Saako ihminen helpommin hengitystieinfektion, jos hän käyttää hengitettävää kortisonia?

Tämän minäkin haluaisin tietää.

Lukekaa käyttöohjeista.

Itse käytän lääkettä joka laskee vastustuskykyä en ole saanut silti taudin tautia vuosi kausiin.

Ei.. itse ainakin pysyn paremmin terveeenä

Mielestäni riski sille, että infektion tullessa EI OLE käyttänyt kortisonia, jos on normaalisti tarvinnut käyttää, saa sen infektion pahempana, on paljon isompi, kuin kohonnut infektioriski sinänsä. Käyttäkää sinkkiasetaattia torjumaan infektiota, luultavasti paljon tehokkaampaa, kuin mahdollinen kortisonin infektioriskin nousu.

Se on varmasti äärimmäisen pieni, koska annokset inhaloitavissa kortisoneissa ovat mikrogrammoja (eivät milligrammoja. Mikrogramma on tuhannesosa milligrammasta).

Ja siis tosiaan hyöty terveistä keuhkoputkista on takuulla suurempi, kuin se, minkä verran riski saada infektio kenties on noussut.

Astma on eräänlainen tulehdus keuhkoissa, jota parantamaan käytetään hengitettävää kortisonia. Astma itsessään altistaa flunssalle jne., mutta olisi aika erikoista jos tulehdusta parantava lääke altistaisi infektioille. Ei sama lääke voi sekä altistaa että parantaa infektiota. Niitähän käytetään yskänlääkkeenäkin tms.

Vierailija kirjoitti:

Astma on eräänlainen tulehdus keuhkoissa, jota parantamaan käytetään hengitettävää kortisonia. Astma itsessään altistaa flunssalle jne., mutta olisi aika erikoista jos tulehdusta parantava lääke altistaisi infektioille. Ei sama lääke voi sekä altistaa että parantaa infektiota. Niitähän käytetään yskänlääkkeenäkin tms.

Tulehdusta alentavat lääkkeet, kuten ibuprofeiini ja vissiin Kortisonikin lisäävät elimistössä niitä reseptoreita, jotka aiheuttavat ACE 2 expressionia, joka lisää riskiä saada coronatartunta. Jotkin verenpainelääkkeet ym tekevät samaa.

Nythän kuitenkin jo sanotaan, että voi ottaa kuumeeseen buranaa jos ei ole parasetamolia, joten tuokin riski lienee kohtuullisen pieni.

Tietenkään ei pidä Koronan pelossa lopettaa omin päin mitään itselle tarpeellista lääkitystä.

Eniten riskiä sairastua vakavasti lisäävät ikä, perussairaudet: verenpaine, diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet ja ilmeisesti yhtenä miessukupuoli.

Tässä tilanteessa on parempi että astma on hoitotasapainossa, vaikka sitten kortisonin avulla. Huono hoitotasapaino ja keuhkoon iskevä tauti, siinä sitä sitten oltaisiin....

Kortisoni heikentää immuunivastetta.

Juuri siihen sen tulehdusta hillitsevä vaikutus perustuu. Tulehdus kun on nimenomaan kehon oma puolustusreaktio.

Astmassa kehon puolustus on vähän herkkä, eli tulehdusreaktio käynnistyy pienestä, aiheuttaen limaisuutta, limakalvojen paksuuntumista ja supistumisherkkyyttä. Tätä kehon omaa, liiallista reaktiota kortisoni hiljentää.

Ja valitettavasti se samalla myös heikentää reaktiota todellisiin vaaroihin.

Astman lääkitys siis altistaa koronatartunnalle.

Astma itsessään taas tekee jo saadusta koronasta vaarallisemman:

paksuuntunut, supistumisherkkä, valmiiksi huonokuntoinen limakalvo , jossa ripsiliike heikentynyt, menee nopeammin hengityskonekuntoon ja/tai kehittää keuhkokuumeen.

Eli hengitettävä kortisoni altistaa, samoin kuitenkin hoitamaton astma altistaa, kyse on siitä kumpi vaikutus on merkitsevämpi. Ilmeisesti katsotaan että hoitamaton astma on suurempi paha.

Vai onko kyse jossain määrin siitä että lääketehtaat kovin mielellään suosittelevat lääkkeiden käyttöön ottamista, vaivaan kuin vaivaan? 

9 jatkaa: Itse olen astmaatikko. Katson, että huono hoitotasapaino on paljon pahempi juttu kuin kortisonin tulehdusreaktiota hiljentävä vaikutus.

Koronan saamisessa monin, monin kerroin isompi juttu on käsihygienia - todella harvalla korona varmastikaan tarttuu keuhkojen kautta. :) Ehdottomasti suurin osa saa sen nenän, suun tai silmien limakalvon kautta.

Huono hoitotasapaino tarkoittaa monin tavoin heikompaa keuhkojen toimintaa, joka puolestaan on ihan oikeasti merkittävää siinä, miten pahaan kuntoon menee sitten kun taudin saa.

Nyt vaan hoitavat kaikilla reippaasti käyttöön!

Mitä muuten tapahtuu jos vaikkapa keuhkoputkentulehdukseen sairastunut alkaa kesken kaiken käyttää hengitettävää kortisonia - pahentaako kortisoni tuossa tilanteessa lyhyellä tähtäimellä kuitenkin keuhkoputkentulehdusta ?

Vierailija kirjoitti:

Mitä muuten tapahtuu jos vaikkapa keuhkoputkentulehdukseen sairastunut alkaa kesken kaiken käyttää hengitettävää kortisonia - pahentaako kortisoni tuossa tilanteessa lyhyellä tähtäimellä kuitenkin keuhkoputkentulehdusta ?

astmaatikolla keuhkoputket reagoivat myös patogernuperäisiin tulehduksiin ei-toivottavalla tavalla supistumalla, joten silloin lisätään kortisonia-annosta, ei jätetä sitä pois. Kyllä ne valkosolut on siinä vaiheessa jo hoksanneet, että vihollisia on näkyvissä, eli keskitytään oireiden lievittämiseen.

Itsellä lääkärit pitivät keuhkojen jatkuvia tulehduksia astmana. Käytin kortikosteroideja vuosia. Tulehdukset kuitenkin jatkuivat.

Kunnes luin netistä astmaatikon kommentin, että hän kärsii astman lisäksi refluksista...

Lamppu syttyi päässäni. Siinähän se oli. Minulla on refluksitaipumus, vatsavaivoja ja närästystaipumus. Joten kun refluksista tuli tulehdusta, niin astmalääkkeet itseasiassa pahensivat sitä. Minulle tulee esim. vatsaliikkeiden tekemisestä refluksioireita.

Lopetin hetkeksi astmalääkkeiden ottamisen ja muutin ruokavaliota. Sekä kirjaimellisesti esim. lopetin vatsalihasliikkeiden tekemisen. Kului pari kuukautta ja keuhkojen kunto parani. Lisäksi aloin pärjäämään ilman mitään astmalääkkeitä. 

Irvokasta vain on, että refluksiasia ei koskaan tullut esille pitkissä astmatutkimuksissa, vaikka tapasin yli vuoden julkisen keuhkotautien erikoislääkäriä tasaisin väliajoin.