läheisen kuolema. Taustalla on siis käsittelyssä olevia traumoja, masennusta ja totaalinen uupumus. Miten te muut olette onnistuneet nousemaan vastaavasta suosta? Erityisesti kiinnostaa kokemukset heiltä, joilla loppuunpalamisen syy ei ole ollut ensisijaisesti työ.