Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riitelytilanteet miehen kanssa
Neuvoton
21.03.2020 |
Olisiko jollain viisaammalla näkemystä tilanteeseen, kun mieheni kanssa riitelemme ja keskustelemme hyvin eri tavoilla. Riidat usein päättyvät niin, että mies huutaa ja on jättämässä minua.
Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi, jos kyseenalaistan, miksi hän tarvitsee apuani töissään, koska pärjäisi hyvin itsekin ja minulla olisi omiakin juttuja hoidettavana. Hänellä on siis oma yritys ja työpaikalle voi vapaasti mennä milloin vain. Tällaisen kysyminen saattaa saada hänet haukkumaan minut hulluksi ja pilkkaamaan harrastuksiani. Hänen haukkuessa minua kerron, ettei kukaan ole koskaan puhunut minulle niin rumasti kuin hän puhuu. Tämä taas kääntyy hänen päässään niin, että kaikki muut ihmiset ovat häntä parempia ja en arvosta/auta häntä.
Jään tilanteessa seisomaan ja ihmettelemään, joskus itkemään, kun hän kiihtyi nollasta sataan yhtäkkiä, huutaa, heittelee tavaroita ja pyytää minua poistumaan. Yritän kertoa hänelle, että en halua erota, en halua muita miehiä ja voitaisiinko puhua asiasta. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten hänelle pitäisi puhua. Riidan keskellä hän myös nostaa vanhoja asioita esille, jotka eivät häntä aiemmin ole häirinneet.
Riitelyjen päätteeksi saatan hämmentyneenä jäädä itkemään, koska olen vain todella yllättynyt hänen huutamisesta ja reaktiosta. Olen lamaantunut ja ihmettelen, mihin oikein voisin mennä, kun hän on pyytänyt minua poistumaan. Tällöin illalla mieleni ei tee mieli mennä hänen viereensä. Aamulla hän kuitenkin saattaa tulla halaamaan ja kertoo tarvitsevansa minua. Joskus hän myös haluaisi seksiä pian riidan jälkeen, mitä itse en voi ymmärtää yhtään, kun koen juuri tulleeni jätetyksi tai vähätellyksi monin tavoin.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? En haluaisi erota, ellei tosiaan mies sitä halua. Toivoisin, että suhde rauhoittuisi vielä. Riidat ovat alkaneet vasta yhteen muuttamisen myötä.
Voiko meillä vain olla täysin erilaiset tavat kommunikoida ja riidellä? Voiko joku todella riehua ja huutaa jättävänsä sinut, mutta pian leppyä ja kaikki on kuin ennenkin?
Kommentit (50)
"Suhde on muuten hyvä " , siis miten niin MUUTEN? Kumpikaan teistä ei ole tähän suhteeseen tyytyväisiä vaan sinä kärsit ja mies raivoaa uhkaa jättää. Minä pitäisin tuossa tilanteessa sitä pikemminkin lupauksena kuin uhkauksena, kun mies aikoo sinut jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle tämä,
toimiiko tuo teillä toisinpäin eli jos sinä tarvitset apua johonkin, niin voitko pyytää miestäsi auttamaan sinua ja tuleeko hän avuksi?
Entä, jos ja kun sinä autat miestäsi hänen työtehtävissään, niin saatko siitä jotain palkkaa, vai onko se kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyttä sinulta hänen hyväkseen?
Jos avunanto on täysin yksipuolista, niin siihen sinun tulisi yrittää tehdä muutos - vaadi/halua sinäkin jotain -ihan rauhallisesti ja ystävällisesti pyytäen, keksi vaikka jotain, jos mitään todellista tarvetta ei heti ole näkyvissä.
Voisiko kyseeseen tulla molemminpuolinen avunanto, ihan tuosta vaan yhdellä kertaa se ei tule onnistumaan, mutta pikkuhiljaa puolisoa voisi totuttaa uuteen käytäntöön.
Kiitos vastauksestasi. Auttaminen on meillä kyllä molemminpuolista, en vain juuri tarvitse missään apua. Saatan siis auttaa vaikka puolen tunnin ajan kerran viikossa eli en tarvitse mitään palkkaa siitä. Varmaankin tarvitsemme totuttautumista aivan uudenlaiseen kompromissien tekoon ja riitelytapaan.
-Neuvoton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei ole riitelyä vaan alistamista. Kohta et uskalla pitää enää rajojasi.
Tämä.
Rakentava riitely ei ikinä, ei koskaan, mene henkilökohtaisuuksiin.
Henkilökohtaisuuksiin ulottuva riitely tekee joka nimittelyn hetkellä enemmän ja syvempää juopaa osapuolien välille.
Kiitos teille vastauksista. Tuo on juuri mitä itse olen aiemmin (ennen tätä suhdetta) kokenut, että rakentava riitely ei ole haukkumista ja toisen vähättelyä. Nyt riitelyssä mies lyttää minut monella tapaa, mutta ei suostu näkemään itsessään vikoja. Keksisin varmasti tapoja, jos haluaisin häntä tieten tahtoen loukata, mutta en halua. En myöskään julkisesti riitele, varsinkaan miehen työpaikalla.
-Neuvoton
Vierailija kirjoitti:
Oletteko harkinneet pariterapiassa käymistä? Eroatte, tai pysytte yhdessä, niin siitä voisi olla apua.
Olemme siis olleet vasta vain pari vuotta yhdessä, olin ennen suhdetta pidempään yksin. Kovasti vain haluaisin saada tämän toimimaan, en haluaisi erota liian helposti. Ehdotinkin tuota pariterapiaa kerran riitelyn yhteydessä, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin. Hän tyrmäsi ajatuksen älyttömänä, hänellä ei ole mielestään sellaiselle tarvetta.
-Neuvoton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuin sanasta sanaan oma eksäni, avunpyynnöistä lähtien. Milloin olisi pitänyt neuvotella hänen työnantajan kanssa ja milloin tehdä veroilmoitus hänelle (en ole verojuristi vaan biologi). Mikään auttaminen ei kuitenkaan riittänyt. Mukautuminen ei auttanut. Ainoa miten pakka jotenkin pysyi kasassa oli oma yliaikuinen rauhallinen neuvottelu, jolloin miehelle ei jäänyt yhtään marginaalia vetää minua mukaan kiukutteluunsa. Meillä oli lisänä vielä miehen alkoholiongelma, joka kärjisti epätasapainoista luonnetta. Vastapainona romanttinen suhde, jossa nuo miehen sekoilut tuntuivat päälle liimatuilta outouksilta.
Seurauksena menetit monta vuotta elämästäni ja omien tarpeiden tunnistaminen kävi mahdottomaksi. Tällaisesta suhteesta eroaminen on melkein mahdotontavaikeaa ja mies vainoaa minua edelleen vaikka olen estänyt hänet "kaikilla kanavilla".
Nousin tästä suosta ja nyt kohtaan trauman uudelleen uudessa parisuhteessani. Uusi mieheni on onneksi tasapainoinen ja järkevä ja pystyy keskustelemaan kummankin kipukohdista. On outoa, että kaveri ei sekoa joka hetki.
Ainoa neuvoni on, että eroa heti. Tuo ei tuosta parane millään.
Vierailija kirjoitti:
Ap ITSE MENEE RIEHUMAAN MIEHEN TYÖPAIKALLE!
Kyllä on taas naiset niin uhreja, että.
Ilta-aikaan työpaikalla ei ole muita. -Neuvoton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, en ymmärrä kaltaisiasi ihmisiä. Miksi olet tuollaisessa suhteessa jossa et ymmärrä kyseisen tulisen temperamentin omaavaa ihmistä?
Mun silmissä vaikutat tosi tunteettomalta ja kylmältä kun sulle ei näytä olevan väliä sillä mikä juuri sinulle on suhteessa hyvää ja mikä ei.
Vain toinen tulistuva voi ymmärtää toista tulistuvaa. Älä tuomitse vaikka et itse saa sellaisia tunteita, mutta mikä ihme sut saa pysymään ihmisen kanssa jota et ymmärrä nimeksikään? Kun itse haukut miehesi siitä ettei kukaan ole koskaan sanonut sinulle pahasti yms. Sinä todella lyttäät hänet omassa arvomaailmassasi alimpaan kastiin. Sekö ei ole henkistä väkivaltaa ihan siinä määrin samassa mitä miehesi tekee sulle? Sinä olet vain tuhannesti kierompi.
Lähde nyt ihmeessä tuosta suhteesta ja ota joku mies joka ei ole kiihtyvää sorttia. Sellainen sopii sinulle, ellet sitten ole joku sadisti ja nauti kun saat miehesi raivostumaan ja tuntemaan itsensä entistä paskemmaksi.
Kiitos vastauksestasi. En ollut koskaan aiemmin nähnyt miehestä tulistuvaa puolta, ennen kuin muutimme yhteen. Olen itse hyvin herkkä ja varovainen sekä introvertti. Mies näyttää tunteensa vahvemmin. En halua tuomita miestä. Valitettavasti en oikein ymmärtänyt sinun pointtiasi. Minusta on ihanaa, että mies on tunteikas ja intohimoinen, haukkumista en vain ymmärrä. Ei ihmisiä noin vain jätetä ja oteta...
-Neuvoton
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan samankaltaisia kokemuksia, mutta meillä taas minä en saa ikinä valittaa. Jos sanon, että tuntuu ikävältä ettet huomioi minua tai mökötän, niin mies alkaa matkimaan ilmeitäni, haukkuu ylimieliseksi ja kaivaa kaikki menneisyyden jutut esiin. Siis ne jutut, kun olen ollut häntä kohtaan jotenkin pa*kapää. En tavallaan ikinä saa olla suuttunut, eikä mies ikinä huomaa virheitään. Siis ymmärrä, mistä olen loukkaantunut tai suuttunut.
Pari kertaa olen todistanut täyttä napsahdusta, kun olen provosoinut miestä (tyhmää, mutta ollut sellaista molemminpuolista kettuilua). Miehen silmiin on tullut hullun katse ja on hakannut oveen/seinään reiän ja hu*ritellut.
Olisi kiva välillä päästää turhautumisia pihalle, mutta se menee niin rumaksi, että mieluummin fleguna jätän menemättä mukaan riitoihin.
Suhde on muutoin hyvä, mutta riitely on aivan kamalaa.. onneksi sitä on harvoin.
Sori tulin tänne tilittämään omia juttuja. Oli vaan ajankohtainen aihe jotenkin..
Hyvä kun vastasit ja kerroit. Onneksi teillä on riitelyitä harvoin. Kuulostaa kuitenkin tutulta. Pystyttekö puhumaan enemmän asioista, kun on rauhallinen hetki?
-Neuvoton
Alue: Aihe vapaa
Oletteko harkinneet pariterapiassa käymistä? Eroatte, tai pysytte yhdessä, niin siitä voisi olla apua.